Upea Lauttasaaren luonto keskellä Helsinkiä on osa päiväkodin arkea. Kuva: Veikko Somerpuro
INTO SCHOOL ‑päiväkodissa Lauttasaaressa digitaalisuus on osa arkea, mutta tärkeintä on kohdata lapsi oikein.
Mennään muutama vuosi taaksepäin. Varhaiskasvatuksen opettaja Reetta Kaasalainen katsoo, kun joukko päiväkotilapsia näpyttelee taulutietokoneita kuulokkeet korvillaan.
On hiljaista, ja se on päiväkodissa harvinaista.
Ei tämä nyt näin voi mennä, ajattelee Kaasalainen. Digiloikasta on puhuttu opetusalalla pitkään, ja tässä lapset nyt sitä digiloikkaa ilmeisesti ottavat.
– Tuntui, että lapsen on hyvä oppia digitaalisia taitoja, mutta samalla monessa muussa asiassa otettiin takapakkia, Kaasalainen sanoo.
– Digiloikkaa ei voi ottaa sosioemotionaalisten taitojen kustannuksella. Laite ei ole väline, jonka avulla lapsi on hiljaa vaan sen käyttö edellyttää pedagogista osaamista opettajalta.
Kaasalainen on tehnyt töitä päiväkodeissa noin 10 vuotta ja työskentelee nyt INTO SCHOOL ‑päiväkodissa Helsingissä varhaiskasvatuksen opettajana. INTO SCHOOL on kansainvälinen päiväkoti, jonka tarkoituksena on antaa niin lapsille kuin henkilökunnallekin uudenlaisia eväitä digitaalisuuden ja luovuuden kentillä.
Opetuskielinä ovat suomi ja englanti. Päiväkodin toiminta alkoi viime tammikuussa, ja tänä syksynä päiväkodissa on reilu 20 lasta ja kuusi henkilökunnan jäsentä.
Oman näköistä pedagogiikkaa
Idea omasta päiväkodista, jossa voisi toteuttaa oman näköistä pedagogiikkaa alkoi kyteä perustajiensa Janne Hiedanniemen, ja hänen veljensä Tuomas Hiedanniemen ajatuksissa jo yli kymmenen vuotta sitten.
– Hyvä ettei ajatus kuitenkaan vielä silloin muuttunut todeksi, vaan me itsekin kasvoimme ja kypsyimme, Janne Hiedanniemi naurahtaa nyt.
Päiväkotia edelsi INTO SCHOOL ‑brändin keksiminen vuonna 2016. Sen fokuksessa oli keskittyä kouluttamaan opettajille digitaitoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
– Luovuuden kautta oppiminen kiinnostaa maailmalla. Olemme olleet mukana muun muassa Euroopan unionin Creative Europe ‑hankkeessa, jonka rahoituksen avulla INTO SCHOOLin konseptia ja oppimismallia vietiin eri puolille Eurooppaa pilottikoulujen avulla. Tänä syksynä alamme kouluttaa Saksassa Lyypekin yliopistossa tulevia musiikinopettajia musiikin luovaan tuottamiseen teknologian tukemana, Hiedanniemi kertoo.
Vaikka INTO SCHOOLin intohimon kohteita ovat luovuus ja digitaalisuus, viettävät päiväkodin lapset enemmän aikaa ulkona kuin digilaitteiden parissa, kertoo Reetta Kaasalainen. Kuva: Veikko Somerpuro
Digiloikasta puhuttiin muutama vuosi sitten kaikkialla ja uusi opetussuunnitelma on vielä lisännyt puhetta.
– Mutta se on helposti jäänyt sellaiseksi julistuksenomaiseksi fraasiksi ilman että kukaan oikein ymmärtää, miten digiloikan käytännössä pitäisi näkyä kentällä, Hiedanniemi jatkaa.
– Olemme nähneet upeita opettajia, joille digiloikka on ollut iso itsetuntokysymys. Yhtäkkiä heistä on tuntunut, että kaikesta viisaudesta ja kokemuksesta huolimatta heidän opettajuutensa on ikään kuin vanhentunut.
Nyt INTO SCHOOLin työ jatkuu omassa päiväkodissa. Tavoitteena on opettaa, että teknologista laitetta voi oppia käyttämään kuka hyvänsä ja sillä voi oppia tekemään mahtavia juttuja iästä ja taustasta riippumatta – niin lapset kuin opettajatkin.
Pelkkä välineen käyttö ei riitä
INTO SCHOOLissa taulutietokonetta käytetään jossain muodossa joka päivä. Lapset voivat ottaa sillä valokuvia, joskus sen kautta kuunnellaan musiikkia ja toisinaan sitä tehdään itse.
– Meillä taulutietokone on lapsille yksi itseilmaisun väline, Hiedanniemi sanoo.
– Se on lisäelementti, yksi väline lisää, mutta ei korvaava, jatkaa Kaasalainen.
Joskus digiosaaminen sekoitetaan kykyyn käyttää laitetta, siis konkreettisesti näppäillä sitä. Ajatellaan, että digiloikka on otettu, kun käytetään teknologiaa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Digiloikkaan tarvitaan välineet, osaaminen ja koulutus.
– Pelkkä välineen käyttö ei vielä ole pedagogista osaamista ja tämä sama pätee teknologiaan, Kaasalainen sanoo.
