– Sanon, että olen talouden pahan ilman lintu, kun varoittelen yhteiskuntaa ihmisten velkaantumisesta, Juha Pantzar sanoo. Kuva: Veikko Somerpuro
Korkokatto tulee kaikille pikavipeille, sosiaalinen luototus laajenee koko maahan ja positiivinen luottorekisteri on hallitusohjelmassa, mutta miten ihmiset saisi tutkimaan oman taloutensa tilaa?
Ilmapallo. Se on vertaus, jota ylivelkaantuneita auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar käyttää ihmisten taloudesta. Ilmapallon pitää olla pehmeä tai mieluiten tyhjä. Silloin palloon voi puhaltaa lisää ilmaa. Jos pallo on pinkeä, se pamahtaa rikki, jos sinne yrittää lisätä ilmaa.
Monen suomalaisen talouden ilmapallo on puhallettu ääriään myöten täyteen. Se tarkoittaa, että oma maksukyky on vedetty niin kireäksi, ettei pahan päivän varalle ole säästöjä.
Sitten tapahtuu jotakin yllättävää: pesukone hajoaa, autoa pitää korjata, tulee avioero, työttömyysjakso tai sairausloma.
– Silloin on pakko ottaa pikavippejä. Ja kun niitä ei pystytä maksamaan, otetaan uusi vippi, jolla maksetaan entinen, Pantzar kuvaa velkaantumiskierteen alkua.
Kun Takuusäätiössä on kysytty velkaantuneilta, mistä ongelma lähti, he kertovat yleensä yhden tapahtuman. Se vain ei pidä paikkaansa.
– Kun perkaamme tilannetta, käy ilmi, että asiakkaan talous toimi kriisirajalla jo sitä ennen. Tilanne räjähtää eteen, kun jotakin tapahtuu.
– Ihmiset velkaantuvat, koska he kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat.
Kukaan ei varmasti tiedä, miten paljon Suomessa on ylivelkaantuneita
Jotkut tunnusluvut antavat osviittaa: ulosotossa oli viime vuonna 577 000 suomalaista. Maksuhäiriöisiä yksityishenkilöitä oli vuoden 2018 lopussa 382 000.
Juha Pantzarin mukaan syitä velkakierteeseen on paljon. Yksi on maksamisen ja rahan digitalisoituminen. Ennen kukkarosta näki, miten paljon rahaa on tai pankkiautomaatti näytti tilin saldon.
Nyt rahaa voi nostaa sitä näkemättä. Maksukorteilla voi maksaa tietämättä, paljonko rahaa tilillä on. Luottokortteja, pikavippejä ja maksusopimuksia tyrkytetään joka puolella, koska markkinat tekevät niillä rahaa. Jopa maksaminen on bisnestä jollekin.
Rahaa menee palveluihin ja elämän ulkoistukseen.
Samalla netti on tehnyt ostamisesta helppoa.
– Ihmisille myydään unelmia tehokkaasti. Markkinointikoneisto toistaa viestiä, että sinulla on oikeus näihin asioihin. Näitä viestejä upotetaan jopa tv-ohjelmiin, toteaa Pantzar.
Rahan ja kuluttamisen maailma on muuttunut. Ihmisen vastuulle jää selvitä siitä yksin.
– Kaikilta se ei onnistu. Oman talouden hallinta vaatii merkittävästi enemmän itsekuria kuin ennen.
Paljonko sinulla on velkaa?
Velkaantumista selittää myös se, että suhtautuminen velaksi kuluttamiseen on muuttunut, Juha Pantzar sanoo.
– Tavara oli ennen ansaittu, kun se oli maksettu. Nyt riittää, että se on käytössä. Saat kunnioitusta, kun puhut hienoon kännykkään tai ajat kallista autoa.
Kauppa käyttää ajatustavan muutosta hyväkseen. Luotolla ostamisesta ja käyttömaksujen maksamisesta on tullut normi.
– Meille opetetaan, että rahaa ei kannata seisottaa tilillä, kun inflaatiokin iskee.
Ajan ilmiö on myös palveluihin kuluttaminen, Pantzar on huomannut. Kun ihmiselle ei voi myydä enää tavaraa, hänelle myydään palveluja: kuntosalijäsenyyksiä, elämänhallintaa, ehkäisevää terapiaa, tv-kanavapaketteja. Suoratoistopalveluja pidetään jo ihmisoikeutena, hän hymähtää.
Maksut menevät automaattisesti tililtä. Raha ei ole enää omassa hanskassa.
– Tietotekniikka tekisi mahdolliseksi seurata taloutta tarkkaan. Esimerkiksi pankki voisi tuottaa käyriä, joista näkisi helposti, mihin omat rahat menevät. Kukaan ei kuitenkaan halua tarjota ihmisille epämiellyttävää tietoa. Mikään ei pakota ihmistä katsomaan ajoissa, missä kunnossa oma talous on.
Pelisääntöjä markkinoille
Velkaantumisen vähentämiseksi on nyt kehitteillä keinoja, Juha Pantzar sanoo. Hän kävi keväällä Säätytalolla kuultavana, kun Antti Rinteen hallitusohjelmaa sorvattiin. Pantzar vei mukanaan listan uudistuksia, joista useimmat kirjattiin hallituksen ohjelmaan. Siinä on otettu tavoitteeksi hillitä kansalaisten ylivelkaantumista.
