– Ammattijärjestön työ tehdään yhdessä järjestön luottamushenkilöiden, kentän jäsenten ja toimiston motivoituneen ja asiantuntevan henkilökunnan kanssa. Kuva: Laura Vesa
Tero Ristimäki jättää uuden ajan kynnyksellä olevan ammattijärjestön luottavaisena ja hyvillä mielin. On omaehtoisen elämän aika.
Tero Ristimäki leikkii ajatuksella, miltä tuntuu herätä marraskuun 22. päivän aamuun, kun Talentialle on valittu uusi puheenjohtaja. Onko olo kevyt puheenjohtajavastuun hellitettyä? Jysähtääkö totaalinen väsymys? Tuntuuko tyhjältä?
Takana on 23 vuoden työura Talentiassa, siitä 12 vuotta puheenjohtajana.
– Tein hyvissä ajoin ratkaisun, etten pyri neljännelle puheenjohtajakaudelle. Syitä oli parikin. Ensinnäkin se, että vuoden 2008 puheenjohtajavaalissa asettamani tavoitteet ovat toteutuneet: sosiaalialan ammattihenkilölaki on voimassa, Talentiassa on yli 25 000 jäsentä ja Talentialla paikka jäsenten työehtosopimuksia käsittelevissä neuvottelupöydissä, Ristimäki summaa.
– Toisaalta aika ja toimintaympäristö ovat muuttuneet, ja nyt on aika uusille ajatuksille. Koen, että olen oman osani tehnyt.
Monipolvinen järjestöura valmisteli puheenjohtajan tehtävään
Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskellut Tero Ristimäki liittyi Sosiaalityöntekijäin Liiton jäseneksi 1980-luvun lopulla ollessaan Ranuan kunnan sosiaalijohtajana. Lapin yhdistys oli ensimmäinen aluejärjestö ja Sosiaalijohto ry ensimmäinen ammatillinen yhdistys, johon Ristimäki tutustui. Alueyhdistys vaihtui Pirkanmaaksi, kun Ristimäki siirtyi vuonna 1993 Mäntän sosiaalijohtajaksi.
Edunvalvontatyössä ei ole pikavoittoja.
Järjestötehtävät tulivat tutuiksi Sosiaalijohto ry:ssä, jossa hän ehti toimia tilintarkastajana, rahastonhoitajana, sihteerinä ja puheenjohtajana. Tero Ristimäki myös edusti Sosiaalijohto ry:tä Sosiaalityöntekijäin Liiton viimeisessä vuonna 1995 Dipolissa pidetyssä liittokokouksessa, jossa säännöt muuttuivat radikaalisti, kun siirryttiin suoraan jäsenvaaliin järjestön ylintä päättävää elintä, liittovaltuustoa, valitessa.
Aktiivinen sosiaalijohtaja oli pantu merkille, ja keväällä 1997 silloinen liiton puheenjohtaja Eila Malmström pyysi Tero Ristimäkeä töihin liiton toimistoon vuoden pituiseen projektiin.
Aulikki Kananojan sosiaali- ja terveysministeriölle tekemä selvityshenkilöraportti Murros on mahdollisuus oli juuri valmistunut. Kyseessä oli merkittävä suunnitelma sosiaalihuollon ja sosiaalityön kehittämiseksi. Ammattijärjestö halusi Ristimäen valmistelemaan järjestön linjauksia ja vaikuttamistyötä raportissa esitettyjen avausten suhteen.
Projektivuoden jälkeen Tero Ristimäki palkattiin liiton kehittämispäälliköksi, jonka tehtäviin kuului yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja poliittinen lobbaus, erityisesti kelpoisuuslakiin vaikuttaminen ja ammattihenkilölain pohjustaminen.
– Olin myös puheenjohtajan kakkonen.
Vuonna 2008 Tero Ristimäki valittiin Talentian puheenjohtajaksi.
Kriisejä ja huippuhetkiä
Keväällä 2015 Tero Ristimäki istui eduskunnan istuntosalin lehterillä kuuntelemassa ammattihenkilölain kolmatta ja viimeistä käsittelyä. Kun puhemiehen nuija kopahti merkiksi lain hyväksymisestä, poistui kaupungille onnellinen mies.
– Taisin korkata piccolopullon kuohuvaa.
Tuo päivä on jäänyt Ristimäen muistoihin uran huippuhetkenä, vuosikymmenten työn tuloksena.
Luottamusta rakennetaan joka päivä.
Katsoessaan nyt puheenjohtajakauttaan Tero Ristimäki toteaa johtaneensa kahden kriisin välissä.
– Kun aloitin, alkoi finanssikriisi ja lopettaessani on meneillään koronaviruksen aiheuttama kriisi, jonka kaikkia vaikutuksia emme vielä tiedä.
Kriiseillä on kuitenkin yhtäläisiä vaikutuksia Talentian jäseniin: työmäärä kasvaa ja samalla kuntatalouden vaikeudet uhkaavat oikeutta ja mahdollisuuksia tehdä työtä. Ammattijärjestöä tarvitaan puolustamaan jäseniään.
– Vuosina 2008–2009 monella paikkakunnalla saatiin taistelemalla jäseniä pois lomautusten piiristä.
Väliin on osunut suurempia ja pienempiä onnistumisen hetkiä. Luottamusmiesten ja Talentian asiantuntijoiden työllä jäsenille voitetut jutut ja onnistumiset lainsäädäntöön vaikuttamisessa kuuluvat näihin.
– Sote-sopimuksen vääntö viime kesänä tuotti hyvän pohjan tuleviin neuvotteluihin, Ristimäki muistuttaa.
