Vain 48 prosenttia pienistä lapsista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Kuinka tavoitteisiin voidaan päästä päiväkotiarjessa, joka on täynnä erilaisia rutiineja ja yllättäviä keskeytyksiä?
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi keväällä 2019 ensimmäistä kertaa fyysisen aktiivisuuden suosituksia alle 5‑vuotiaille lapsille. Suositukset ovat täysin linjassa Suomessa vuonna 2016 asetettujen fyysisen aktiivisuuden suositusten kanssa. Molemmat tahot suosittavat lapsille liikuntaa vähintään kolme tuntia vuorokaudessa.
Liikunta on avainasemassa varhaislapsuudessa, koska fyysinen aktiivisuus on edellytys normaalille kasvulle ja kehitykselle. Toimintakyvyn ja motoriikan lisäksi fyysinen aktiivisuus tukee lapsen kognitiivisia kykyä ja ennaltaehkäisee elintapasairauksia. Vuorovaikutustaidot kehittyvät liikunnallisten pelien ja leikkien lomassa.
Teerimäen päiväkodissa läheinen luonto kutsuu liikkumaan.
Vuoden 2019 Move!-mittaukset osoittavat, että istuva elämäntapa näkyy kehon liikkuvuudessa jo varhain. Siksi hyvien elämäntapojen juurruttaminen on tärkeää aloittaa pienestä pitäen.
– Liikuntaa tulisi olla eri rasittavuustasoilla. Yksi tunti vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta ja kaksi tuntia reipasta ulkoilua tai rauhallista liikuntaa. Myös muut arjen touhuilut, uni ja lepo ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, kertoo asiantuntija Nina Korhonen.
Liikunnallistetaan varhaiskasvatus
Korhonen vastaa varhaiskasvatuksen liikunnallistamisesta Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelmassa, joka on varhaiskasvatukseen kohdistuva valtakunnallinen liikunta- ja hyvinvointiohjelma.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä. Liikkuva varhaiskasvatus on osa tämän kirjauksen toteutusta.
– Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman tarkoituksena on kerätä kentältä hyviä käytäntöjä ja jakaa niitä eteenpäin. Meillä on paljon materiaalia verkkosivuilla ja laaja asiantuntijaverkosto. Netistä löytyy omat ideaoppaat vaka-henkilöstölle, johtajille sekä kuntatoimijoille, Korhonen kertoo.
– Varhaiskasvatuksesta löytyy innovatiivista ja idearikasta porukkaa, joka kehittää työtään arjessa. Heidän tietoa ja ideoitaan on tärkeää kerätä ja hyödyntää.
Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman perusviesti on pysynyt samana vuodesta 2015, jolloin se perustettiin nimellä Ilo kasvaa liikkuen. Tavoitteena on edelleen, että jokaisella lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon.
Ohjelma pohjautuu kansallisiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2016. Suositukset perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tutkimustuloksiin siitä, kuinka liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Suosituksia on ollut kokoamassa laaja asiantuntijaryhmä.
Lapsen pitäisi saada liikkua kaksi tuntia päiväkodissa ollessaan. Yksi tunti liikuntaa jää vanhempien vastuulle.
– Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatuksen perusteet määrittelevät normittavat ohjeet. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset kertovat laajemmin tavoitteista sekä niiden toteutustavoista. Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelma tarjoaa apua käytännön toteutukseen, Korhonen tiivistää.
Hänen mukaansa varhaiskasvatuksen tulisi kattaa kaksi kolmasosaa lasten päivittäisestä liikunnasta, eli vähintään kaksi tuntia päivässä. Loppuosa jää huoltajien vastuulle kodin arkeen ja vapaa-aikaan. Korhosen mielestä liikuntaan ei kuitenkaan tarvitse suhtautua liiallisella vakavuudella.
– Liikkuminen saa ja sen kuuluukin olla hauskaa yhteistä tekemistä ja fyysistä leikkimistä.
Liikunta elämäntavaksi jo varhain
Teerimäen päiväkodissa Jokioisilla lapsia ohjataan ja kannustetaan liikkumaan Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman periaatteiden mukaisesti.
– Tavoitteena on, että liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus juurtuvat elämäntavaksi, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Marika Tuomola.
Päiväkodin piha ei ole Jokioisilla perinteinen leikkipuiston kenttä, vaan se sulautuu ympäröivään luontoon kivineen, kantoineen ja kiipeilypuineen. Mäen päällä sijaitsevaa päiväkotia ympäröi rinteinen maasto, joka on oivallinen lasten motoristen taitojen kehittymisen kannalta. Päiväkodin läheisyydessä sijaitsevat metsät ja urheilukenttä ovat aktiivisessa käytössä.
Teerimäessä kokopäivähoidossa oleva lapsi ulkoilee päivittäin keskimäärin kaksi tuntia ja viisitoista minuuttia. Jos ulkoilu on liikunnallista, kattaa se jo valtaosa päivän liikuntasuosituksesta. Perheen vastuulle jää tällöin neljäkymmentäviisi minuuttia liikuntaa päivässä. Lasten ulkoilun määrä kuitenkin riippuu hoitopäivän pituudesta.
Tuomola kertoo, että liikuntaa sisällytetään ulkoilun lisäksi erilaisiin arjen toimintoihin, kuten opetus- ja siirtymätilanteisiin sekä odotteluhetkiin.
– Pyrimme myös pitämään lasten aamu- ja päiväkokoontumiset toiminnallisina välttäen pitkäjaksoista istumista, Tuomola sanoo.
Liikunta parantaa keskittymiskykyä
Liikunnan sisällyttäminen päiväkodin arkeen on Tuomolan mukaan hyvä tapa parantaa lasten keskittymiskykyä ja hyvinvointia. Liikunnallisten sääntöleikkien avulla lapsi voi kokea liikunnan iloa ja hieman jännitystäkin. Samalla harjoitellaan ohjeiden noudattamista, toisten huomioimista sekä pettymyksen sietämistä.
Liikkumisen pitää olla hauskaa.
– Erilaisia tapoja integroida liikuntaa arkeen on rajattomasti, niitä pitää vain soveltaa lasten ikään ja kehitystasoon soveltuviksi. Liikunnallisissa puuhissa on kuitenkin oltava tietyt rajat ja pelisäännöt: turvallisuuden huomioiminen on tärkeää!
Marika Tuomola ja Nina Korhonen ovat yksimielisiä siitä, että liikuntatavoitteita toteuttaessa tulee jokaisen lapsen henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.
– Keinot fyysisen aktiivisuuden tavoitteiden toteuttamiseen vaihtelevat yksiköittäin ja lapsiryhmittäin. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä liikuntatavoitteet rakennetaan kunkin lapsiryhmän ehdoilla, Korhonen sanoo.
