– Perheneuvolatyön moniammatillinen ydin juuri luo turvallisuutta, moniulotteisuutta ja laatua eikä sitä missään nimessä haluta hajottaa, sanoo Hanne Kalmari. Kuva: Maria Miklas
Perheneuvolatyötä kehitetään juuri nyt eri puolilla Suomea, ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE:n tavoitteena ei ole vähempää kuin muokata erillisistä lasten, nuorten ja perheiden palveluista yksi yhtenäinen kokonaisuus. Kentältä on kaikunut huolta siitä, että Soten ja LAPE:n myötä perheneuvoloiden moniammatilliset tiimit hajautettaisiin erillisiin toimipaikkoihin. Joissakin kunnissa kuten Oulussa perheneuvolapalvelut on jo tällä tavoin pirstaloitu.
− Tällainen ei ole tavoitteissa lainkaan, LAPE-muutosohjelman hankepäällikkö Hanne Kalmari STM:stä vakuuttaa.
− Perheneuvolatyön moniammatillinen ydin juuri luo turvallisuutta, moniulotteisuutta ja laatua eikä sitä missään nimessä haluta hajottaa. Päinvastoin jo sosiaalihuoltolaki vaatii, että perheneuvolapalveluita toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden voimin.
− Tarkoitus on LAPE:ssa muun muassa luoda uusi perhekeskustoimintamalli, jonka palveluihin perheneuvolatyö olennaisesti kuuluu.
Satsausta varhaiseen auttamiseen
LAPE:n myötä perheneuvolatyötä päästään todella pitkästä aikaa kehittämään valtakunnallisesti. Vaikka perheneuvolatyö on ollut lakisääteistä, sen sisältöjä ei ole kansallisella tasolla kehitetty vuosikymmeniin. Perhepalvelut ehtivät sisällöiltään eriytyä erilaisiksi kunnasta riippuen.
− Joissakin kunnissa vastuu koulujen psykologipalveluista on ollut perheneuvolassa. Tai perheasioiden sovittelusta vastaa joissain kunnissa perheneuvola ja toisaalla esimerkiksi kirkko, Kalmari havainnollistaa.
Mikä vakavinta, viimeisten 15–20 vuoden aikana monien perheneuvoloiden toiminta on ehtinyt painottua voimakkaasti lasten- ja nuortenpsykiatriaan.
− Korjaavien palveluiden asiakkaille tämä on ollut jossain määrin hyvä asia. Ikävä kyllä tiedämme kuitenkin, että raskaat, korjaavat palvelut syövät elintilan varhaisemmalta avulta, joten kunnilla on ollut entistä vähemmän paukkuja kasvatus- ja perheneuvontaan.
Perheneuvolatyö kuuluu olennaisesti LAPE:n uusiin perhekeskuksiin.
Kalliimpien korjaavien palveluiden painottuessa myös lapsi- ja perhepalveluiden kustannusrakenne on vääristynyt. Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kaksinkertaisia perusterveydenhoitoon verrattuna.
− Yksi LAPE:n isoista tavoitteista on palauttaa voimavaroja varhaiseen auttamiseen ja matalan kynnyksen palveluihin. Samalla saisimme aikaan säästöjä lasten ja nuorten hoidon kustannuksiin.
− Perheneuvolatyössä painopisteen siirtäminen varhaisempaan auttamiseen tarkoittaa esimerkiksi työn kohdentamista vanhemmuuden tukeen sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen tukemiseen ja hoitoon lasten pitkien psykoterapioiden sijasta.
Hajanaisuuteen käsiksi
LAPE:ssa tartutaan erityisesti palvelujärjestelmän hajanaisuuteen. Ne perheet, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluja, joutuvat kulkemaan tiskiltä toiselle ja asioimaan eri työntekijöiden kanssa. Lisäksi he joutuvat kuljettamaan itse tietojaan mukanaan. Pahimmillaan saman perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyö hankaloituu asiakastiedon hallintaan ja jakamiseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Kaikkea vaikkapa yhteen nuoreen liittyvää ei aiota tulevaisuudessakaan kirjata yhteen ja samaan paperiin tai suunnitelmaan.
− Jollakin nuorella voi olla lastensuojelussa suunnitelma ja toisella koulussa erityisen tuen suunnitelma. Sen sijaan, jos jollakin on tarvetta kummallekin ja perhe käy lisäksi perheneuvolassa tai kuntoutuksessa, on selvää, että eri ammattilaisten tulisi voida yhdessä rakentaa ja jakaa keskenään tiedot koko perheelle luodusta suunnitelmasta sujuvasti, sanoo Kalmari.
Päätöksenteon ja palveluiden tietoperusteisuutta halutaan vahvistaa.
− Vaikka perheet tänä päivänä itse haluaisivatkin antaa luvan tietojensa käyttöön, eri hallinnonaloille kuuluvilla viranomaisilla ei vielä ole yhteistä alustaa jolla tiedot saataisiin kulkemaan, vaan tiedot pysyvät viranomaistahojen takana. Tätä pullonkaulaa LAPE:n yksi työryhmä tutkii parhaillaan.
Työn sisältöä päivitetään
Ylipäänsä päätöksenteon ja palveluiden tietoperusteisuutta halutaan vahvistaa.
– Tulemme merkittävästi aiempaa enemmän keräämään tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä. Tämä tapahtuu ensisijaisesti laajentamalla kouluterveyskyselyä. Siihen lisätään uusia sisältömoduuleja ja kohderyhmiä, Kalmari sanoo.
– Aiemmin kouluterveyskyselyissä ei ole hankittu tietoa esimerkiksi pienimpien lasten hyvinvoinnista eikä erityisryhmistä kuten sijoitetuista lapsista. Nyt näistäkin ryhmistä saadaan lisää tietoa.
Itse perheneuvolatyön ytimeen ei LAPE:n tai soten mukana pitäisi tulla perustavanlaatuisia muutoksia, vaikka toimintaympäristö, toimintatavat ja työmenetelmät tulevat muuttumaan. Myös asiakaskunta on muuttumassa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrän kasvaessa, Kalmari arvioi.
Tällä hetkellä perheneuvoloiden edustajille on alkamassa valtakunnallinen työpajaprosessi, jossa alan ammattilaiset itse päivittävät ja määrittävät työnsä sisältöä, tavoitteita ja toimintatapoja. Tarkoituksena on etsiä yhteistä, perheneuvolakentän yhdistävää työnäkyä perheneuvolatyötä ohjaamaan.
– Paikallisia erityispiirteitä tulee varmasti olemaan jatkossakin. On kuitenkin tärkeää, että perheneuvolatyöhön saadaan luotua koko kentän yhteisesti jakamat sisällöt ja tavoitteet tämän päivän vaatimuksia ja muuttuvaa toimintaympäristöä vastaamaan.