– Pikavoittoja edunvalvontatyössä ei kovinkaan usein tule. Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä vaikuttamistyötä.
Työ tehdään yhdessä, mutta puheen johtajan vastuu on jakamaton
Mistä puheenjohtaja saa voimaa yksinäiseen työhönsä? Ensimmäisenä Ristimäki mainitsee perheen tuen.
– Ilman perheen hyväksyntää ja tukea ei puheenjohtajan henkisesti ja fyysisesti raskasta työtä jaksa hoitaa.
Hän ei kuitenkaan jaa käsitystä puheenjohtajan työn yksinäisyydestä.
Ilman kritiikkiä ei ole kehitystä.
– Työ ei ole yksinäistä, vaan se on koko ajan vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Mutta puheenjohtajan vastuu on jakamaton. Se on kannettava yksin, Ristimäki painottaa ja antaa esimerkiksi työehtosopimusneuvottelut. Neuvottelujohtajalla on Talentian hallituksen asettamat tavoitteet ja mandaatti neuvotella. Kun neuvottelujohtaja ilmoittaa puheenjohtajalle sopimuksen alkavan olla valmis, käydään keskustelu sopimuksen signeeraamisesta. Jos päädytään signeeraamaan, päättyy neuvottelujohtajan vastuu siihen. Puheenjohtaja kantaa hallituksensa edessä vastuun neuvottelutuloksesta ja hallitus päättää lopulta hyväksyykö se sopimuksen.
– Minulla on vahva sisäinen motivaatio, josta olen saanut voimaa. Se myös auttaa, että puheenjohtajana on mahdollisuus oman työn hallintaan.
– Ja onhan tämä tehtävä antanut melkoisen näköalapaikan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja ajan ilmiöihin.
Asiallisuus ja hyvä tahto vievät eteenpäin
Tero Ristimäen mielestä puheenjohtajan työssä on kyse luottamuksesta. Sitä tarvitaan suhteessa jäsenistöön, työmarkkinajohtajiin, poliittisiin päättäjiin ja mediaan.
Ristimäki korostaa, että luottamusta pitää rakentaa joka päivä. Hän ei ole laskenut matkapäiviään, mutta vakuuttaa kulkeneensa kentällä ja yhdistysten tilaisuuksissa paljon. Matkoilla hän on tavannut aina myös työnantajien edustajia ja maakuntien mediaa.
– Alueellinen näkyvyys on tärkeää ja nykyään on oltava aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.
– Luottamus myös palkitsee ja antaa voimaa.
Tero Ristimäki on aina uskonut asiallisuuteen asioiden hoidossa.
– Tiukkoja vääntöjä on ollut, mutta suhteet työmarkkinajohtajiin ovat asialliset ja kollegiaaliset, hän vakuuttaa.
Puheenjohtaja tarvitsee laajoja verkostoja, ja niitä itse puoluepoliittisesti sitoutumaton Tero Ristimäki on luonut uutterasti.
– Puoluepolitiikassa on omat pelisäännöt ja pitää muistaa, että tämän päivän hallituspuolueet saattavat huomenna olla oppositiopuolueita. Tärkeintä on tehdä päättäjille Talentian tavoitteet tunnetuksi ja viedä niitä eteenpäin.
– Usein olemme myös voineet tarjota omaa asiantuntemustamme puolueille, Ristimäki lisää.
Oman järjestön hallinnossa Tero Ristimäki on ollut sovitteleva ja rakentava.
– Olen voinut joskus kävellä puhujakorokkeelle ehdottamaan, että lasketaan vähän tunnetasoa tai vetänyt ristiriitoja aiheuttaneen esityksen jatkovalmisteluun ennemmin kuin että olisi jatkettu riitelyä, hän muistelee.
– Talentiassa on käsitelty asioita avoimesti ja keskustellen, eikä järjestön sisällä ole oppositiopolitiikkaa, Ristimäki uskoo.
Kritiikkiin Ristimäki suhtautuu myönteisesti, eikä pahoita mieltään, vaikka toteaakin, että joskus vertailukohdat voitaisiin valita paremmin suhteuttaen.
– Kriittinen keskustelu on kehityksen hyväksymistä. Kaikki asiat eivät ole kunnossa ja tätä liikettähän tarvitaan asioiden korjaamiseen.
– Osa kritiikistä on sellaista, johon voi selkeästi vastata. Osa on perusteltua, ja se pitää ottaa käsittelyyn ja kääntää uusiksi ratkaisuiksi.
Ristimäki toteaa, että on paljon myös kiittävää palautetta, jossa todetaan järjestön menneen eteenpäin ja toiminnan parantuneen.
– Nykytilanteen taustalla on paljon tehtyä työtä ja onnistumisia, hän muistuttaa.
Omaa aikaa
Entä marraskuun 22. päivän jälkeen?
– Ensimmäisenä uskon arjen jäsentyvän uudelleen. Jatkuva hektisyys ja paine vaihtuu omaehtoiseen tekemiseen. On aikaa rakkaille harrastuksille kuten liikunnalle vaelluspoluilla. Aikaa on myös perheen askareille ja ajalle omien lasten perheiden ja neljän lapsenlapsen kanssa.
Tero Ristimäki osallistuu myös oman äitinsä ja anoppinsa asioiden hoitoon ja auttamiseen.
– Jos voin tehdä vanhempiemme hyvän vanhuuden eteen jotakin, niin sitä pidän arvokkaana.
Uutta työtä tai uraa Tero Ristimäellä ei ole suunnitelmissa, mutta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta hän tuskin pääsee tai edes haluaa päästä eroon.
