Maaliskuussa 2018 julkaistu lastensuojeluselvitys näytti lastensuojelutyön kipupisteet. Nyt odotetaan, milloin selvityksen ehdotukset kriisirajoista ja tuesta pahiten ruuhkautuneille työpaikoille toteutuu käytännössä.
Kentän odotukset olivat korkealla, kun sosiaali- ja terveysministeriö antoi ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojalle tehtäväksi arvioida lastensuojelun henkilöstön riittävyys ja ehdottaa nopeasti vaikuttavia ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin.
Selvitys julkaistiin maaliskuun alussa. Siinä arvioitiin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden riittävyys asiakasmäärillä mitattuna ja annettiin joitakin ratkaisukeinoja liian suuresta asiakasmäärästä johtuvaan kuormitukseen.
Lisäksi selvityshenkilö Aulikki Kananoja painotti vahvasti perheiden varhaisten palveluiden tärkeyttä. Perheille suunnattua kotipalvelua ja perhetyötä on laajennettava nykyisestä merkittävästi, jotta perheet saavat tukea vaikeuksiinsa ajoissa. Tämän arvioidaan vähentävän pitkäaikaisen korjaavan työn tarvetta ja hillitsevän sijaishuollon kustannusten kasvua.
Lähes puolella työntekijöistä asiakkaita on liikaa
Lastensuojelun sosiaalityön kuormituksesta ja sen aiheuttamista ongelmista on laaja yhteisymmärrys ammattilaisten sekä asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden kesken. Kananojan selvityksen ja Kuntaliiton kuntakyselyn (2017) perusteella noin 40 prosentilla palvelujen järjestäjistä sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä ylittää 30 asiakkaan rajan. Tätä muun muassa ammattijärjestö Talentia pitää vielä kohtuullisena asiakasmääränä.
Ongelmaa voidaan pitää vakavana, toteaa Aulikki Kananoja arviossaan.
Selvitystyössä tuli myös ilmi kuntakohtaiset erot. Väestömäärältään pienissä kunnissa sosiaalityöntekijät tekevät monia sosiaalihuollon tehtäviä. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat pienempiä eikä niiden aiheuttamaa kuormitusta ole helppo erottaa muusta työstä. Pienten kuntien tilannetta selvitellään kevään aikana, kun laaditaan tiekartta lastensuojelun maakuntamalliin siirtymiseksi.
Taustaryhmän piirissä lakisääteiselle sosiaalityöntekijän asiakasmäärän rajaamiselle oli vahvaa kannatusta.
Kuormituksen taustalla ovat tutut syyt, kuten muun muassa sosiaalityöntekijöiden ja erityisesti sijaisten palkkaamiseen liittyvät vaikeudet, työn organisointiin, työoloihin, johtamiseen ja palkitsemiseen liittyvät tekijät. Työn kuormitusta lisäävät myös perheiden palveluiden, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelujen huono saatavuus.
Juuri nyt ei kannatusta sitovalle mitoitukselle – kriisiraja tiimeille
Selvityshenkilölle oli nimetty asiantuntijoiden taustaryhmä, joka koostuu sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, aluehallintoviraston ja Valviran sekä Pesäpuun, Lastensuojelun Keskusliiton ja Kuntaliiton edustajista. Ammattijärjestö Talentiaa ryhmässä edusti erityisasiantuntija Alpo Heikkinen.
Kananoja toteaa selvityksessään, että taustaryhmän piirissä lakisääteiselle sosiaalityöntekijän asiakasmäärän rajaamiselle oli vahvaa kannatusta. Lakisääteistä mitoitusta kannattaa muun muassa Talentia.
Kananoja ei silti pidä juuri nyt sote-uudistuksen ollessa kesken ja lastensuojelutyön meneillään olevassa muutoksessa (Lape) tarkoituksenmukaisena, että laissa määritellään mitoitus työntekijäkohtaiselle asiakasmäärälle. Hän kuitenkin jättää oven auki jatkotyölle: on tarpeellista selvittää, onko lakitaso tarkoituksenmukainen asiakasmitoituksen määrittelylle.
