Nyt kun aluevaalit on käyty, on aika katsoa tulevaan. Mitä tapahtuu vuonna 2022 ja 2023?
Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa. Ne jatkavat siitä, mihin hyvinvointialueiden väliaikaishallinto on päässyt valmisteluissa. Aluevaltuustot ovat hyvinvointialueiden ylin päättävä elin.
Nyt valitut aluevaltuutetut muodostavat aluevaltuustot. He päättävät muun muassa hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. He eivät päätä alueella käytettävissä olevasta rahamäärästä, vaan kuinka valtiolta saadut varat alueella käytetään.
Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi päättyy 31.5.2025. Jatkossa aluevaalit toimitetaan joka neljäs vuosi kuntavaalien yhteydessä.
Valmistelutöitä riittää
Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa, jolloin siirrytään 21 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäjään. Lisäksi Helsinki järjestää edelleen palvelut itse ja HUS jatkaa toimintaansa HUS-yhtymänä. Vuoden 2023 tammikuulle asti meillä toimii vielä 195 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota sekä reilut 20 pelastuslaitosta.
Ennen kuin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, aluevaltuutetut jatkavat niiden valmistelutöitä ja priorisoivat painopisteitä.
Asiakkaisen palvelupolut sujuviksi
Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuoden 2023 alussa. Siirrossa ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö sekä koulukuraattorit ja ‑psykologit. Tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät, jos heidän työtehtävistään vähintään puolet on siirtyvien tehtävien tukitehtäviä. Kaikkiaan hyvinvointialueille siirtyy noin 216 000 henkilöä.
Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
– Palkkaharmonisaatiosta tulee iso osa hyvinvointialueen toimintamenoja, ja siksi se tuleekin kattaa valtion rahoituksella, sanoo Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.
Yksi sote-uudistuksen keskeisistä päämääristä on yhteensovittaa ja kehittää palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan palvelupolut ovat sujuvia.
– Oikea-aikaisella ja asiakkaiden tarpeet huomioivalla monialaisella yhteistyöllä voidaan palveluiden painotusta siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Tässä tehtävässä tarvitaan sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden osaamista, toteaa Marjo Katajisto.
Minna Jerrman