INTO SCHOOLin perustajajäsenillä on vahva tausta musiikkialalla niin tuottajina, säveltäjinä kuin esiintyjinäkin. Musiikkitausta näkyy myös päiväkodissa. Lapset tekevät musiikkia perinteisin keinoin – marakassit ja kellopelit odottavat soitinkärryssä päiväkodin leikkitilassa – mutta myös virtuaalisilla soittimilla.
– Musiikilla on itseisarvo, mutta musiikki myös näkyy jokaisen ihmisen arjessa: se on läsnä, olimme sitten kaupassa tai katsoimmepa vaikka urheilua. Musiikki on tanssin ohella lapselle luontainen tapa ilmaista itseään ja siinä on vahva yhteisöllinen elementti. Siksi meillä musiikissa on mukana digitaalisuus. Silloin musikaalisuus ei muodostu mahdottomaksi, jos ei ole teknistä taitoa soittaa mekaanisesti soittimia, Hiedanniemi kertoo.
Balanssin löytäminen tärkeää
Keskellä päiväkotia on myös erillinen, lasiseinin varusteltu huone, jonka pinkeillä ja mustilla säkkituoleilla lapset löhöävät. Se on media- ja rauhoittumistila.
– Balanssin löytyminen tekemisen ja rauhoittumisen välille on tärkeää, Hiedanniemi sanoo.
Mediatilassa on oma erillinen audiovisuaalinen laitteisto ja äänentoisto, joiden avulla voidaan luoda omaa musiikkia, elokuvia ja mediatöitä.
Tilassa on käytössä myös Green Screen ja Blue Screen. Ne ovat teknologiaa, joilla voi luoda videoihin tai valokuviin erilaisia taustoja. Niiden avulla lapset voivat esimerkiksi luoda oman maailmansa, jonka sisällä he itse tai heidän itse luomansa hahmot seikkailevat.
Balanssia on myös se, että joka aamu INTO SCHOOLin lapset lähtevät ulos. Vaikka INTO SCHOOLin intohimon kohteita ovat luovuus ja digitaalisuus, viettävät päiväkodin lapset enemmän aikaa ulkona kuin digilaitteiden parissa.
– Aamupäivät me olemme ulkona, säällä kuin säällä, Kaasalainen sanoo.
Päiväkodilla ei ole omaa pihaa, mutta sijainti Helsingin Lauttasaaressa, aivan Vattuniemen kärjessä antaa upeat mahdollisuudet ulkoiluun.
Reitti leikkipuistoon on vain reilut sata metriä pitkä, mutta aikaa sen suorittamiseen voi kulua yli puolituntia. Matkan varrella on nimittäin oma kolo kävyille, kaatuneita puunrunkoja, joiden päällä voi laulaa Ihhahhaa sekä tietysti ötökkähotelli.
Meri siintää taustalla ja jokaisena vuodenaikana metsä on omanlaisensa.
– Päivärytmi on ajateltu niin, että meillä jää aikaa ihmettelyyn ja luonnossa olemiseen. Luonnolla on iso merkitys lapsille ja oppimiselle, Kaasalainen sanoo.
– Luonto edistää mielen hyvinvointia, lisää kykyä keskittyä ja tukee kognitiivisten taitojen kehittymistä. Opettajan näkökulmasta luonto tarjoaa loputtomia ilmiöitä tutkittavaksi ja materiaaleja käytettäväksi niin oppimiseen kuin itsensä ilmaisuun.
Upea luonto näkyy päiväkodin suurista ikkunoista, joista tulvii valoa sisälle. Ruokahuoneestakin on suora näkymä metsään. On hankala uskoa, että nurkan takana alkaa yksi Helsingin vilkkaimmin kasvaneista kerrostaloalueista.
Luonto on myös Kaasalaiselle tärkeää varhaiskasvatuksen ammattilaisena.
– Elämme aikoja, jolloin luonnon hyvinvointi ei ole enää itsestään selvää.
Päiväkoti olemassa lapsia varten
Hiedanniemi on ollut töissä koulu- ja varhaiskasvatuksen parissa 18-vuotiaasta saakka.
– Melko nopeasti huomasin, että minun oli helppo olla ihmisten kanssa.
Hän puhuu oikeasta tulokulmasta ihmisten kohtaamisessa.
– Lapsissa ja nuorissa on hirveästi potentiaalia, mutta heidät pitää osata kohdata oikein, jotta se pääsee esiin.
Ideologia oikeasta kohtaamisen tavasta näkyy INTO SCHOOLissa niin lasten kanssa kuin suhteessa henkilökuntaan.
– Aiemmista työpaikoistani tämä eroaa inhimillisyydessä ja läsnäolossa. Lasten on selvästikin helppo hengittää, täällä on paljon iloa ja hersyvää meininkiä. Se ei kuitenkaan tarkoita rajattomuutta, on meillä rutiinitkin, Kaasalainen sanoo.
– Päiväkoti on lasten tila, se on olemassa heitä varten.
Päiväkodin henkilökunnassa on erilaisia persoonia erilaisilla taustoilla. Henkilökohtaiset vahvuudet otetaan huomioon ja ne saavat näkyä.
– Kyseenalaistamme aika paljon perinteistä valta-asetelmaa. Ennen kuin lapselle sanoo ei, kasvattajan on hyvä pohtia miksi ei. Vältämme kulttuuria, jossa niin lapset kuin aikuiset, alkavat liiaksi vältellä virheitä ja terve itsevarmuus kärsii. Kasvattajan asenne ja pelisilmä nähdä miten lapsi toimii ovat aivan ykkösasioita.
