− Kuntouttavan työtoiminnan minimi on, että asiakkaalle järjestetään neljäksi tunniksi viikossa mielekästä tekemistä. Moni kuitenkin osallistuu työhön 6−8 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa, sanoo Sakari Timonen. Kuva: Pentti Potkonen
Kuntouttava työtoiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja siihen sovelletaan sen säädöksiä. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukainen palvelu. Lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta on säädetty oma lakinsa.
Sakari Saku ”Uuninpankkopoika” Timonen on kirjoittanut kuuden vuoden ajan liki päivittäin blogia. Seuraajien määrä moninkertaistui, kun Timonen vuosi sitten siirtyi aikakauslehti Imagen blogistiksi. Myös media on huomannut ”Uuninpankkopojan”.
Yksi Saku Timosen kestoaiheista on palkaton työ. Siksi tätä juttua tehdään Talentia-lehteen. − Kuntouttava työtoiminta on hieno juttu, kun sitä tehdään lain mukaan, Saku Timonen vakuuttaa. Kuitenkin hän on enimmäkseen kritisoinut sen toteutustapaa ja epäillyt toteuttajien motiiveja. Yksittäisiä työntekijöitä hän ei halua syyllistää. – Moni toimii vilpittömästi, eikä näe toimintatavoissa mitään vikaa. Blogeissaan hän tuo esille tapauksia, joissa lakia ei ole noudatettu. Hän puhuu suoranaisesta orjatyöstä. Vantaan kaupungin laitospesula, Oulun ekopuisto, monien kuntien kiinteistöpalvelut, luettelee Timonen esimerkkejä, joissa toimitaan hänen mielestään vastoin lakia. − Kuntouttava työtoiminta ei saa korvata palkkatyötä, yksityinen yritys ei voi sitä toteuttaa, sen tulee lähteä asiakkaan tarpeesta eikä kunnan talouspaineista, Timonen kertaa lain sisältöä.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että kuntouttava työtoiminta ei toimi lain hengessä. Sen asiakkaiden määrä on kasvanut työttömien määrän kasvun tahdissa. Vuonna 2013 kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 24 200 henkilöä. Aktivointisuunnitelmia tehtiin samana vuonna 46 500.
− Ei kai ole syytä olettaa, että työttömät ovat enenevässä määrin menettäneet elämänhallintansa ja työkykynsä? Enemmänkin vaikuttaa siltä, että kunnat ovat huomanneet mahdollisuutensa säästää.
Kuntouttavan työtoiminnan määrä on kasvanut sen jälkeen, kun kunnat joutuivat maksamaan puolet yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukikuluista, ellei heille oltu tarjottu työtä, koulutusta tai aktiivitoimenpiteitä. Lisäksi kunta saa 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta. Erityisen ankarasti Timonen suhtautuu siihen, että kuntoutujien työtä käytetään yritysten liiketoimintaa tukemaan. Silloin tuntuu siltä, että asiakas onkin riiston kohde.
Kuntouttavan työtoiminnan on perustuttava yhteiseen sopimukseen, oltava mielekästä ja hyödyttävä aidosti kuntoutettavaa.
− Kun yrityksiltä on kielletty kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, kierretään lakia perustamalla säätiöitä, jotka sitten perustavat firman, joka tilaa alihankintatöitä. Kuntoutettavat pussittavat ruuveja, työstävät pelejä tai muuta vastaavaa. Firma saa tuotteet ja säätiö laskuttaa firmalta tehdyn työn. Kuntoutettava saa 9 euron kulukorvauksen päivässä. − Hurjimmassa tapauksessa vieressä on työntekijä, joka saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Kun palkkatyötä ei ole
Viidentuhannen asukkaan Juuassa väki vähenee. Työttömyysprosentti on 18. On luonnollista, että nuoret lähtevät opiskelemaan, mutta kunnalle on kova isku, kun nuoret perheet muuttavat työn perässä pois.
