– Näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitojen tarjonnassa lapsille ja nuorille on puutteita. Monessa kunnassa ei ole perheneuvoloita tai muita matalan kynnyksen palveluja. Siksi suurin osa apuva tarvitsevista ohjautuukin erikoissairaanhoitoon, Klaus Ranta toteaa. Kuva: Jyrki Komulainen
Nuorten masennusta ja mielenterveyshäiriöitä ei ole otettu palvelujärjestelmässä riittävästi huomioon. Näistä nuorista on tullut väliinputoajia. Espoossa on tartuttu ongelmaan ryhtymällä kouluttamaan oppilashuollon työntekijöitä terapiatyöhön.
Hyksin nuorisopsykiatrian ylilääkärin ja linjajohtajan Klaus Rannan mukaan nuorten ikäluokan sairauksista yleisimpiä ovat mielenterveyden häiriöt. Niitä esiintyy joka viidennellä 13–22-vuotiaalla nuorella.
Lähetteiden määrä on noussut Hyksissä vuosittain, viime vuonna lähes neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna.
– Samanlainen kasvava trendi on muissakin suurissa kaupungeissa. Osittain se johtuu siitä, että kun häiriöistä on alettu puhua enemmän, niitä on kyetty paremmin tunnistamaan, Ranta arvelee.
– Palvelutavoitteemme mukaisesti meidän olisi kyettävä arvioimaan Hyksiin lähetetyt nuoret kolmen viikon kuluessa. Hoitokin olisi aloitettava viiveettä. Kasvavan lähetemäärän vuoksi emme kohta pysty tarjoamaan edes arviointia riittävän nopeasti.
Näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitojen tarjonnassa lapsille ja nuorille on suuria puutteita. Psykososiaalisilla hoidoilla tarkoitetaan yleensä keskusteluun tai vuorovaikutukseen perustuvia hoitomuotoja. Monessa kunnassa ei ole esimerkiksi perheneuvoloita tai muita matalan kynnyksen palveluja.
– Jos niitä on, ne ovat niukasti resurssoitu. Perustasolla ei ole tarpeeksi tekijöitä kohtaamaan näitä nuoria. Suurin osa heistä ohjautuukin erikoissairaanhoitoon kuten Hyksin nuorisopsykiatrian linjalle, Ranta toteaa.
Kevyemmin lähelle nuoria
Masennus ja muut mielenterveyshäiriöt aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan kustannuksia voidaan vähentää varhaisella masennukseen puuttumisella.
– Nuorten mielenterveystyötä onkin vietävä kevyemmässä muodossa kouluihin ja lähemmäksi nuoria, Ranta tarjoaa ratkaisuksi.
Tähän tavoitteeseen pyritään Hyksin nuorisopsykiatrian, THL:n sekä Espoon kaupungin terveys- ja sosiaalitalouden yksikön viime vuonna aloittamalla kaksivuotisella yhteistyöhankkeella. Siinä arvioidaan erityisesti masennuksen, mutta myös nuorten kaikkien muidenkin mielenterveyshäiriöiden kulurakennetta ja hoitoketjuja.
Hankkeessa rakennetaan nopea ja yksinkertainen masennuksen hoitomenetelmä oppilashuollon työntekijöiden käyttöön.
Koulutukseen ilmoittautui mukaan yhteensä noin 60 työntekijää jokaisesta espoolaisesta yläkoulusta. Suurin osa heistä on koulupsykologeja, mutta osallistujien joukossa on myös koulukuraattoreita ja terveydenhoitajia runsaasti.
Nuorten mielenterveystyötä onkin vietävä kevyemmässä muodossa kouluihin ja lähemmäksi nuoria.
Hoitomenetelmä perustuu interpersoonalliseen terapiaan (IPT), jota on vuosikymmenien ajan käytetty sekä aikuisten että nuorten masennuksen hoitamiseen. Perinteisesti kyseiseen terapiaan kuuluu keskimäärin 10–12 tapaamista.
