Laura Tiitinen on sosiaalityöntekijä ja väitöskirjatutkija, joka pohtii kolumnissaan sosiaalialan vaikuttamista ja julkista viestintää. Kuva: Timo Lindholm
Sosiaalialan ammattilaiset ovat vuorovaikutuksen ammattilaisia. Pyysimme kollegoideni kanssa lappilaisia sosiaalialan ammattilaisia arvioimaan oman osaamisensa eri alueita kyselyssä. Kaikista eri osaamisen alueista vastaajat arvioivat vuorovaikutustaitonsa kaikkein vahvimmiksi.
Sosiaalialan ammattilaisilla on kyky mukautua ja soluttautua ympäristön kommunikaatiotyyliin. Asiakkaille on erittäin tärkeää tulla kohdatuksi siten, että he tulevat kuulluksi ja tuntevat olonsa kunnioitetuksi. Työntekijät muuttavat vuorovaikutustyyliään ja puhetapaansa sen mukaan kenen kanssa kommunikoivat.
Vuorovaikutus ei kuitenkaan tarkoita vain sanallista vuorovaikutusta. Ihmisten välisestä kommunikaatiosta yli 90 prosenttia on nonverbaalista viestintää. Niistä olennaisimpia ovat katsekontakti, ryhti, äänensävy, eleet ja ilmeet.
Sosiaalialan työntekijöistä tulee uransa varrella erinomaisia lukemaan asiakkaiden kehonkieltä. Kehon viestien lukeminen auttaa meitä muun muassa ymmärtämään asiakkaiden kertomien asioiden merkityksiä. Tarvitsemme tätä taitoa, jotta voimme tarttua juuri oikeisiin asioihin.
Sosiaalialan asiakkaat ovat toisinaan väärinymmärrettyjä kommunikaatiovaikeuksien vuoksi. Asiakkaiden vuorovaikutuksen ja sen haasteiden ymmärtämisen lisäksi ammattilaisten tulisi opastaa asiakkaita kehittämään kommunikaatiotaan.Toisten ihmisten kehon viestien lukemisen lisäksi työntekijöiden tulisi muistaa kehittää myös omaa nonverbaalista kommunikaatiotaan.
Minkälaisen ensivaikutuksen sinä teet muihin ihmisiin ja miten?
Ensivaikutelma uuteen ihmiseen tehdään ensimmäisen 2–4 sekunnin aikana, jonka jälkeen sitä on vaikea muuttaa. Kasvonilmeet ja katsekontakti muodostavat ison osan ensivaikutelmasta.
Suomalaiset ovat tunnetusti hillittyjen eleiden ja vähäisten kasvonilmeiden kansakuntaa. Pystymme ilmeettömyydellä ja eleettömyydellä peittämään todellisia tunteitamme. Tästä ominaisuudesta on sosiaalialan asiakastyössä välillä hyötyä, mutta myös haittaa. On tilanteita, joissa ilmeistä ja eleistä olisi suurta hyötyä. Niillä voidaan osoittaa aitoa ymmärrystä, välittämistä ja rohkaisua.
Lämmin hymy on liian vähän käytetty kommunikaatiomuoto suomalaisessa viestintäkulttuurissa. Toisen ihmisen yllättävä, kannustava ja iloinen hymy voi tehdä ihmeellisiä tekoja. Se voi vähentää vastaanottajan stressiä merkittävästi, piristää hänen päiväänsä ja edistää näin hyvinvointia hetkellisesti.
Hymyllä on taipumus lähteä kiertämään. Kun itse ilahdut hymystä, alat huomaamattasi hymyilemään. Sosiaalialan asiakkaalle työntekijä voi olla ainoa arvostavasti ja kannustavasti hymyilevä ihminen.
Minkälaisen ensivaikutuksen sinä teet muihin ihmisiin ja miten? Hymy on välittämisen ja ystävällisyyden osoitus. Hymy on lahja, joka ei maksa mitään antajalleen, mutta on arvokas vastaanottajalleen.
