Anna Anttonen ja Tuija Laitinen suunnittelevat Suomen Ladussa lasten luontotoimintaa. Kuva: Veikko Anttila
Suomen Latu liikuttaa suomalaisia. Sosionomit siirtävät Suomen Ladussa lasten ja perheiden yhteisoloa sisältä ulos.
Suomen Ladun postitushuoneen pahvilaatikosta pilkahtaa pörröinen päälaki. Metsämörri!
Hankesuunnittelija Tuija Laitinen ja lastentoiminnan suunnittelija Anna Anttonen kertovat, että satuhahmolla on keskeinen rooli järjestön lastentoiminnassa. Veikeännäköinen hahmo on väline lasten luontoyhteyden vahvistamiseksi – se innostaa mukaan iloiseen ja kiireettömään tutkimusmatkaan tai leikkihetkeen luonnossa.
Juuri sellaisten hetkien merkitys korostuu älylaitteiden ja kiireen täyteisessä maailmassa.
– Olin pitkään päiväkodissa töissä ja omakohtaisesti totesin, miten hyvää luontotoiminta tekee sekä lapsille että aikuisille. Tuntuu hyvältä ja tärkeältä edistää asiaa järjestöstämme käsin, Tuija Laitinen sanoo.
Hänen työnsä koostuu Ilo kasvaa ulkona ‑hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä Suomen ympäristöopisto Syklin kanssa. Varhaiskasvatustyötä tehneelle Laitiselle päiväkoti on luonteva ympäristö kouluttaa.
– Kierrän kunnissa kouluttamassa varhaiskasvattajia. Kerron luontotoiminnan merkityksestä sekä siitä, mitä kaikkea luonnossa voi tehdä. Muun ajan vietän toimistolla suunnittelemassa ja työstämässä materiaaleja, Laitinen kertoo.
Hankkeesta on valmistella luontotoiminnan Ilo kasvaa ulkona ‑käsikirja varhaiskasvattajien käyttöön. Sen arvioitu julkaisuaika on ensi vuoden lopulla.
Metsämörri ja muut tutut jutut
Anttosen oma arvomaailma veti häntä lasten luontotoiminnan pariin ja kannusti lisäkouluttautumaan sosiaalialalle. Pitkästä työurasta markkinoinnin ja matkailun parissa on kuitenkin hyötyä myös nykyisessä työssä, sillä Anttosen työajasta puolet kuluu lastentoiminnan materiaalien suunnitteluun, myyntiin ja kouluttamiseen.
Tuotteisiin kuuluu Metsämörrin lisäksi Luonnossa kotonaan ‑toimintamuoto, Muumien ulkoilukoulu sekä Tunteet hukassa ‑metsäseikkailu.
– En voisi tehdä lastentoiminnan työtä ilman ammatillista osaamista varhaiskasvatuksesta. On oleellista tuntea lainsäädäntöä ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Siten tiedän mistä puhutaan, kun koulutan alan ammattilaisia luontotyöskentelyyn, hän sanoo.
Toinen puolisko Anttosen työpäivistä kuluu kaksikielisen Naturkraft för familjer ‑hankkeen parissa. Kyseessä on Folkhälsanin ja Suomen Ladun yhteistyöhanke, jonka painopiste on perheiden kanssa työskentelyssä. Terveellisten elintapojen lisäksi hanke pyrkii luomaan perheille uusia tapoja liikkua luonnossa.
– Ajatusmallimme on siirtää perheiden sisätoimintaa ulkoilmaan, Anttonen kertoo.
Sosionomien osaamisella kysyntää
Suomen Latu perustettiin vuonna 1938 edistämään suomalaisten hiihto- ja retkeilyharrastuksia. Nykyään järjestössä toimii noin 90 000 jäsentä lähes kahdessasadassa jäsenyhdistyksessä eri puolilla maata. Toiminnan tavoitteena on, että suomalaiset löytäisivät itselleen mielekkään tavan ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen.
Järjestössä on kolme yksikköä. Laitinen ja Anttonen kuuluvat näistä Ulkoile-yksikköön, joka on jaettu aikuisliikuntaan ja lastentoimintaan.
Metsämörri innostaa luontoon tutkimaan ja leikkimään.
Sekä Laitisella että Anttosella on taustallaan sosionomin (AMK) koulutus. He ovat yksimielisiä siitä, että sosionomeista on moneen.
– Suomen Latu on monialainen porukka, meillä on paljon väkeä muun muassa liikuntatieteiden alalta sekä luonto- ja eräoppaita. Meidän kahden lisäksi esinaisemme on koulutukseltaan sosionomi. On hauskaa huomata, että tällaisessakin työssä sosionomin osaamiselle on kysyntää, sanoo Laitinen.
– Tämä johtuu selkeästi siitä, miten monipuolinen sosionomin koulutus on. Ei ole vain yhtä urapolkua, Anttonen komppaa.
