Leipäjonot eivät poistuneet Helsingistä

Leipäjono Myllypurossa 30.1.2020. Kuva: Esko Jämsä

Helsingissä on luovuttu ajatuksesta haastatella ja rekisteröidä ruoka-avun hakijat. Tulossa on hävikkiterminaali, josta ruokaa viedään jakelupisteisiin ja yhteisruokailuihin. Tavoitteena, että ruoka-apua saisi jonottamatta eri puolilta kaupunkia.

Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä ryhtyivät vuonna 2018 yhdessä kehittämään ruoka-avun jakelua. Myös Diakonissalaitos osallistui hankkeeseen.

Oli syntynyt tilanne, jossa pääkaupungissa ruokajonot olivat pahimmillaan kilometrien pituisia ja ruokakassia joutui jonottamaan jopa tunteja.

Kaupunki kumppaneineen halusi tehdä ruoan hakemisesta inhimillisempää. Tavoitteeksi ilmoitettiin muun muassa päästä eroon leipäjonoista. Matti Helin Diakonissalaitokselta lupasi, että leipäjonot jäävät historiaan vuoden 2019 aikana.

Niin ei käynyt. Esimerkiksi isoista jakelijoista Hurstin Valinnassa Helsingin Kalliossa käy edelleen parisen tuhatta asiakasta kahtena päivänä viikossa. Myllypuron leipäjonossa käy lihapäivinä tiistaisin ja torstaisin 1600–1900 asiakasta. Muina arkipäivinä jaetaan kuivatuotteita, ja kävijöitä on vajaat tuhat.

Kehitystä humaanimpaan, yhteisöllisempään ja joustavampaan toimintatapaan

Diakonissalaitos on nyt jäänyt pois yhteistyökuviosta. Helsingin kaupunki ja seurakuntayhtymä jatkavat kehitystyötä yhdessä ruokaa jakavien toimijoiden kanssa. Suunnittelua vetää projektipäällikkö Anni Heinälä, joka siirtyi tehtävään Vantaan Yhteisestä pöydästä. Se on verkostomainen hävikkiruokaa hyödyntävä ruoka-avun kehittämisen malli.

Kehitämme monipuolista palettia, jossa ruokaa saa kattavasti eri puolilla kaupunkia.

Leipäjonojen poistamisesta ei enää puhuta. Ruoan kassijako jatkuu, mutta tavoite on, että ruokaa saa jonottamatta. Siihen voidaan päästä esimerkiksi pidentämällä edelleen ruokajakojen aukioloa.

Jos tilat sallivat, joissakin paikoissa ruokaa saisi jonotusnumerolla. Odotusaikana hakija voisi istua sisällä ja juoda vaikka kahvia.

Kassijaon lisäksi ilmaista tai edullista ruokaa saisi yhteisruokailuista eri puolilta kaupunkia.

Kun ruoka-avun kehittämistyö alkoi, leipäjonojen asiakkaat säikähtivät, että heidän pakotetaan yhteisruokailuihin. Se ei ollut alun perinkään tarkoitus.

– Kehitämme monipuolista palettia, jossa ruokaa saa kassissa ja ruokailuina kattavasti eri puolilla kaupunkia. Asiakas saa valita, mihin hän menee, Anni Heinälä linjaa.

Ruokailut tarjoavat yhteistä seuraa ja mielekästä tekemistä niille, jotka niihin haluavat osallistua, Heinälä sanoo. Niihin voisi osallistua myös kaupunkilaisia, jotka eivät tarvitse ruoka-apua. He voisivat maksaa ruoasta omantunnon mukaan. Niin ruokaluihin mahdollisesti liittyvä häpeän tunne vähenee.

– Tärkeää on myös parantaa ruoka-apua käyttävien ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa omaa toimijuutta ja osallisuutta.

Ruokahävikin vähentäminen tavoitteena

Myös Helsinkiin on tulossa hävikkiruokaterminaali Vantaan mallin mukaan. Ruoka haetaan terminaaliin kaupoista, tukuista ja ruokatehtaista. Siellä ruoka lajitellaan sen mukaan, millaista ruoka eri jakelupisteissä menee.

Erilaisia ruokajakoja on jo kymmeniä, ja niissä käy osin erilaisia asiakkaita. Esimerkiksi jotkut jakavat välipalatyylistä syötävää, ja niihin menee leipää ja levitteitä. Kassijakoihin menee elintarvikkeita, joista voi laittaa ruokaa kotona.

Helsinki on varannut 600 000 euroa hävikkiterminaalin hankkimiseen. Sopivaa tilaa etsitään parhaillaan.

– Tavoite on, että tämän vuoden aikana ainakin tiedämme, mihin terminaali tulee, Heinälä kertoo.

Ruoka-avun kehittämishankkeessa kokeillaan jo ruoan keskitettyä jakelua kahdella pakettiautolla. Ruokaa viedään tässä vaiheessa pieniin jakelupisteisiin. Kun terminaali on valmis ja se toimii, ruokajakelua pyörittävät yhdistykset, seurakunnat ja muut toimivat saavat itse päättää, ottavatko ne ruokaa sen kautta. Kaikki saavat hakea ruokaa myös itse omilta lahjoittajilta.

