Marjo Katajisto on ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija, joka pohtii työelämän ilmiöitä ja mökkeilee vapaa-aikanaan saaressa. Kuva: Veikko Somerpuro
Eri-ikäisillä ja eri elämäntilanteessa olevilla voi olla erilaisia käsityksiä siitä, millainen on houkutteleva työpaikka.
Young Professional Attraction Index, YPAI (2019) ‑tutkimuksessa on tutkittu sitä, mitä nuoret ammattilaiset toivovat työnantajilta ja työpaikoilta ja mikä auttaa heitä viihtymään. Suoraan sosiaalialalle suunnattua tutkimus ei ole, mutta se avaa nuorten näkökulmia. Nuoret arvostavat eniten mielenkiintoisia ja monipuolisia työtehtäviä. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousivat yrityksen kulttuuri ja työilmapiiri, ja kolmantena oli palkkaus. Neljänneksi sijoittuivat kasvu- ja kehittymismahdollisuudet työssä. Uutena asiana nuorten ammattilaisten arvostuksessa nousi yrityksen vastuullisuus.
Suomalaisia nuoria ja heidän odotuksiansa työelämästä on selvitetty mm. Työterveyslaitokset selvityksessä 2018. Tähän kyselyyn osallistuneet nuoret arvostavat paljon kannustavaa työyhteisöä ja hyvää esimiestyötä. Nuoret odottavat, että esimies on se, jolta palautetta saa, pienistäkin asioista. Ja juuri työelämään tulleet nuoret haluavat osallistua työpaikan ja työn kehittämiseen.
Nuoret haluavat osallistua työpaikan kehittämiseen.
Yleisesti kai ajatellaan, että nuoret eivät edes halua vakituisia työsuhteita ja pysyvyyttä työelämässä. Akavan selvitys (2016) ei tue tätä ajatusta. Kaikenikäiset suomalaiset haluavat työsuhteen ja toimeentulon tuomaa vakautta. Nuoret toivovat näkevänsä oman työtehtävänsä tärkeänä osana yrityksen tavoitteiden ja arvojen toteuttamista. Nuoret arvostavat vanhempia sukupolvia enemmän ystäviä ja vapaa-aikaa. Työhyvinvointikin arvotetaan nuorten parissa korkealle, mutta töissä voidaan kuitenkin huonosti. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on tuplaantunut 2000-luvun aikana, kun muissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt.
Talentialaisten ammattilaisten työuria selvitettiin viime vuonna ensimmäisen kerran. Jenni Rauman toteuttama ansiokas selvitys kertoi, että sosiaalialan ammattilaisille erilaisilla joustoilla, esimerkiksi etätyömahdollisuuksilla ja liukuvalla työajalla, voidaan vaikuttaa alan henkilöstön työssäjaksamiseen. Eli yhteen tärkeään pitovoimatekijään. Yhtä lailla heille on tärkeää sovittaa yhteen perhe ja työelämä. Tai pitäisikö ennemminkin puhua työn ja elämän yhteensovittamisesta?
Tietyn ikä- tai muun taustatekijän mukaan tarkasteltu joukko ei ole koskaan yhtenäinen. Työelämässä tarvitaan moninaisuuden johtamisen ja ikäjohtamisen osaamista ja ymmärrystä erilaisiin työhön liittyviin odotuksiin. On myös tunnistettava sosiaalialan osaajien hyvinvoinnin edistämiseen ja kuormituksen vähentämiseen liittyviä tekijöitä ja siten kyettävä myös vaikuttaa työyhteisötasolla pitovoimaan.
