Sote-uudistus antaa ainutkertaisen mahdollisuuden suunnata katseet urautuneiden käytäntöjen ulkopuolelle.
Sote-uudistus käynnistyy monien epävarmuuksien ympäristössä. Venäjän hyökkäyssota on nostanut turvallisuuden ja energiakysymykset eurooppalaisten valtioiden taloussuunnittelun kärkeen.
Samaan aikaan on vietävä läpi ilmastonmuutoksesta johtuvia pitkäjänteisiä toimia. Megaluokan muutokset vaativat mittavia taloudellisia panostuksia eivätkä ne voi odottaa parempia aikoja.
Kansalaisten kasvavien tarpeiden ja niukentuvan talouden ristipaineissa tarvitaan ajatustottumusten, lähestymistapojen ja käytäntöjen perusteellista ravistelua.
Vaikean yhtälön ratkaisuja haettaessa priorisointi on noussut – taas kerran – sosiaali- ja terveydenhuollon keskusteluun. Ensimmäinen kysymys on jälleen: mistä voidaan leikata.
Sote-uudistus edustaa rakenteiden uudistamista.
Tämän lähestymistavan torjujat puolestaan vaativat lisää jo nykyisellään riittämätöntä toimintaa. Sen paremmin leikkaaminen kuin vakiintuneen toiminnan lisääminenkään eivät edusta suurten murrosten vaatimaa ajattelutapojen uudistamista.
Kun määrällisen ulottuvuuden rajat tulevat vastaan, on ratkaisuja haettava muilta ulottuuksilta: lähestymistavoista, sisällöistä, prosesseista, yhteistyön synergiasta.
Sote-uudistus edustaa rakenteiden uudistamista. Se antaa ainutkertaisen mahdollisuuden suunnata katseet urautuneiden käytäntöjen ulkopuolelle.
Uhkakuvien sijasta näen sosiaalipalvelujen kentässä monia uudistumisen ituja. Lasten ja perheiden palveluissa vahvistuva moniammatillisuus tuo vaikeisiin tilanteisiin yhdistettyä osaamista lähettämättä lasta ja perhettä heti muihin palveluihin.
Palveluketjujen sijaan lähiauttaja rakentaa yhteistyön tärkeintä välinettä: turvallista, välittävää, jatkuvaa ihmissuhdetta. Näin ehkäistään katkeilevien ketjujen tuomat toistuvat hylkäämiset.
Monien muidenkin sosiaalipalvelujen piirissä innovatiiviset ammattilaiset ravistelevat vakiintuneita käytäntöjä. Koottu tieto innovaatioista puuttuu, mutta onneksi saamme lukea niistä Talentia-lehdestä, kiitos siitä!
Sote-uudistuksen viisi yhteistoiminta-aluetta toivottavasti kehittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjen uudistumista edistäviksi agenteiksi. Tarvitsemme käytäntöä, opetusta ja tutkimusta yhdistäviä yksiköitä toteuttamaan uusille käytännöille tuiki tarpeellista vaikutusten tutkimusta.
Oman työn vaikutusten läpinäkyvä arviointi on ammatillisen etiikan ydinkysymys ja uudistumiselle välttämätön kompassi.