– Terminaalilla tavoitellaan ruokahävikin käytön tehostamista ja päästöjen pienemistä. Jakelupisteet eivät joudu järjestämään omia kuljetuksia, Heinälä kertoo.

Asiakkaiden rekisteröinnistä luovuttiin

Aluksi yksi ajatus oli, että leipäjonojen ja yhteisruokailujen asiakkaat haastatellaan. Haastatteluilla oli tarkoitus saada tietoa palvelujen ulkopuolelle jääneistä helsinkiläisistä. Avun tarvetta ei ollut tarkoitus kyseenalaistaa.

Terminaalilla tavoitellaan ruokahävikin käytön tehostamista ja päästöjen pienenemistä.

Asiakkaiden rekisteröinnistä on nyt luovuttu. Ruoka-apua voi hakea edelleen anonyymisti. Sen sijaan kaupunki, seurakuntien diakoniatyö ja Kela voisivat järjestää tiloissa pop up ‑neuvontaa. Hakijoiden kanssa voitaisiin käydä läpi tukiasioita ja täyttää yhdessä hakemuksia. Näin tehdään jo paikoin. Avun ja neuvonnan roolia halutaan lisätä tulevaisuudessa.

Hävikkiruokaa voitaisiin antaa asiakkaalle myös jo olemassa olevissa palveluissa, esimerkiksi nuorisotiloissa, huumeklinikoilla tai palveluohjausta tekevissä paikoissa, Heinälä kertoo.

– Jaoissa käy ihmisiä, jotka eivät saa heille kuuluvia etuuksia. Kaikki eivät ole palvelujen piirissä. Ruokajakeluissa heillä olisi mahdollisimman matala kynnys saada apua.

Heinälä korostaa, että ruokajakelua kehitetään yhteistyössä nykyisten toimijoiden kanssa.

– Emme halua määräillä. Tuemme ruoan jakajia kehittämään omaa toimintaansa. Haluamme koota eri ruoka-avun toimijoiden verkoston, joka vastaa entistä paremmin ruoka-avun asiakkaiden tarpeisiin.

Hurstin ruoka-apu ei aluksi lähtenyt mukaan ruoka-avun kehittämishankkeeseen. Sini Hursti kertoo, että kehittämishankkeelta tuli juuri kutsu keskustelemaan. Hän aikoo mennä tapaamiseen. Sini Hursti jatkaa Hurstien ruoka-avun johdossa isänsä Heikin jälkeen.

Myös Myllypuron leipäjonoa vetävä Sinikka Backman sanoo, että ”yhteistyötä voidaan hioa”.

Myllypuron elintarvikeapu ‑yhdistys on osallistunut kehittämistyöhön alusta lähtien.

– Tuntuu, että nyt meitä kuunnellaan paremmin.

Myllypurossa hävikkiruokaa haetaan edelleen tutuilta lahjoittajilta. Se toimii hyvin, Backman sanoo. Hän toivoo, että omia hakuja voidaan jatkaa tulevaisuudessa.

– Olemme allekirjoittaneet sopimuksen hausta suurimpien lahjoittajien kanssa. Sitoudumme siihen, että ruokaa menee meiltä vain leipäjonon asiakkaille, ei muualle. Olemme sitoutuneet sopimuksessa myös syrjimättömyysperiaatteeseen.

Kaikille ei aina riitä

Ihmisten köyhyys ja ruoka-avun tarve eivät ole kadonneet mihinkään, sanoo Myllypuron elintarvikeapu ‑yhdistystä vetävä Sinikka Backman. Vuonna 2019 Myllypuron leipäjonossa kävi enemmän ihmisiä kuin koskaan, 272 000. Se on lähes 10 000 kävijää enemmän kuin vuonna 2018.

Kolmasosa asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. Uutta on se, että kävijöitä tulee entistä enemmän Vantaalta ja Espoosta.

– He sanovat, ettei siellä riitä ruoka kaikille. En tiedä, en ole käynyt katsomassa.

Backmanin mukaan ruokaa ovat alkaneet hakea myös töissä käyvät pienipalkkaiset kaupunkilaiset, jotka eivät elä palkallaan.

– He kertovat, että kallis asuminen vie heidät ahtaalle.

Alkukuusta hakijoita on vähemmän, kun lapsilisät ja eläkkeet ovat tulleet. Loppukuusta jonot pitenevät. Hävikkiruoan määrä on Backmanin mukaan vähentynyt. Kaikille ei riitä joka kerta elintarvikkeita, joista voi laittaa ruokaa kotona. Kassiin saa silloin kuivatuotteita, maitoa ja vihanneksia.

Leipääkään ei enää riitä vapaasti otettavaksi. Ruokajakelun työntekijät antavat sitä tarpeen mukaan.

Ruokajakelut ovat Backmanin mukaan vain yhteiskunnan oireen hoitamista.

– Köyhät eivät lopu eivätkä jonot katoa, ellei yhteiskuntapolitiikalla haluta korjata syrjäytymistä aiheuttavia syitä, hän muistuttaa.

Jaana Laitinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *