Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio kommentoi yhteiskuntaa sosiaalisesta näkökulmasta. Seuraa tai pyydä kaveriksi X:ssä ja Facebookissa niin tiedät enemmän!
Riihipäätökset tehtiin ilman sosiaalialan asiantuntemusta ja ymmärrystä niiden seurauksista.
Edellisen lehden kolumnissa ennustin kehysriihen tuovan mukanaan kovia päätöksiä ja lisäleikkauksia. En kuitenkaan osannut, jos kukaan, ennustaa, kuinka poikkeuksellisia ja merkittäviä päätöksiä riihessä lopulta tehtiin alamme näkökulmasta.
Sosiaalipalveluista päätettiin leikata 100 miljoonaa euroa. Riihen jälkeen, niin STM:n virkakunta, kuin vastuuministerikään ei osannut sanoa, mistä tämä 100 miljoonaan säästövelvoite on suunnitelmana säästää. Kyseessä on summa, jota ei voi saada kokoon ilman merkittäviä muutoksia palveluihin, jolloin asiakkaiden perusoikeudet vaarantuvat.
Erityisesti sosiaalipalveluissa säästäminen johtaa vain suurempiin kustannuksiin tulevaisuudessa. Kun samaan aikaan aiemmin päätettyjä sote-järjestöjen leikkauksia päätettiin vielä aikaistaa ja kasvattaa, unohtamatta sosiaaliturvan leikkauksia, on huoli heikoimmassa asemassa olevista suuri.
Sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuuteen puuttuminen oli myös poikkeuksellinen päätös. On ennenkuulumatonta, että kesken sote-alan ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen kehysriihessä tehdään tällainen yhtä ammattiryhmää koskeva päätös.
Huoli heikoimmassa asemassa olevista on suuri.
Riihipäätökset tehtiin ilman sosiaalialan asiantuntemusta ja ymmärrystä niiden seurauksista. Päätöksiä tehtäessä leikkuri on viuhunut, mutta vaikutustenarvioinnista ei ole ollut tietoakaan. Tällaisessa vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa sosiaalialan osaamisen arvo on entistä tärkeämpi ja yhteistä vaikuttamista tarvitaan toden teolla.
Edessä siintävät myös jo vuoden 2025 kunta- ja aluevaalit. Talentia julkaisee omat kunta- ja aluevaalitavoitteensa kesäkuussa. Luovutimme keväällä yhdessä muiden sote-liittojen kanssa ministeri Ikoselle kannanoton, jonka tavoitteena on korjata hyvinvointialueilla vallitseva tilanne, jossa yli 200 000 suomalaisella ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon palveluistaan.
Kelpoisuus asettua ehdolle aluehallitusten vaaliin on palautettava niille hyvinvointialueiden palveluksessa oleville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka eivät työskentele johtotehtävissä.
Hyvinvointialueiden päätöksenteossa tarvitaan näinä erittäin haastavina aikoina todellista ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon arjesta.
