Lisää tietoa ja vaikuttavuutta

Marketta Rajavaara on tehnyt merkittävän työn sosiaalityön teorian ja käytännön yhteyden kehittäjänä ja rohkeiden kysymysten esittäjänä.

Juhlakirjansa esipuheessa Marketta Rajavaara hämmästelee, kuinka sattumanvaraista tiedon hyödyntäminen on politiikan, hallinnon ja ammatillisten käytäntöjen maailmassa. Tiedossa on voimaa, mutta on myös tietämättömyydessä, kun se valjastetaan tiedon kartuttamisen palvelukseen. Näitä teemoja juhlakirja käsittelee.

Artikkelikokoelmassa kirjoittavat Rajavaaran kanssa vuorovaikutuksessa olleet alan asiantuntijat. Nostan seuraavassa muutaman artikkelin esille.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja pohtii, mihin sosiaalityö tarvitsee tutkittua tietoa ja käy läpi käytännön esimerkkejä omalta uraltaan kuntoutuspalveluissa ja sosiaalipalveluiden johtamisessa. Sosiaalityön käytännöissä autetaan vaikeuksissa olevaa ihmistä, oli tutkittua tietoa tai ei. Työskentelyä edistää, jos käytettävissä on teoreettista ja jäsenneltyä tietoa vastaavista elämäntilanteista ja ongelman ratkaisua edistävistä tekijöistä. Teoriatieto ja tutkittu tieto liittyvät ammatin luotettavuuteen, sen yhteiskunnalliseen vastuuseen.

Tuija Kotirannan ja Mikko Mäntysaaren vaikuttavuustutkimusta esittelevä artikkeli toteaa, ettei ammattilaisen hyvä tarkoitus enää riitä, vaan pitää pystyä osoittamaan toiminnan vaikuttavuus. Mittaamisasetelmien luominen on vaikeaa ja mittaaminen usein myös alkaa ohjata toimintaa. Vaikuttavuustutkimus on saanut ikävän leiman uuden julkishallinnon työkaluna, ja kirjoittajat itsekin suhtautuvat siihen ristiriitaisesti.

Tottahan on, että jos mittaamisen tavat määritellään väärin, tulee karmeaa jälkeä. Nyt sosiaalihuoltolain myötä vaikuttavuustutkimus on saanut eduskunnalta tilauksen. Artikkeli antaa kattavan kuvan vaikuttavuustutkimuksen historiasta Suomessa.

Sosiaalityön tieto ja tietäminen muuttuvat, ja ammatillisen työn haasteet ovat moninaiset. Samalla kun uusi julkishallinto on johtanut työkäytäntöjen teknistymiseen ja aivovuotoon sosiaalialalta, kehitetään myös uudenlaista vaikuttavuutta, jossa käytännön toimijat, ammattilaiset ja asiakkaat yhdessä arvioivat palveluprosesseja tavoitteenaan toiminnallinen muutos ihmisten ongelmallisissa elämätilanteissa. Yhteistyössä asiakkaat ja työntekijät voimaantuvat omissa rooleissaan. Ja paradoksista kyllä – näin toimien myös tuloksellisuus paranee.

Pirkko-Liisa Rauhalan katsaus sosiaaliturvajärjestelmän historiaan paljastaa, että kun kehityksen vuosikymmeninä sosiaaliturva nähtiin investointina, katsotaan sitä nyt ainoastaan kustannustaakkana. Pahalta tuntuu se, ettei sosiaaliturvalla ole kyetty poistamaan ihmisten vuosikymmeniä kärsimiä ongelmia.

Kristiina Koskiluoma

Annamari Tuulio-Henriksson, Laura Kalliomaa-Puha, Pirkko-Liisa Rauhala (toim.): Marketta Rajavaaran juhlakirja. Kelan tutkimus 2017.