Nyt tulisi harkita tiimikohtaisen ”kriisirajan” asettamista lainsäädäntöä alemmin ohjein, jotta valvontaviranomaisella on perusteet puuttua kohtuuttomiin tilanteisiin, todetaan selvityksessä.
Nopeasti vaikuttavina toimina kaikkein kuormittuneimmille alueille selvityshenkilö esittää kunta- ja työntekijätasoista täsmätukea, mentorointia vaikeimmin kuormittuneiden työyhteisöjen esimiehille ja tarvittaessa myös sosiaalityöntekijöille.
Varhaista tukea kannattavat kaikki, mutta se ei ratkaise lastensuojelun akuuttia kriisiä.
Selvityshenkilö ehdottaa myös maakunnallisten sijaispoolien pilotointia, ja niiden soveltuvuuden kokeilua erilaisiin sijaisuustarpeisiin. Lisäksi rekrytointivaikeuksien vähentämiseksi kuntien on kiinnitettävä huomiota lastensuojelun työoloihin, työyhteisöjen kulttuuriin ja varmistettava lastensuojelun asiantunteva ammatillinen johtaminen.
Pidemmällä aikavälillä selvityshenkilö pitää tavoitteena siirtymistä hallintokeskeisestä asiakaskeskeiseen lähestymistapaan ja tiimityöhön. Sote-uudistuksen integraatiotavoitteeseen liittyen selvityshenkilö esittää lisäksi lastensuojelun henkilöstörakenteen täydentämistä päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisilla.
Ammattijärjestö Talentiassa ollaan pettyneitä, ettei selvityksessä puolleta lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän asiakasmäärän lakisääteistä mitoitusta. Talentia jätti ainoana tahona selvitystyöryhmässä mitoituksesta eriävän mielipiteen.
– Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lakisääteinen asiakasmitoitus on ainoa keino, jolla voidaan välittömästi ja konkreettisesti puuttua sosiaalityöntekijöiden kuormitukseen, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Varhaista tukea kannattavat kaikki, mutta se ei ratkaise lastensuojelun akuuttia kriisiä. Jos asiakasmitoitus saataisiin lakiin, se pakottaisi kriisikunnat palkkaamaan lastensuojelun avohuoltoon jonkin verran enemmän sosiaalityöntekijöitä.
– Tämä kriisi on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia ja nyt näyttää siltä, että vieläkään ei saada mitään konkreettista muutosta, jatkaa Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa.
Valviran rekisterissä on noin 6 000 laillistettua sosiaalityöntekijää, kun kuntien tarve Kuntaliiton mukaan on noin 3 500 sosiaalityöntekijää. Talentian uusimman urapolkuselvityksen mukaan vastavalmistuneista sosiaalityöntekijöistä yhdeksän kymmenestä sijoittuu kuntiin töihin, suurelta osin jo opiskelujen loppupuolella. Ei siis voida puhua sosiaalityöntekijäpulasta eikä väittää, etteivät valmistuneet halua kuntien sosiaalityöhön.
– Ongelma on vaihtuvuus. Nykyisillä työehdoilla sosiaalityöntekijöitä ei saada pysymään lastensuojelussa. Tarvitaan lisää palkkaa, lisää työntekijöitä ja lisää ammattitaitoista johtamista, jotta lastensuojelun akuutti kriisi helpottuu, sanoo Ristimäki.
Helena Jaakkola
Tausta
Nyt julkaistu työntekijöiden riittävyyteen ja kuormituksen ratkaisuihin liittyvä väliselvitys on osa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (Lape). Selvityshenkilö Kananojan työ jatkuu.
Seuraavaksi laaditaan ehdotus tiekartaksi, kun yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu siirtyy kunnista maakuntien järjestämisvastuulle vuonna 2020. Tämä selvitys valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Lue koko selvitys tästä.
