Johtava sosiaalityöntekijä Katariina Bärlund on vienyt vahvasti eteenpäin terveyssosiaalityön tutkimusta ja kehittämistä HUS Psykiatriassa. Kuva: Jyrki Komulainen
HUS Psykiatrian terveyssosiaalityössä kehitettiin rakenteellisen sosiaalityön malli, joka säästää työaikaa ja vie kehityshankkeet tehokkaasti läpi.
Vielä muutama vuosi sitten HUS Psykiatrian terveyssosiaalityössä sosiaalityöntekijät tekivät rakenteellista sosiaalityötä oman työnsä ohessa ja kehittämistyö oli pirstaleista.
Sitten johtava sosiaalityöntekijä Katariina Bärlund alkoi miettiä kahden väitöskirjatutkijakollegansa kanssa, miten rakenteellista sosiaalityötä voitaisiin kehittää. Bärlund on myös valtiotieteiden tohtori ja erikoissosiaalityöntekijä.
Heitä yhdisti innostus terveyssosiaalityön akateemiseen tutkimukseen.
– Tiesimme, että meillä tehdään paljon kehittämistyötä. Meillä oli kuitenkin vähän tietoa siitä, missä sitä tehdään, mitä tehdään ja miten sitä tietoa hyödynnetään ja jaetaan työryhmille, Bärlund kertoo.
– Halusimme nostaa rakenteellisen sosiaalityön uudelle tasolle.
Ajatukset saivat tukea talon johdolta. Vuonna 2019 HUS Psykiatriaan palkattiin ensimmäinen työntekijä tekemään rakenteellista sosiaalityötä. Hän on sosiaalityöntekijä, väitöskirjatutkija Essi Rovamo. Hänen kehittämistyönsä työaika oli 60 prosenttia ja pesti määräaikainen.
Ensimmäiset kehityshankkeet käynnistyivät. Sitten iski korona, ja kehittämisen tarve ”räjähti käsiin”.
– Tarvittiin nopeasti työkaluja esimerkiksi henkilöstön tukemiseen ja digipalvelujen kehittämiseen. Oli onni, että meillä oli jo työntekijä kehittämistyötä varten.
Yhteistä hyvää levitetään
Kolme vuotta myöhemmin terveyssosiaalityössä on yhden osa-aikaisen kehittäjän sijaan kolme täysaikaista työntekijää. Työryhmään kuuluu hanketyöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää. Ryhmä on vetänyt läpi pieniä ja suuria hankkeita terveyssosiaalityön yksikön omista hankkeista kansallisiin hankkeisiin.
– Tällä hetkellä käynnissä on noin 45 kehittämisprojektia, sosiaalityön kehittäjä Essi Rovamo kertoo.
Kehittämistä ei pidä tehdä kehittämisen takia.
Ryhmä on luonut kehittämistyölleen rakenteet ja mallin, joka ryhmän mielestä voi sopia rakenteellisen sosiaalityön malliksi muuallakin.
– Ajatuksemme on, että kaikki hyvä mitä me teemme, jaetaan avoimesti ja yhteistä hyvää levitetään, Katariina Bärlund linjaa.
Toinen ajatus on vahva verkostoituminen. Kehittäjäryhmä tekee yhteistyötä oman terveyssosiaalityön henkilöstön, esihenkilöiden ja muiden toimialojen sekä talon ulkopuolisten verkostojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa hyvinvointialueet, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, muut sosiaalialan osaamiskeskukset, yliopistot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä kolmas sektori.
Kehittämistyö on palveluammatti
Kun jonkin asian ottamisesta rakenteelliseen sosiaalityöhön tulee pyyntö, kehittäjäryhmä käsittelee asian. Pyyntöjä tulee yksittäisiltä sosiaalityöntekijöiltä, esihenkilöiltä, HUSin toisilta toimialoilta ja johdolta.
– Keskustelemme työryhmänä, mitkä hankkeet viemme rakenteelliseen työhön. Valinta on kevyt prosessi, Rovamo kuvaa.
Bärlund sanoo, että hankkeita peilataan aina siihen, miten aihe sopii toimialan strategisiin tavoitteisiin. On arvioitava kriittisesti, mikä hyöty hankkeesta on ja ”kannattaako siihen laittaa paukkuja”.
Mielipiteitä ja näkemyksiä voidaan pyytää myös sosiaalityön tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden husilaisten verkostolta.
– Aihe pääsee heti koneiston palloteltavaksi positiivisessa mielessä, Bärlund sanoo.
Hyväksytylle hankkeelle kootaan tarpeen mukaan yhteistyötahot. Hankkeelle laaditaan myös selkeä aikataulu, tavoitteet ja keinot, joilla niihin päästään, hän kuvaa.
Sosiaalityön kehittäjä Essi Rovamo tekee parhaillaan väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa terveyssosiaalityön vaikuttavuudesta. Kuva: Iita Sillanpää
Itse projektityön tekee joku kehittäjistä projektityöskentelymallin mukaisesti, Essi Rovamo kertoo. Hän itse vastaa sosiaalityön isojen kansallisten hankkeiden ja tiedolla johtamisen edistämisestä. Hänelle kuuluu myös kehittämisen päivittäinen johtaminen.
Toinen kehittäjä, sosiaalityöntekijä Johanna Hyvönen vastaa organisaation sisäisten projektien kehittämisestä. Hanketyöntekijä, erikoissosiaalityöntekijä Katariina Kohoselle kuuluvat sosiaalityön digitaaliset palvelut ja niiden jalkauttaminen. Katariina Bärlund johtaa ryhmän työtä.
