Mikä tahansa sovellus ei automaattisesti ole vaikuttava, mutta niiden käytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset niitä käyttävät ja mitä hyötyä niistä on.
Yhä useampi seuraa älyrannekkeen avulla, paljonko yöllä kertyi laatu-unta. Jotkut merkitsevät kännykkäänsä kävelemänsä kalorit.
Erilaiset hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetut mobiilisovellukset, apit, ovat ansainneet suuren suosion ja niiden käyttö on entistä helpompaa. Moni haluaa voida paremmin ja jaksaa niin töissä kuin vapaalla.
Myös työnantajat ovat kiinnostuneita sovelluksista, joilla voidaan tukea työhyvinvointia. Hyvinvoivalla työntekijällä on vähemmän sairauspoissaoloja ja hän on tuottavampi. Mutta onko sovelluksista oikeasti apua ja voidaanko niillä lisätä työssäjaksamista?
– Digiratkaisuilla, jotka kulkevat mukana vaikka puhelimessa, voidaan vaikuttaa ihan eri tavalla työhyvinvointiin kuin viiden vuoden välein tehtävillä terveystarkastuksilla, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Marja Harjumaa.
– Perinteisesti terveystarkastuksissa tarkistetaan työntekijän nykytilanne ja kannustetaan esimerkiksi diabetesriskin vähentämiseen. Näistä tarkastuksista ei välttämättä ole jäänyt ihmiselle käteen paljoakaan.
– Apit taas antavat mahdollisuuden ihan erilaisille asioille, kuten esimerkiksi mittausten tekemisen työntekijän arjessa, jolloin voidaan seurata stressitasoa ja sen aiheuttajia läpi vuorokauden.
Mittausten avulla on mahdollista havainnoida niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin, kuten unen laatuun ja jaksamiseen. Ongelmakohtien tunnistaminen voi auttaa reagoimaan riskeihin riittävän ajoissa, jolloin ongelmat eivät vielä ole ehtineet kertautua ja muuttua pahoiksi. Samalla työntekijät voivat itse oppia hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä.
– Trendi on nyt menossa siihen, että työterveystoimijat tuovat markkinoille digiratkaisuja, joilla vahvistetaan ongelmien ehkäisyä ja sitä, että jo varhain voidaan ratkaista esimerkiksi pieniä uniongelmia ennen kuin muita ongelmia alkaa tulla siihen lisäksi.
Katse työpaikalle
Työterveyshuollon lisäksi sovelluksia voidaan käyttää päivittäin työpaikoilla esimerkiksi muistuttamassa taukoliikunnan tärkeydestä. Koko työyhteisölle voidaan toteuttaa yhteisiä me-henkeä lisääviä ponnistuksia, kuten askelkisoja, kätevästi sovellusten avulla. Ratkaisuja on monenlaisia ja niiden soveltuvuus riippuu aina työpaikasta ja siellä olevista ihmisistä.
Perinteisistä terveystarkastuksista ei välttämättä ole jää ihmiselle käteen paljoakaan.
Työpaikoilla kannattaa miettiä, mihin käyttöön sovellus hankitaan: Halutaanko, että työntekijät pitävät omasta hyvinvoinnistaan huolta vapaa-ajalla vai onko enemmän tarve pureutua erityisesti siihen ryhmään, jolla on paljon sairauksia?
– Sovelluksesta saadaan paras hyöty, kun tiedetään, mihin pyritään ja seurataan vaikuttavuutta. Jos vain lähetetään työntekijöille sähköpostilla sovelluslinkki, jää käyttöönottoprosentti aika pieneksi. Harvoin ihmisillä on aikaa kaiken muun työn ohessa kiinnittää huomiota tällaiseen asiaan, Marja Harjumaa sanoo.
Toimivatko ne?
Moni saattaa mieltää sovellukset enemmänkin lasten ja Y‑sukupolven hömpötykseksi ja epäilee niiden toimivuutta aikuisten ihan oikeiden ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisuissa. Asennetta kannattaa tarkistaa, sillä sovelluksista voi todella olla apua.
