Varhaiskasvatuksen ongelmia pyritään ratkaisemaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti marraskuussa 2021 pyöreän pöydän keskustelun, jossa etsittiin ratkaisuja varhaiskasvatusalan kipukohtiin.
Samalla päätettiin toimenpideohjelmasta ja eri tahojen vuoropuhelun jatkamisesta.
Varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisuvaihtoehdoista olivat keskustelemassa työntekijät, työnantajat ja kuntien edustajat. Myös ammattijärjestö Talentian edustajat olivat mukana.
Koko maassa, mutta etenkin kasvukeskuksissa varhaiskasvatus on vakavissa ongelmissa. Kelpoisten työntekijöiden palkkaaminen, alan pito- ja vetovoima ja työntekijöiden työhyvinvointi ovat keskeiset ratkaisuja vaativat asiat. Varhaiskasvatukseen erikoistuneiden sosionomien (AMK) tilanne puhuttaa.
Opetusministeri Li Andersson suhtautuu vaikeuksiin vakavasti, penää ratkaisuja ja päätti pyöreän pöydän istunnon kuluessa laadituttaa toimenpideohjelman, jotta tositoimiin päästään.
Poikkihallinnollista yhteistyötä
Toimenpideohjelman laatiminen on aloitettu, mutta lähtökuopissa tunnutaan olevan.
– Lähtökohtana on ajantasainen tilannekuva ja erilaisten ratkaisumallien esittäminen. Paljon on tehty, mutta on ilmiselvää, että paljon on vielä tehtävä, sanoo Li Andersson.
– Opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo tehty erilaisia varhaiskasvatusta koskevia kehittämistoimia. Parhaillaan selvitetään esimerkiksi koulutustarpeita, johtajuutta ja varhaiskasvatuksen opettajien työuria sekä muun muassa syitä alan vaihtoon.
Ministeriö on käynyt keskusteluja yksittäisten kuntien ja kuntaryppäiden, Kuntaliiton, koulutustahojen sekä ammattiliittojen kanssa.
– Haasteiden kuulemisen lisäksi olemme kuulleet kokemuksia toimivista ratkaisuista. On mahdotonta yrittää luoda parempaa arkea kuulematta aidosti alalla olevien kokemuksia, toteaa Andersson.
– Yhteistyötä on myös tehtävä poikkihallinnollisesti valtion puolella. Esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikat kuuluvat tiede- ja kulttuuriministerin hallinnonalaan, jatkaa Andersson.
Lainsäädännöllä keskeinen tehtävä
Pyöreän pöydän keskustelussa esiin noussut palkkaus on Anderssonin mukaan työmarkkinaosapuolten neuvoteltavissa ja vetovoiman puolesta keskeistä. Hänestä työmarkkinaosapuolten rooli yhteistyössä on tärkeä.
– Jaamme yhteisen ymmärryksen varhaiskasvatuksen merkityksestä ja uskon, että voimme siksi myös yhdessä löytää ratkaisuja.
Lähtökohtana ajantasainen tilannekuva.
Varhaiskasvatusalan lainsäädännöllä on keskeinen tehtävä. Lainsäädännön lähtökohta on, että jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen, sanoo Andersson.
– Tämä toimii kantavana ajatuksena läpi lainsäädännön niin henkilöstörakenteen, kelpoisuuksien kuin suhdelukujen. Laadukkaan ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen edellytyksenä on kuitenkin alan ammattilaisten riittävä määrä ja myös hyvinvointi. Henkilöstöpula ei saa vaarantaa lasten oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
– Vuonna 2030 tulee voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, jossa varhaiskasvatuksen laatuun kiinnitetään huomio nostamalla henkilöstön koulutustasoa. Mahdolliset lainsäädännön kehittämistarpeet on syytä pitää mielessä, sanoo Andersson.
Ensi keväänä käytävissä hallitusneuvotteluissa linjataan Anderssonin mukaan varhaiskasvatuspolitiikan suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
– On keskeistä, että näissä neuvotteluissa puolueilla on ajantasaista tietoa alan tarpeista. Tarkoituksena on, että hallitusneuvottelujen tukena on selkeä lista tarvittavia jatkotoimenpiteitä, joilla esimerkiksi alan vetovoimaa saadaan lisättyä ja konkreettiset hintalaput näille eri toimille.
– Toivon ja odotan, että hallitusneuvotteluissa päätetään jatkaa varhaiskasvatuksen kehittämistä myös ensi hallituskaudella ja tämän toimenpideohjelman tarjoaminen työkaluna antaa sille lähtökohdan, sanoo Andersson.
Paljon tehtävissä jo nyt
Ilmassa on jälleen hyvää tahtoa ja puhetta. Ammattijärjestö Talentian työelämäasioiden päällikön Marjo Varsan mukaan paljon on tehtävissä jo nyt.
– Jo opiskelupaikkaa miettiessä on tärkeää, että tehtävät ovat selvillä ja oman urapolun kannalta on myös tiedossa varhaiskasvatusalan tarjoamat vaihtoehdot, toteaa Marjo Varsa.
– Talentian näkökulmasta keskeistä on saada varhaiskasvatuslakiin selkeä paikka varhaiskasvatuksen sosionomeille, jotta työllistyminen varmistuu koulutusta vastaaviin tehtäviin.
Tutkinto-osaamista tulisi hyödyntää täysmääräisesti.
Marjo Varsa sanoo, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään kelpoisille tulee turvata mahdollisuus urakehitykseen varhaiskasvatuksen erilaisiin tehtäviin, kuten päiväkodin johtajan, esiopettajan ja varhaiserityisopettajan tehtäviin.
– Tämä lisää huomattavasti alan vetovoimaa. Edellytyksenä kuitenkin on kaikkien oppilaitosten eli toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön vahvistaminen. Tarvitaan selkeät rakenteet, jotta yhdessä kehittäminen ja tekeminen on käytännössä mahdollista, jatkaa Varsa.
– Tietysti konkreettisia tekoja edellytetään myös työnantajilta, jotta työolosuhteet ja palkkaus saadaan houkutteleviksi.
Konkreettisia ehdotuksia tarvitaan
Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi työskenteli vuosina 2019–2020 ja laati ehdotuksen varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelmaksi vuosille 2021–2030. Kehittämisfoorumin toinen toimikausi jatkuu vuoden 2023 loppuun asti.
– Toivottavasti viimeistään silloin saadaan konkreettisia ehdotuksia koulutuksellisten ja lainsäädännöllisten esteiden poistamisesta ja hyviä ehdotuksia joustavista koulutuspoluista, Varsa sanoo.
Talentian näkemyksen mukaan nykyistä tutkinto-osaamista tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Lisäksi varhaiskasvatusalalla tulee parantaa korkeakoulujen tutkintorakenteita ja purkaa päällekkäisyyksiä ja tarpeettoman pitkiä koulutuspolkuja.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huomioida korkeakoulujen ohjauksessaan, että varhaiskasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnon ja aiemman sosiaalialan opistotutkinnon suorittaneilla työntekijöillä on jatkossa realistiset ja joustavat koulutuspolut, sanoo Marjo Varsa.
Helena Jaakkola