Tyypillisesti hanke tuottaa kirjallisen tuotoksen. Se voi olla vaikka esite tai ohje tai uusi toiminto, Rovamo kertoo.
– Yleensä työ noudattaa hyvin tuota kaavaa, hän sanoo.
Hankkeen etenemistä seurataan, ja esihenkilötiimiltä ja työryhmältä pyydetään palautetta.
– On tärkeää, että hankkeilla on työyhteisön tuki ja kokemus siitä, että he tarvitsevat tätä työtä.
Kehittämistä ei pidä tehdä kehittämisen takia. Sen pitää hyödyttää potilaita ja kliinistä työtä, Bärlund muistuttaa.
Kehittämistyö pitäisi nähdä palveluammattina, hän kuvaa.
– Keskeistä on, miten palvellaan parhaiten potilaita, työryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Lainaan John Donnea, jonka mukaan yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään. Kaikki perustuu yhteistyöhön ja toisten tukemiseen.
Työntekijöiden ääni on tärkein. Heidän palautteestaan tiedämme, mikä toimii ja mikä ei, Rovamo sanoo. Kuntakumppaneilla ja hyvinvointialueilla taas on keskeinen rooli palveluiden juurruttamisessa organisaation ulkopuolelle.
Paljon on saatu aikaan
Tähän mennessä kehittäjäryhmä on vienyt läpi HUSin sisällä runsaasti projekteja. Työntekijöiden perehdyttämiseen on nyt ohjeet ja menettelyt.
Työntekijät olivat kaivanneet keinoja tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa ja puuttua siihen. Kehittäjäryhmä loi siihen työkalut.
Kehittämistyöryhmä on ollut rakentamassa myös psykiatrian sosiaalityön eKonsultaatiopalvelua Uudenmaan terveysasemille. Terveysaseman lääkäri voi nyt ottaa yhteyttä psykiatrian sosiaalityöntekijään ja konsultoida potilaan ammatillisesta kuntoutuksesta ja palvelupoluista.
– Teimme hankkeessa tiivistä yhteistyötä terveyskeskusten kanssa, Rovamo kertoo.
Kansallisista projekteista menestystarina tuli IPS tuetun työllistämisen hankkeesta. Se järjestää työvalmennusta psykiatrisille potilaille. Hankkeessa on nyt 20 työntekijää, ja tähän mennessä se on löytänyt avoimilta työmarkkinoilta työtä noin 150 psykiatrian potilaalle.
Rovamo osallistui hankesuunnitelman kirjoittamiseen vuonna 2020.
– Hanke on minulle intohimon kohde ja suurin saavutus. Se näyttää, mitä voi saada aikaan, kun saa siihen mahdollisuuden.
Työnantajabrändi parantunut
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa tekemään rakenteellista sosiaalityötä. Rovamo sanoo, että sitä on kuitenkin vaikea tehdä työn ohessa. Sille pitää irrottaa resursseja, jos haluaa tehdä sitä tasolla, joka täyttää lain velvoitteen.
Parhaimmillaan satsaus kehittämistyöhön maksaa itse itsensä takaisin, Bärlund sanoo. HUS Psykiatriassa satsaus kehittämistyöhön on ”antanut buustia” toimialan terveyssosiaalityölle.
– Meillä on nyt hiotut, selkeät mallit ja rakenteet. Toiminta on tehostunut, ja voimme nopeasti tarttua asioihin, Bärlund luettelee.
Työ, joka voisi viedä isoilta työryhmiltä jopa vuosia, saadaan nyt tehtyä nopeasti.
Työntekijöiden ääni on tärkein.
Hyöty kehittämistyöstä sataa potilaille, Rovamo kuvaa. Parhaimmillaan he saavat oikea-aikaista, kokonaisvaltaista ja sujuvaa sote-palvelua, kun terveydenhuollossa tiedetään, mitä terveyssosiaalityö tekee ja miten vaikuttavaa se on.
Yhtä lailla kehittämistyö voi vahvistaa työntekijöiden työhyvinvointia, Bärlund sanoo.
– Meillä on hyvä tehdä töitä. Asiat ovat selkeitä ja hyvin johdettuja. Prosessit tunnetaan ja tiedetään, mitä odotetaan. Se luo turvallisia rakenteita.
– Kun kehitetään, samalla on huolehdittava työntekijöiden autonomiasta. Rakenteistamisen tarkoitus ei ole tukahduttaa ammatillista osaamista vaan luoda raamit, jotka ohjaavat toimintaa ja mahdollistavat niiden sisällä asiantuntijatyön tekemisen, Bärlund jatkaa.
Satsaus rakenteelliseen sosiaalityöhän on parantanut HUSin työnantajabrändiä, Rovamo huomauttaa.
– Meille on tullut nuoria, innokkaita sosiaalityöntekijöitä siksi, että he haluavat tehdä rakenteellista sosiaalityötä.
Rohkeutta alkuun
HUS Psykiatrian rakenteellisen sosiaalityön malli on mahdollista rakentaa joka puolelle, Essi Rovamo kannustaa. Silloin työyksiköllä on valmis malli, jolla asiaa voi alkaa viedä eteenpäin. Ei tarvitse lähteä nollasta.
– Sosiaalityön yliopistotutkinto antaa hyvät valmiudet rakenteelliseen työhön. Kokemus ja osaaminen karttuvat sitten tehdessä. Vaikka asiat voivat tuntua vaikeita, kyllä se siitä lähtee. Alkuun tarvitaan vain rohkeutta, hän kannustaa.
– Ei kannata jäädä odottamaan, että joku ulkopuolinen antaa vakanssit työn kehittämiseen. Asioihin pitää tarttua itse. Meidän sosiaalialan ihmisten pitää saada oma ääni kuuluviin.
