Mielenterveyttä päiväkodissa

Tiesitkö vahvistavasi työssäsi lasten elämänmittaista mielenterveyttä? Lapsen mieli ‑materiaalit ja koulutukset antavat lisävinkkejä siihen, miten varhaiskasvattaja voi tukea lasten mielenterveyttä.

Varhaiskasvatuksen tavoite on tukea lasta kokonaisvaltaisesti ja vahvistaa hänen sosioemotionaalisia taitojaan. Siksi työ edistää myös lapsen mielenterveyttä.

Suomen Mielenterveysseuran tietokirja Lapsen mieli (2015) esittelee varhaiskasvatukseen sopivia tietoja, taitoja ja vinkkejä, joilla lasten mielenterveyttä voidaan päiväkodissa vahvistaa.

− Kirja tekee näkyväksi sitä ansiokasta työtä, mitä päiväkodeissa jo joka päivä tehdään, mutta mikä jää helposti näkymättömiin, Suomen Mielenterveysseuran Nuorisotyöhankkeiden projektikoordinaattori Elina Marjamäki sanoo.

− Päiväkodissa opetellaan muun muassa kaveritaitoja ja kuuntelemisen ja kiittämisen taitoja. Laajemmin katsottuna samalla vahvistetaan myös lapsen elinikäistä mielenterveyttä, kun hänen ihmissuhdetaitojaan kehitetään.

Elina Marjamäki on yksi Lapsen mieli kirjan kirjoittajista.

Me yritämme saada ihmiset näkemään, että mielenterveys on voimavara ja myönteinen asia.

− Kehitettyämme mielenterveyttä edistävää materiaalia yläkouluikäisten ja sitä vanhempien nuorten kanssa työtä tekeville, huomasimme että mielenterveystaitoja voi ja kannattaa opettaa jo varhaiskasvatusikäisille lapsille.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisista ja neuvolan terveydenhoitajista koottu pilottiryhmä työsti, kokeili ja kommentoi kirjan materiaalia kirjoittajien kanssa. Kirjaa onkin kiitelty siitä, että se on juurevasti kiinni käytännön työssä.

Älä kavahda mielenterveyttä!

Marjamäki on huomannut, että mielenterveyttä käsitteenä hieman kavahdetaan.

− Se koetaan ehkä vähän pelottavaksi tai vaikeaksi asiaksi. Kun ajatellaan mielenterveyttä, ajatellaankin yleensä mielensairauksia, Marjamäki miettii.

− Me yritämme saada ihmiset näkemään asian päinvastoin: mielenterveys on voimavara ja myönteinen asia. Meillä kaikilla on mielenterveyttä. Olemme missä elämänvaiheessa ja millaisilla psyykkisillä voimavaroilla varustettuja tahansa, me voimme opetella vahvistamaan mielemme terveyttä.

Lapsen mieli -kirjassa varhaiskasvatukseen soveltuvat mielenterveyden kehittämisvinkit on pilkottu lukuihin teemoittain. Kirjasta voi vilkaista, kuinka tukea lapsen mielenterveyttä tunne- ja vuorovaikutustaidoissa, arjen taidoissa tai vaikkapa hakea tietoa siitä, miten tukea lapsen koko perhettä kriisin kohdatessa.

Lapsena tehty mielenterveystyö kantaa tutkitusti aikuisuuteen asti.

− Esimerkiksi ryhmätoiminnassa aikuisen on tärkeää varmistaa, että kukaan ei jää ryhmän ulkopuolelle. Tällä aktiivisuudella estetään huomattavasti tulevien aikuisten mielenterveysongelmia, sillä monesti yksinäisyys, kiusaaminen ja kaverisuhteiden ongelmallisuus poikivat mielenterveysongelmia vanhemmalla iällä.

Ehkäisevä mielenterveystyö on tärkeää päiväkodissakin. Toimitaan siis ennen kuin asiat ovat kasautuneet konfliktiksi.

− Kaikki otetaan leikkiin mukaan -periaatetta täytyy valvoa ja ohjata jo hyvissä ajoin ennen kuin huomataan jonkun lapsen jääneen yksin.

− Jos uusi lapsi tulee päiväkotiin kesken kauden, hänelle lähdetään aktiivisesti ja tilannetta seuraten etsimään kavereita.

Ideaalitilanteessa ryhmäläiset ovat jo oppineet ottamaan uuden tulokkaan ilolla vastaan, Marjamäki havainnollistaa.

Puhutaan tunteista

Yhdeksi tärkeimmistä kirjan luvuista Marjamäki nostaa Kohtaaminen, läsnäolo ja rakkaus -kappaleen.

− Tuosta kolmikosta hyvä mielenterveys kumpuaa. Kutsumme kaikkia lasten kanssa työskenteleviä myönteiseen läsnäoloon, empaattiseen olemiseen ja kohtaamiseen lasten kanssa. Tämä ei aina ole helppoa, jos vaikka oma temperamentti ei kohtaakaan lapsen temperamentin kanssa.

Kielteisiä tunteita ei ole tarkoitus peitellä, päinvastoin. Omia ja lapsen tunteita on ennen kaikkea tärkeää sanallistaa.

− Kaikki räjähtelevät ja kokevat tunne kuohuja. Tunnetaitojen opetuksessa on tärkeää oppia hallitsemaan omia tekoja ja käyttäytymistä tunteiden vallassa. Aikuinen auttaa lapsia elämään suurten tunteiden kanssa etenkin auttamalla nimeämään ja tunnistamaan niitä.

Moni tunne saattaa vielä päiväkodissakin tulla lapselle ensimmäistä kertaa vahvana esiin.

− Lapselle voi olla kovin hämmentävää ja tärkeää havaita, että hänen vatsakipunsa johtuukin kenties siitä, että häntä jännittää.

Tunteiden nimeämisen on tutkimuksissa havaittu vähentävän ahdistusta ja siten auttavan tunteiden saamista haltuun.

−Voimakkaan tunteen vallassa ihminen ei käytä aivojensa etuotsalohkoa. Tunteiden nimeämisellä etuotsalohko saadaan käyttöön, ja se alkaa rauhoittaa mantelitumaketta, joka aivoissamme tuottaa meille ahdistusta ja epämääräistä pahaa oloa, Marjamäki kertoo.

Kutsumme kaikkia lasten kanssa työskenteleviä myönteiseen läsnäoloon ja empaattiseen olemiseen lasten kanssa.

Kun oppii tunnistamaan ja hyväksymään tapojaan reagoida asioihin, etuotsalohkon saa nopeammin käyttöön. Tunnereaktioitaan voi oppia säätelemään paljon jo ennakoltakin.

− Tämän ja muiden mielenterveystaitojen kehittäminen ei ole lasten yksinoikeus, vaan me kaikki voimme sparrata itseämme näissä asioissa, Marjamäki vinkkaa.

− Samat asiat, jotka ovat tärkeitä lapsiryhmissä, ovat tärkeitä myös meille aikuisille. Lisäksi lapsethan omaksuvat suurimman osan asioista aikuisten antamasta mallista.

− Omalla kohdallaan on siksi hyvä käydä läpi niin töissä kuin vapaallakin, pyydänkö itse anteeksi, olenko kannustava, otanko toiset huomioon, osaanko pyytää apua. Varsinkin avun pyytäminen on kulttuurissamme vaikeaa monelle aikuiselle.

Tapio Ollikainen