– Jukon maakunnan neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on neuvotella maakuntien työehtosopimusten sisällöt, kertoo Tero Ristimäki. Kuva: Veikko Somerpuro
Vaikka maakunta- ja sote-uudistusten aikatauluja väljennettiin alkukesästä, maakuntien työehtojen ja työntekijöiden asemaan liittyvät valmistelut etenevät. Työtä varten on perustettu maakunnan neuvottelukunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Talentian Tero Ristimäki.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko perusti uuden maakunnan neuvottelukunnan kesäkuussa. Se johtaa tulevien maakuntien sopimustoimintaa ja päättää maakuntia ja maakuntien yhtiöitä koskevien työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä valvoo omalta osaltaan virka ja työehtosopimusten noudattamista.
Maakunnan neuvottelukunnan tehtävänä on myös kehittää pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten osaamista koulutuksilla sekä kehittää luottamusmiesten toiminnan tukea yhteistyössä Jukon toimiston ja ammattiliittojen kanssa.
– Neuvottelukunta tulee vahvistamaan kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta uusien maakuntien ja niiden yhtiöiden palvelukseen siirtyvien jukolaisten asemaa neuvottelupöydissä ja työpaikoilla, Tero Ristimäki sanoo.
Näkyvintä työtämme ovat tulevat työehtosopimukset ja niiden sisältö eli työsuhteen ehdot sekä luottamusmiestoiminta.
Maakunnan neuvottelukunta on pääsopijajärjestö Jukon organisaatio, joka vastaa kaikkien Jukon jäsenliittojen – myös Talentian – tulevien maakuntien sopimusten neuvottelutoiminnasta. Jukossa on toiminut ennen jo maakunnan neuvottelukuntaa kirkon, kunnan, valtion ja yliopiston neuvottelukunnat.
– Jäsenelle näkyvintä työtämme ovat tulevat työehtosopimukset ja niiden sisältö eli työsuhteen ehdot. Toinen näkyvä osa on Jukon maakuntien pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. He saavat Jukolta valtakirjansa neuvotella jäsenten asioista paikallisesti maakuntatyönantajan kanssa.
Vanhat sopimukset antavat pohjan
Jukossa on arvioitu, että noin 42 400 jukolaista siirtyisi maakuntiin, talentialaiset heidän joukossaan. Tulevissa sopimusrakenteissa nykyiset kuntaalan pääsopijajärjestöt Koho (Tehy ja Super), Kuntaunioni (JHL, Jyty) sekä Juko tulevat jatkamaan maakuntien neuvottelupöydissä.
Maakunnissa tai niiden yrityksissä ei vielä ole työ ja virkaehtosopimuksia, vaan pääsopijajärjestöt ja työantajaa edustava Kuntatyönantajat KT neuvottelevat sopimusten soveltamisaloista, sopimuskohtaisista sopimusosapuolista ja myöhemmin myös tarkemmista sisällöistä.
– Seuraavaksi on tarkoitus käydä keskustelut siitä, mitä sopimusaloja tulevissa maakunnissa on. Nykyisistä kunnan sopimusaloista KVTES, tekniikan sopimus ja lääkärisopimus luovat pohjan myös maakuntien sopimuksille, kertoo Ristimäki.
Talentialaisten työehdoista kunnissa on sovittu kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen KVTES:sen mukaan. Vielä on auki se, tuleeko maakuntiin sotesopimus vai jatketaanko KVTES:n pohjalta.
– Sopimusten sisällöstä ei vielä ole keskusteltu. Talentian tavoitteena on, että uusien sopimusten sisällön tulee olla vähintään KVTES:n tasolla, toteaa Ristimäki.
Vahvistusta talentialaisille
Maakunnan neuvottelukunnassa ovat edustettuina Talentia, Lääkärikartelli, joka koostuu Lääkäriliitosta, Hammaslääkäriliitosta ja Eläinlääkäriliitosta sekä Terveydenhoitajaliitto, KTN – Kuntatekniset ja akavalaisten pienempien liittojen kokoamaliitot JEA ja Vakava. Maakunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Laura Lindholm Lääkärikartellista.
Maakunnan neuvottelukunnan alaisuuteen perustettiin kaksi jaostoa: terveydenhuoltojaosto ja valtion jaosto, jotka toimivat määräaikaisena siirtymäkauden ajan.
Sote-uudistukseen tullut aikalisä käytetään maakunnan neuvottelukunnassa tarkasti hyväksi.
Tero Ristimäen valinta maakunnan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi vahvistaa talentialaisten asemaa maakunnissa.
– Olemme nyt mukana aikaisempaa vahvemmin Jukon neuvottelutoiminnassa ja tulevien maakuntien työ ja virkaehtosopimusjärjestelmän ja sopimusrakenteiden uudistamisessa, kertoo Ristimäki.
Maakunnan neuvottelukunta tulee asettamaan Jukon neuvottelutavoitteet ja ottamaan kantaan neuvottelujen tuloksiin. Jatkossa maakunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja tulee istumaan myös neuvottelupöydässä.
Syksyllä päästään tositoimiin
Aikataulut maakunta ja sote-uudistuksen osalta menivät uusiksi alkukesällä. Aikalisä käytetään maakunnan neuvottelukunnassa tarkasti hyväksi, sanoo Ristimäki.
– Neuvottelut uudesta sopimusjärjestelmästä alkavat heti lomien jälkeen. Jos muuta ei päätetä, valmista pitäisi tulla lokakuun loppuun 2017 mennessä. Sen jälkeen alkavat neuvottelut sopimusten sisällöistä.
Juuri nyt on ollut ajankohtaisinta päättää neuvottelutavoitteista se, mitä sopimusaloja tulevissa maakunnissa ja uusiutuvissa kunnissa on 1.1.2020 jälkeen ja ketkä ovat sopijaosapuolia sekä millaisella miehityksellä neuvottelupöydissä tulevaisuudessa istutaan.
– Sote-kokeiluihinkin on valmistauduttava. Maakuntien valmistelut jatkuvat, ja Jukon henkilöstön edustajien osalta tarvitaan neuvottelukunnasta ohjeistusta, linjauksia ja viestinnän kehittämistä.
– Luottamusmiesjärjestelmän osalta neuvottelukunta tulee valmistelemaan luottamusmiesvaaliohjeen ja antamaan suuntaviivat luottamusmiesten koulutuksen kehittämiseksi, sanoo Ristimäki.
