Tutkimusten mukaan lapset liikkuvat maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa, kertoo liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Intohimoisesti pienten lasten liikkumisen puolesta puhuva Arja Sääkslahti haluaa, että kaikki lapset saisivat kokea liikkumisen ilon.
Kun Arja Sääkslahti oli lapsi, lauantai oli hänelle aina viikon kurjin päivä. Silloin televisiosta tuli Englannin liigan jalkapallo-ottelu, jota hänen isänsä tahtoi katsoa.
Se tarkoitti, että silloin perhe ei ulkoillut yhdessä. Muina päivinä perhe liikkui paljon, ja se sytytti Sääkslahden kipinän liikkua.
Lopulta liikkumisesta tuli myös ammatti. Liikuntapedagogiikan apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa nykyisin työskentelevä Sääkslahti on keskittynyt tutkimaan varhaiskasvatusikäisten liikkumista. Hän suhtautuu pienten lasten liikkumiseen intohimoisesti.
– Liikkuminen on lapsen oikeus. Lapset tarvitsevat liikkumista kehittyäkseen ja oppiakseen, Sääkslahti havainnollistaa.
Ilman aikuista lapsilla ei aina ole mahdollisuutta liikkua.
– Pieni lapsi ei voi lähteä yksin ulkoilemaan tai harrastamaan. Sen vuoksi meidän aikuisten on puolustettava lasten oikeutta liikkua, hän painottaa.
Sääkslahti liikkui ja urheili paljon myös itse kolmen oman lapsensa kanssa. Nykyisin hänen liikuttajinaan toimivat neljä lastenlasta, jotka saavat isoäidistään kaverin, milloin pulkkamäkeen, milloin luistelemaan.
– Haluaisin, että kaikki lapset saisivat kokea sen saman nautinnon, minkä minä itse olen saanut liikunnasta. Sen edistäminen antaa merkityksen työlleni, kertoo Sääkslahti, joka on ollut mukana muun muassa valmistelemassa lasten liikuntasuosituksia eli varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden liikuntasuosituksia ja useissa muissa valtakunnallisissa työryhmissä.
Liikkuminen on Sääkslahden mielestä tärkeää, koska liikkuessa lapsi oppii taitoja, mitä hän tarvitsee läpi elämän.
– Se kehittää motorisia taitoja ja kasvavan lapsen lihaksistoa, luustoa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä, Sääkslahti sanoo.
Liikkuessaan lapsi oppii myös vuorovaikutustaitoja, ja se edistää jopa matemaattisia valmiuksia.
Liikkuminen vähenee
Pienten lasten liikkuminen on kuitenkin vähentynyt pitkällä aikavälillä. Viime vuoden lopulla julkaistusta Piilo-tutkimuksesta paljastui lasten välillä paljon yksilöllistä vaihtelua. Eri-ikäisistä tytöistä ja pojista 46–85 prosenttia saavutti suositellun 60 minuutin reippaan liikunnan määrän. Sääkslahti on ollut mukana tekemässä Piiloa, jossa tarkasteltiin pienten lasten liikkumista. Siihen osallistui 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöä pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.
Lapset tarvitsevat liikkumista kehittyäkseen ja oppiakseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että pojat olivat hiukan tyttöjä aktiivisempia. Pojista varhaiskasvatuspäivän aikana liikkui varhaiskasvatukselle asetetun suosituksen mukaisesti eli yli kaksi tuntia päivässä 87–90 prosenttia, tytöistä vain 75–78 prosenttia.
Sama on huomattu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Vaikka Suomessa erot eivät ole suuret, olisi niihin Sääkslahden mielestä hyvä kiinnittää huomiota.
– Jokaisen olisi hyvä kriittisesti arvioida omia toimintakäytäntöjään päiväkodeissa, ja miettiä että kannustammeko me tyttöjä ja poikia liikkumaan samalla tavalla. Ja, että minkälaisista asioista me kehumme lapsia. Oletammeko automaattisesti, että pojat ovat aktiivisempia kuin tytöt, Sääkslahti pohtii.
– Tytöt hakeutuvat helposti esimerkiksi pihalla olevan aikuisen luokse juttelemaan ja pojat menevät leikkeihinsä.
Erityisesti reippaaseen liikkumiseen pitäisi kiinnittää huomioita. Suositusten mukaisesta kolmesta tunnista liikuntaa päivässä, pitäisi yksi tunti olla reipasta liikuntaa. Se ei Piilo-tutkimuksen mukaan toteutunut useimmissa päiväkodeissa.
Lisää intensiteettiä liikkumiseen voisi päiväkodeissa Sääkslahden mielestä saada aikuisten ohjaamilla leikeillä ja sillä, että aikuinen heittäytyy mukaan leikkiin.
– Motoriikka kehittyy erityisesti silloin kun lapsi keskittyy tekemiseen. Sählääminen ei ole kehittävää.
Tutkijat ovat Sääkslahden mukaan entistä enemmän alkaneet ymmärtää, että motoriset taidot vaativat aivoissa toiminnanohjauksen säätelyä.
– Kehittävä liikkuminen on hallittua ja tiettyyn päämäärään pyrkivää. Tämmöisiä ovat esimerkiksi hippaleikit, jossa tavoitteena on saada kaveri kiinni, tai leikit, jossa juosten mennään pelastamaan toinen lapsi.
Jokainen lapsi on yksilöllinen
Sääkslahti puhuu erityisesti ulkona liikkumisen puolesta. Vaikka lapsi liikkuisi paljon ohjatuissa harrastuksissa sisätiloissa, ei se korvaa ulkona tapahtuvaa vapaata liikkumista.
– On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä sille, että mitä enemmän lapsi on ulkona, sitä aktiivisempi hän on, Sääkslahti kertoo.
Epätasaisilla ja kuoppaisilla alustoilla liikkuminen kehittää tehokkaammin myös lasten motorisia taitoja ja tasapainoa. Päiväkodeissa, jossa pihat ovat pienet eikä leikkitilaa ole tarpeeksi, voi ulkoilu kuitenkin jäädä vain hiekkalaatikolla oleiluun.
– Silloin voisi kokeilla vaikka lapsiryhmien vuorottelua pihalla, Sääkslahti ehdottaa.
Pienillä pihoilla liikkumista voi helposti lisätä erilaisten pyörällisten ja työnnettävien lelujen käytöllä, joka näkyi selkeästi Piilo-tutkimuksen kuormittavuusmittauksissa.
– Lapset saivat näillä välineillä todella hyviä aktiivisuuslukemia, Sääkslahti kertoo.
Sisällä liikkumista voi Sääkslahden mielestä lisätä esimerkiksi siirtymistilanteissa.
– Jos tilat sallivat, voi odotushetkiä, kun siirrytään esimerkiksi ruokailuun tai käsien pesulle, hyödyntää pieniin liikunnallisiin tehtäviin.
Sääkslahti muistuttaa, että jokainen lapsi on yksilöllinen. Joillekin lapsille liikkuminen on välttämätöntä, että he pystyvät rauhoittumaan ja keskittymään muihin asioihin.
– Levoton lapsi ei välttämättä ole huonosti käyttäytyvä. Hänellä on vaan fysiologinen tarve liikkua ja jos sitä tarvetta ei saa tyydytettyä, on paikoillaan olo hänelle mahdotonta.
Varhaislapsuus tärkeää aikaa
Liikkuminen on Piilo-tutkimuksen mukaan vähentynyt myös päiväkodin ulkopuolella.
Usein syyttävä sormi osoittaa viihde-elektroniikkaan, mutta Sääkslahti näkee asiaan muitakin syitä. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella on iso merkitys lasten liikkumiselle. Sääkslahti kritisoikin hiukan nykytilannetta.
– Rakentaminen tiivistyy koko ajan, ja lapsilla on vähemmän tilaa leikkiä erityisesti kaupungeissa. Nyt myös rakennetaan opiskelija-asuntoja, joissa ei ole lainkaan piha-alueita. Myös opiskelijoilla on lapsia, hän muistuttaa.
Levoton lapsi ei välttämättä ole huonosti käyttäytyvä.
Varsinkin kaupungeissa yleistynyt tapa kuljettaa lapsia autolla harrastuksesta toiseen, on vähentänyt liikkumista. Myös vanhempien työajat vaikuttavat siihen, miten paljon heillä on mahdollista käyttää aikaa liikuntaan.
Sääkslahden mielestä juuri varhaislapsuus on paras aika synnyttää suhde liikkumiseen.
– Monet elämäntavat alkavat urautua jo kolmivuotiaina. Sen vuoksi on tärkeää, että liikkumisesta tulee rutiinia jo ihan pienille. Silloin se kantaa pitkälle aikuisuuteen.
Sääkslahti iloitseekin, että Piilo-tutkimuksessa näkyi lasten liikkumisen ilo.
– Lähes kaikki Piilo-tutkimukseen osallistuneista lapsista kertoivat pitävänsä liikunnasta. Suurin osa heistä kertoi myös olevansa iloisia liikkuessaan.
Tutkimuksessa mitattiin lasten fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja. Lapsia haastattelemalla kerättiin tietoa lasten ajatuksista liikkumisesta. Tutkimus sisälsi myös kyselyjä huoltajille ja varhaiskasvattajille.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Likesin, Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman kanssa. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Webinaari Piilon työkaluista varhaiskasvattajille 17.5.2022 klo 12.30–13.30
Piilo-hankkeessa kehitettiin huoltajien ja varhaiskasvatus henkilöstön käyttöön pedagogisia työkaluja, kuten havainnointilomake motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamiseksi sekä palautelomakkeet lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen tukemiseksi. Lasten omien liikuntaan liittyvien käsitysten ja kokemusten kuulemiseksi kehitettiin kuva-avusteinen haastattelumenetelmä. Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman webinaarissa kerrotaan miten työkaluja voi hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi/fi/ajankohtaista/liikkuva-varhaiskasvatus-webinaarit-2022