– Mikä tahansa sovellus ei automaattisesti ole vaikuttava, mutta niiden käytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset niitä käyttävät ja mitä hyötyä niistä on, Marja Harjumaa toteaa.
Vaikuttavuustutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi hyväksymis- ja omaksumisterapiaan pohjautuvan oivamieli.fi-palvelun itsenäisillä harjoituksilla on saatu lähes yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain tapahtuneella ryhmäterapialla. Näitä kahta erilaista mallia ei kuitenkaan kannata laittaa vastakkain, sillä digiratkaisut voivat tukea kasvokkaisia valmennuksia ja terapioita.
Toki on syytä muistaa, että pelkkä sovellus ei riitä, vaan huomiota tulee kiinnittää myös työpaikan toimintatapoihin.
Pelkkä sovellus ei riitä, vaan huomiota tulee kiinnittää myös työpaikan toimintatapoihin.
– Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa sovellukselle. Usein unohtuu, että työhyvinvointi perustuu päivittäiseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa työpaikoilla. Se ei ole pelkästään yksilön fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä, vaan siihen vaikuttaa, miten työyhteisön toiminta ja työtehtävät on jaettu ja miten organisaatio on johdettu, muistuttaa Harjumaa.
Henkiset harjoitukset eivät auta, jos ihmiset kokevat olevansa erittäin kuormittuneita organisaation työprosessien toimimattomuuden vuoksi.
Tuumasta toimeen
Suomessa on kehitetty paljon stressin lievittämiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä psykologisia verkkosovelluksia, eikä niiden käyttöönotto ole hankalaa.
– Kun sovelluksen käytöstä ei vielä ole tullut tapaa, kannattaa alussa etukäteen päättää, mihin aikaan päivästä sovellusta käyttää ja laittaa siitä kännykkään muistutus. Jos sovellusta ei käytä, ei siitä ole hyötyä. Se on vähän sama kuin lukematon kirja pöydällä, Marja Harjumaa sanoo.
Suurilla työpaikoilla sovellus kannattaa ottaa käyttöön vähitellen ensin yhdessä yksikössä ja laajentaa sitten muualle. Jos joku osaa hyödyntää sovellusta, voi hän neuvoa työkavereitaan. Maksullisiin sovelluksiin työnantaja tarvitsee lisenssin ja samalla käyttöön voi saada paremmin tukea palveluntarjoajalta.
Huolimatta siitä, että digiratkaisuista voi aidosti olla hyötyä, löytyy avain muutokseen ja parempaan työhyvinvointiin perusasioista.
– On hyvä muistaa se, että aikuisten maailmassa pätee samat säännöt kuin lastenkin: ole kohtelias, sano ”kiitos” ja ”ole hyvä”. Asioista pitää keskustella ja sovitut asiat tulee hoitaa. Työhyvinvointi syntyy päivittäisessä vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa siitä, miten saat tukea organisaatiossa. Poppaskonsteja ei ole olemassa.
Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Headstedin kehittämä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuva harjoitussivusto. Tarjolla apua stressiin, ahdistukseen ja unettomuuteen.
Ohjelmia, joiden avulla voi selvitä henkisen hyvinvoinnin haasteista, kuten jännittämisestä ja stressistä. Muun muassa YTHS:llä on valtakunnallisesti käytössä oleva sivusto sosiaalisissa tilanteissa ilmenevän ahdistuksen ja jännityksen vähentämiseen.
Suosittu kuntoilun seurantasovellus, joka mittaa muun muassa kuljetun reitin ja nopeuden. Sovellutuksella voi seurata omia suorituksia pitkäjänteisesti. Toimii myös sykemittarin kanssa.
Sovellus, joka herättää silloin, kun keho on siihen valmis. Se seuraa älypuhelimen liiketunnistimen avulla unisykliä ja herättää sopivassa kevyen unen vaiheessa, jolloin herääminen tuntuu miellyttävältä.
