Marjo Katajisto on ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija, joka pohtii työelämän ilmiöitä ja mökkeilee vapaa-aikanaan saaressa. Kuva: Veikko Somerpuro
Ministeri Annika Saarikko kertoi huhtikuussa sosiaali- ja terveysministeriön Youtube-kanavalla, että tasa-arvonäkökulma on otettava huomioon kun maakunta- ja sote-uudistuksessa tehdään henkilöstöä koskevia päätöksiä.
Ministerin mielestä sote-uudistus on mahdollisuus tasa-arvon edistämiselle.
Samaan aikaan kun laki valinnanvapaudesta on päätynyt eduskunnan käsittelyyn, sosiaali- ja terveysministeriö aloitti hankkeen, joka tutkii maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia henkilöstöön.
Tutkimus tarkastelee tulevaa muutosta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Kohteena ovat sote-alojen ammattilaiset ja uudistuksessa tehtävien linjausten vaikutukset muun muassa työsuhteen ehtoihin, työpaikan pysyvyyteen ja naisten urakehitykseen.
Marssijärjestys on nurinkurinen: eikö olisi voitu rauhassa tutkia ja analysoida käynnissä olevien pilottien vaikutuksia henkilöstöön ja sitten korjata lakiluonnosta?
Kun kaikessa lainvalmistelussa tulisi tehdä vaikutusarviointi sukupuolten tasa-arvoon, on se toki valinnanvapauslakiluonnoksessakin tehty. Yhdelle sivulle laajassa lakipaketissa mahtuu kaikki se, mitä uudistuksen vaikutuksista voidaan tässä vaiheessa sanoa: ”Vaikutukset henkilöstöön voisivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä.”
Puheissa korostetaan henkilöstön merkitystä uudistuksen onnistumisessa.
Yhtä aikaa tämä sama porukka saattaa kaataa koko uudistuksen: kansanedustaja Hjallis Harkimon mielestä palveluiden rahoitukseen suunniteltua kapitaatiojärjestelmää suurempi uhka on palkkaharmonisaatio.
Kun työnantajan palvelukseen siirtyy työntekijöitä eri tahoilta, tulee työnantajan huolehtia siitä, että samaa työtä tekevien välillä ei olisi perusteettomia palkkaeroja. Viranhaltijoita ja työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti.
Työnantajapuoli on esittänyt, että harmonisointi tulisi tapahtua keskimmäiseen maksettuun palkkaan ja niiden työntekijöiden, joiden tehtäväkohtainen palkka olisi tätä korkeampi, ylimenevä osa muutettaisiin henkilökohtaiseksi pätevyyslisäksi.
Malli tarkoittaisi väistämättä palkkakehityksen loppumista.
Mistä tekijät, jos palkkaus ei houkuta ammattilaisia hakeutumaan maakunnan tehtäviin?
Kun sosiaalihuollon henkilöstöstä enemmistö on naisia, sote-uudistus voikin olla todellinen tasa-arvo ‑hanke.
Se, miten tasa-arvoa pystyttäisiin maakunnissa edistämään nimenomaan työelämän näkökulmasta, vaatisi koko sote-hanke rinnalleen useiden jo työelämästä tehtyjen selvitysten toimeenpanoa.
Selvityksiä on tehty muun muassa työelämänlaadusta ja työhyvinvoinnista, työolosuhteista, henkilöstöjohtamisen merkityksestä ja ura- ja palkkakehityksestä.
