− Meidän viestimme päättäjille on, että olisi luontevampi ja helpompi järjestää neuvolat osana maakunnan liikelaitoksen palveluja, sillä jos neuvola olisi sote-keskuksissa suoran valinnan piirissä, kuinka perheen muu tuki saataisiin siihen sujuvasti, toteaa Maria Kaisa Aula. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
LAPE-muutosohjelmalla uudistetaan lapsi- ja perhepalvelut, vahvistetaan perheiden omia voimavaroja ja vähennetään eriarvoisuutta, sanoo Maria Kaisa Aula.
Hallituksen kärkihankkeen tarkoituksena on uudistaa lapsi- ja perhepalveluiden hajanainen palvelujärjestelmä vuoteen 2019 mennessä sovittamalla ne hallintorajat ylittäen yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi.
Vanhemmuuden tueksi tarjotaan muun muassa matalan kynnyksen tai jopa kynnyksettömiä palveluja. Peruspalveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin. Keskiössä ovat lapsen etu ja vanhemmuuden tuki.
LAPE-ohjausryhmän puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan mukaan muutosten tarve ei liity niinkään lainsäädäntöön kuin eri ammattikuntien syvään juurtuneisiin toimintatapoihin, erilaisiin ihmis- ja lapsikäsityksiin, työorientaatioihin ja toimintakulttuureihin, joiden uudistamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja vuoropuhelua.
LAPE:ssa on kolme olennaista näkökulman ja työorientaation muutosta.
− Ammattilaisten osaamista on tarkoitus uudistaa yhteistyölähtöiseksi sekä lasta ja perhettä entistä paremmin huomioon ottavaksi ihmissuhdetyöksi, Aula lisää.
Keskeinen tavoite toimintakulttuurin uudistamisessa on eri ammattikuntien välisen luottamuksen rakentaminen ja yhteisen lapsen näkeminen. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ei riitä yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken, vaan kumppanuuden ja yhteisen näkökulman on laajennuttava varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen, nuorisotyöhön ja harrastustoimintaan, jotka kaikki palvelevat lapsen hyvinvointia.
− Sosiaalityössä tämä tarkoittaa sellaista työorientaatiota, että yhteisen lapsen hyväksi tehdään yhdessä kaikki mahdollinen, mihin hän ja hänen perheensä sitten tukea tarvitsevatkaan.
Byrokratiasta ihmissuhdetyöhön
Toinen tärkeä tavoite LAPE:ssa on lisätä entisestään yhteistyötä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, vahvistaa heidän omia voimavarojaan ja osallistaa heidät asioidensa hoitamiseen. Tämä vaatii hyviä kohtaamisen taitoja, mutta myös aikaa ja mahdollisesti työn uudelleen organisointia.
Kolmas olennainen toimintakulttuurin uudistamistarve liittyy sosiaalityön näkökulmasta siihen, että lastensuojelu on Aulan mukaan ”byrokratisoitunut”, eikä aina ole selvää, työskennelläänkö papereiden vai lasten kanssa.
− En syytä tällä ketään, vaan juridisoituminen on johtanut tällaiseen työorientaatioon. Kyse on myös johtamisesta ja usein riittämättömistä resursseista.
LAPE-muutosohjelman tavoitteena on siis tuoda lastensuojelun ytimeen enemmän ihmissuhdetyön sisältöä, jossa työntekijältä vaaditaan vankan ammattitaidon lisäksi kokonaisvaltaista näkemystä ja oman persoonankin peliin laittamista.
− Tämä tarkoittaa sitä, että lastensuojelutyötä tehdään entistä vahvemmin perheterapiaotteella, Aula lisää.
Toimintakulttuurin ja näkökulman muutos on vietävä myös koulutukseen. Aulan mukaan LAPE:ssa käydäänkin jo tiivistä vuoropuhelua korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa ammatillisen opetuksen uudistamisesta. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sosiaali- ja terveys ja sivistysalan opinnoissa olisi tiettyjä yhteisiä moduuleja koskien lapsen kehitystä, osallistamista sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Erityinen tuki halutaan tuoda mahdollisimman lähelle lapsiperheen arkea, koska halutaan eroon poislähettämisen kulttuurista.
− Jo perusopinnoissa voisi olla myös yhteisiä projekteja lasten ja nuorten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten kesken.
Perhekeskuksista kaikki palvelut
Lapsi- ja perhetyön toimintaympäristö tulee olemaan kunnan ja maakunnan yhdyspinnassa. Tätä varten on suunnitteilla perhekeskustoimintamalli. Se on kynnyksettömän lasten ja perheiden tuen ja hoidon kokonaisuus, jonka ytimessä on yleisenä ja universaalina palveluna neuvola.
Aula kertoo, että hallituksen uusimman linjauksen mukaan maakuntahallinnon päätettäväksi jää, kuuluuko alueen neuvolatoiminta sote-keskukseen, jossa on myös muita terveys- ja sosiaalihuollon palveluja, vai säilyykö se suoran valinnanvapauden ulkopuolella.