Yksi keinoista on pelisääntöjen laittaminen pikavippimarkkinoille. Nopeimmin toteutuu vakuudettomien pikalainojen korkokatto, joka ulotetaan kaikkiin pikavippeihin. Syyskuusta lähtien korko saa olla korkeintaan 20 prosenttia. Nyt katto koskee vain alle 2 000 euron lainoja
Pantzar sanoo, että korkokatto poistaa räikeitä, nopeita ongelmia. Se saattaa kuitenkin johtaa lainasummien ja ‑aikojen kasvuun. Kun pikavippifirmat eivät enää saa kovia korkotuottoja nopeasti, kuluttajille myydään isompia summia ja pitkiä maksuaikoja. Ennen viidessä minuutissa sai lainaa 300 euroa, nyt jopa 70 000 euroa.
Korkokatto auttaa niitä, joiden ilmapallo on pinkeä, Juha Pantzar sanoo. He eivät ehkä saa lisää lainaa.
– Nämä ihmiset eivät tosin luultavasti koe, että heitä autetaan. He ajattelevat, että heiltä on viety kyky kuluttaa. Maksuhäiriömerkintä kuitenkin suojelee velkaantuneita ongelman pahenemiselta.
Lisäksi pikavippifirmojen valvonta tehostuu. Tällä haavaa se on ohutta. Lähinnä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pitänyt rekisteriä luotonantajista. Valvonta siirtyy Finanssivalvonnalle hallituskauden aikana.
Myös sosiaalinen luototus otetaan käyttöön koko maassa hallituskaudella. Tähän asti vain 30 kuntaa on tarjonnut sitä asukkailleen.
Hallitusohjelmassa on myös positiivisen luottorekisterin perustaminen tämän hallituskauden aikana. Se tarkoittaa, että kuluttajan kaikki lainat merkitään yhteen tietokantaan.
– Luottorekisteri on lähivuosien tärkein velkaantumista vähentävä uudistus. Sen seurauksena luottokelpoisuutta aletaan arvioida asiakkaan maksukyvyn mukaan.
Lisää talousosaamista
Juha Pantzar sanoo, että suomalaisten talousosaamista pitää kehittää.
– Jokainen, joka ottaa luottoa, vastaa siitä. Voi kuitenkin kysyä, minkä tiedon valossa ihminen tekee päätöksiä ja miten paljon markkinat hämäävät käsityksiä siitä, mihin ihmisellä on varaa.
Harva velkaantuu täysin holtittomuuttaan, hän sanoo. Useimmat haluavat hoitaa raha-asiat hyvin, mutta siihen ei ole välineitä. Esimerkiksi suuri osa ihmisistä haluaa säästää. Oikeasti he eivät niin tee. Kun heiltä kysytään, miksi ette säästä, he sanovat, että se on vaikeaa.
– Säästämistä pitäisi markkinoida, ja siitä pitää tehdä rutiininomaista.
Pantzar toivoo, että ”ihmistöissä” asiakkaiden kanssa käydään läpi talousasioita. Ihmistöillä hän tarkoittaa töitä, joissa ihmisiä kohdataan nokakkain.
– Neuvolassa olisi hyvä tilaisuus käydä läpi, mitä vauvan tulo maksaa. Sosiaalityössä asiakkaalta voi kysyä, onko sinulla velkaa, osaatko hoitaa sitä, haetaanko yhdessä maksuaikaa. Kun lapset muuttavat omaan kotiin, heidän kanssaan voi käydä läpi, mitä tämä kaikki maksaa ja mistä saat siihen rahat.
– Kaikkeen tähän talousneuvontaan tarvitaan hyvät työvälineet.
Eläkeläiset velkaantuvat nyt.
Yksi nopeasti velkaantuva ryhmä ovat eläkeläiset, Pantzar sanoo. Eläkkeelle jää nyt ihmisiä, jotka ovat tottuneet kuluttamaan. Eläkkeelle siirtymiseen ei varauduta vähentämällä menoja tai velkoja.
Pantzarin mukaan niukempaan elämään pitäisi alkaa varautua 10 vuotta ennen eläkepäivien alkua.
– Miten ihmiset saadaan herätettyä tulojen pienenemiseen tarpeeksi ajoissa? Siinä on haastetta. Näkisin, että työnantajien ja ammattiyhdistysten pitää huolehtia työntekijän pärjäämisestä myös eläkkeellä. Voisivatko ne tarjota neuvontaa ja talouden hallinnan välineitä jäsenille ja työntekijöilleen?
Ay-liike ei vaan vielä oikein ole innostunut ehdotuksesta, Pantzar sanoo. Hän aikoo ottaa yhteyttä myös ammattijärjestö Talentiaan. Ei vain siksi, että sosiaalityössä kohdataan talousapua tarvitsevia asiakkaita. Ylivelkaantuneiden joukossa on myös sosiaalialan ammattilaisia.
– He eivät ole meillä mitenkään vähemmistönä, Pantzar muotoilee.
– Meille tulee naisia eniten sosiaali- ja terveysalalta, varhaiskasvatuksesta ja kaupasta. Miesten yleisimpiä aloja ovat logistiikka, palvelut ja kauppa.
Jaana Laitinen
Takuusäätiö perustettiin vuonna 1990 auttamaan velkaisia, vapautuvia vankeja. Pian työ ulotettiin myös mielenterveyspotilaisiin ja päihdeongelmaisiin. Veloista tuli tavallisten ihmisten ongelma 1990-luvulla alkaneen laman jälkeen. Velkajärjestelystä säädettiin lailla, ja syntyi talous- ja velkaneuvojien ammattikunta. Takuusäätiön velkaneuvonta ja velkajärjestelyt toimivat Veikkauksen tuotoilla. Takuusäätiöstä saa maksuttomia neuvoja rahahuoliin kasvokkain tai chatissä. Se myöntää velkajärjestelyjä, antaa pienlainoja, kouluttaa eri alojen ammattilaisia talousneuvontaan ja julkaisee oppaita. Yksi palvelu on internetissä ja mobiilissa toimiva rahanhallinnan työkalu Penno.