– Kouluterveydenhuollon nopeatempoisuuden vuoksi oli luontevampaa valita käyttöön terapian lyhyempi muoto. Sen tuloksista on jo olemassa kansainvälistä lupaavaa näyttöä.
Tähän lyhennettyyn IPC-malliin sisältyy 1 + 6 tapaamista. Oppilashuollon työntekijöitä koulutetaan toteuttamaan mallia kahdessa erässä. Ensimmäinen koulutus tapahtui syksyllä 2016. Nämä koulutetut ovat jo siirtyneet käyttämään IPC-hoitoa työssään. Toisen erän vuoro on syksyllä 2017, mutta koulutusta ennen he toimivat verrokkiryhmänä.
Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat tarjoavat vuoden aikana nuorille samanmittaisen, mutta tavanomaisella oppilashuollon työotteella toteutetun ohjanta- ja neuvontajakson.
– Tutkimme IPC-hoidon vaikuttavuutta ja tehokkuutta vertailemalla näiden kahden ryhmän hoidon tuloksia masennusoireiden mittaamisen avulla. Mikäli tulokset ovat rohkaisevia, lähdemme pohtimaan mahdollisuuksia työmenetelmän kansalliseen levittämiseen, Ranta selittää.
Masennus ja ihmissuhdeongelmat
Interpersoonallinen terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentuminen johtuu jollakin tavalla ongelmista merkittävissä ihmissuhteissa. Hoitomallissa pyritään tunnistamaan ongelmat ja työskentelemään niiden ratkaisemiseksi, jolloin myös masennusoireet lievittyvät.
– Masennuksesta puhutaan yleensä silloin, kun viisi keskeistä mielialan laskemiseen liittyvää oiretta on esiintynyt nuorella yli kahden viikon ajan, Ranta kuvailee.
Interpersoonallinen terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentuminen johtuu jollakin tavalla ongelmista merkittävissä ihmissuhteissa.
Oireita voivat olla esimerkiksi toivottomuus, unettomuus, voimakas väsymys ja kohtuuttomat syyllisyyden tai huonommuuden kokemukset. IPC-hoitomallissa mielialaongelmien puhkeamisen taustalta katsotaan löytyvän ihmissuhdevaikeuksia neljällä eri alueella: suuri muutos, ristiriidat, suru ja yksinäisyys.
– Joillekin ihmisille voimakkaat menetyskokemukset saattavat laukaista depression. Muita syitä voivat olla muun muassa eristäytyneisyys tai kyvyttömyys luoda kontakteja muihin. Vahva ristiriita odotusten ja suoriutumisen välillä myötävaikuttaa masennuksen kehittymiseen.
– Nämä eivät ole ainutkertaisia tekijöitä, joilla kyettäisiin selittämään kaikki masennuksesta, mutta ne ovat usein siinä mukana. Siksi hoitomme kohdistuu niihin.
Jos IPC-jakson alkuarviossa nuoren oireet todetaan liian vakaviksi, nuorelle hankitaan tukea koulun normaaleilla oppilashuollon menetelmillä. Häntä ei oteta mukaan tutkimukseen.
Espoon yläkoulujen oppilashuollon työntekijöitä koulutettiin IPC-menetelmään viime vuoden elokuussa kolme päivää. Johdatuksen malliin tarjosi interpersoonallisen terapian suomalaisveteraani Jarmo Kontunen. Isossa-Britanniassa terapiamuodon kansallisesta levittämisestä vastaava tohtori Roslyn Law koulutti väkeä kahden päivän ajan.
Kouluissa toimivat koulutetut IPC-ohjaajat sijoitettiin työnohjaustyöryhmiin. Heidän tukenaan on Hyksissä toimivia terapeutteja ja IPC-osaajia, jotka käyvät ohjaamassa heitä joka toinen viikko. Koulutetuilla on milloin tahansa mahdollisuus konsultoida joko Hyksin ammattilaisia tai oman koulun lääkäreitä, mikäli tilanne muodostuu hankalaksi.