− Meidän viestimme päättäjille on, että olisi luontevampi ja helpompi järjestää neuvolat osana maakunnan liikelaitoksen palveluja, sillä jos neuvola olisi sote-keskuksissa suoran valinnan piirissä, niin kuinka perheen muu tuki saataisiin siihen sujuvasti?
Perhekeskustoimintamalli verkostoi neuvolan lisäksi varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon muut palvelut kuten esimerkiksi perhetyön ja kotipalvelun. Se tarjoaa myös erotilanteen palvelut, parisuhteen ja vanhemmuuden tuen sekä vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön palvelut.
Perhekeskus toimii siltana erityispalveluiden ja matalan kynnyksen palveluiden välillä. Erityinen tuki halutaan tuoda mahdollisimman lähelle lapsiperheen arkea, koska halutaan eroon poislähettämisen kulttuurista.
Yksi LAPE:n keskeisistä tavoitteista on perheiden eriarvoisuuden vähentäminen. Tähän pyritään muun muassa tarjoamalla lapsille, nuorille ja perheille sopivaa tukea oikeaan aikaan.
Lastensuojelun toimintakulttuuria tullaan LAPE:ssa kehittämään Hackneyn mallin mukaan. Sen ytimessä on tiimityö, monialainen yhteistyö ja perheterapeuttinen lähestymistapa.
Ei pidä ajatella niin, että lapset, nuoret ja vanhemmat tulevat meidän lastensuojelun prosesseihin, vaan että me ammattilaiset vierailemme heidän arjessaan.
Erityistä huomiota kiinnitetään vanhemmuuden tuen vahvistamiseen niin lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa kuin koulun sosiaalityössä. LAPE tarjoaa ammattilaisten käyttöön menetelmiä lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhteen parantamiseksi. Aula muistuttaa, että taloudellisten asioiden lisäksi perheiden eriarvoisuutta lisää huono vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhemman välillä, joka voi heijastua lasten koulumenestykseenkin.
− Kun THL tutki huostaanottoihin johtaneita tekijöitä, ilmeni, että hyvin monissa tapauksissa kasvattamisen tapa ja vanhemmuuden malli eivät soveltuneet kyseisen lapsen tarpeisiin ja temperamenttiin.
Sote ja sivistys
Aula toivoo, että lastensuojelussa alettaisi jo nyt rakentaa luottamuksellista yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa, sillä lastensuojelun palvelut tulevat kokonaisuutena kuulumaan maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Tärkeää olisi myös alkaa osallistaa lapsia ja nuoria ja tiivistää vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
− Meidän ei pidä ajatella niin, että lapset, nuoret ja vanhemmat tulevat meidän lastensuojelun prosesseihin, vaan että me ammattilaiset vierailemme heidän arjessaan, koetamme tunnistaa heidän voimavarojaan ja tarjoamme sitä osaamista, jota meillä on. Tässä työssä on tärkeä merkitys ihmissuhteilla.
Perheiden hyvinvointia rakennetaan LAPE-muutosohjelmassa ennen kaikkea ehkäisevillä palveluilla, jotka Aula toivoo maakuntien päättäjien turvaavan. Niihin ei LAPE:ssa ole varattu resursseja, vaan ne on suunnattu kehittämistyöhön ja koulutukseen, ja lisäksi tarjotaan keinoja organisoida olemassa olevia voimavaroja järkevämmin.
Usein parhaimmat tulokset saadaan viemällä palveluja kotiin ja tukemalla vanhemmuutta.
Aula muistuttaa, että vaikka LAPE-kehitystyön ytimessä on soten kehittäminen, on siihen laajassa mitassa sisällytettävä myös sivistyspuoli. Vain sivistyksen ja soten yhteistyöllä löydetään yhteisen lapsen näkökulma ja rakennetaan yhteistä toimintakulttuuria.
LAPE-muutosohjelmaa on Aulan mukaan jo kiitelty siitä, että sen tuomat muutokset ovat hyvää jatkoa aikaisempina vuosina Kaste-hankkeessa tehdylle työlle. LAPE:n etuna on kuitenkin vahvempi kansallisen ohjauksen rooli.
Työstettävissä kokonaisuuksissa huomioidaan kunnalle jäävät erityispalvelut, sote-palvelujen kokonaisuus, kolmas sektori ja yksityiset palvelutarjoajat. LAPE:ssa edetään yhtenäisten linjojen mukaan, mikä mahdollistaa toisilta maakunnilta oppimisen.
− Tämä tulee kreivin aikaan, sillä nyt on luotava silta ja yhdyspintoja kunnan ja maakunnan palveluissa, että ne toimisivat lasten ja koko perheen kannalta mahdollisimman hyvin, Maria Kaisa Aula sanoo.