Kaksi vuolukiviyritystä on tuonut työtä, mutta ne ovat nykyisin tiukoilla. Työvoimaa irtisanotaan ja lomautetaan. Teollisuusalueella on pieniä metallialan yrityksiä. Puljonki Oy valmistaa edelleen kastikkeita ja liemiä, ja vankila työllistää jonkin verran.
Vanha kunnantalo seisoo uudesta keskustasta sivussa ja on saanut uuden tehtävän. Nyt siellä on pienyrittäjyyttä: ompelimo, parturi, jalkojenhoitaja. Santerin vohvelikahvila on nuoren 4H-yrittäjän kesähanke, jossa tarjoillaan suolaisia ja makeita vohveleita.
− Mukavampaa tämä on kuin monen muun koulukaverin kesätyö, kerkeää kahvilanpitäjä Santeri huikata keittiön ovelta.
Asiakkaita riittää, kun kesäturistit kulkevat vanhaa Puu-Juukaa katsomassa. Saku Timosen mielestä kuntouttavan työtoiminnan on perustuttava yhteiseen sopimukseen, sen on oltava mielekästä ja hyödyttävä aidosti kuntoutettavaa. Näin ei ole silloin, jos toimintaa organisoiva henkilö pitää itseään työttömien pomona, käskyttää ja komentaa, ja jos apuna käytetään vielä rangaistuspykäliä, joiden nojalla toimeentulotukea alennetaan 20−40 prosenttia.
Ongelmana on ollut, että kuntouttavaa työtoimintaa on tarjottu täysin työkykyisille.
− Näinkin se voi mennä, väittää Timonen. Toimeentulotuen alentamiskäytäntö loppui Juuassa Timosen asiakkaan pyynnöstä tekemiin oikaisuvaatimuksiin. − Virkamiehet eivät tuntuneet tietävän, että toimeentulotuen alentamispäätös vaatii, että tehdään suunnitelma henkilön tulevaisuudesta. Sellaisia ei tehty, pidettiin liian työläinä. Sosiaalilautakunta saattoi vielä hylätä oikaisuvaatimuksen, mutta hallinto-oikeus vaati päätöksen perumista.
Uuninpankolta kuntapäättäjäksi
”Uuninpankkopoika” on kieli poskessa keksitty nimi, joka tulee siitä, että Timonen asuu 81-vuotiaan äitinsä kanssa Juuan kirkonkylällä. Hän muutti pääkaupungin hälinästä takaisin synnyinkuntaansa kymmenisen vuotta sitten.
Kunnallispolitiikka vei mukanaan ja viime vaaleissa hänet valittiin demareiden korkeimmalla äänimäärällä kunnanvaltuustoon. − Tarjottiin puheenjohtajan paikkaa, mutta koska kissanristiäisissä pönötys rusetti kaulassa ei kiinnosta, valitsin kunnanhallituspaikan. Tiedän, että siellä päätöksiin pääsee vaikuttamaan, kertoo Timonen. Kunnan toiminta on läpikotaisin tuttua, sillä Saku Timosella on Tampereen yliopistossa suoritettu kunnallistutkinto ja lakimiehen paperit Helsingin yliopistosta. Työkokemusta on Maaningan kunnankamreerina ja monissa hallinnollisissa tehtävissä Helsingin kaupungilla. Lakimiesopintojen aikana tutuksi tuli myös Vantaan lastensuojelu.
Juuan seinätön työpaja
Juuankaan kuntapäättäjät eivät tunteneet kuntouttavaa työtoimintaa. Keskivertopäättäjälle kaikki on samaa työllistämistä. Timonen on vääntänyt käsitteitä rautalangasta. – Jos en ole muutosta ihan aikaansaanut, niin ainakin työntänyt oikeaan suuntaan, toteaa Timonen. – Palkkatyö on tavoitteena, palkkatuettu työ siinä hyvänä välietappina tai ainakin työttömyysjaksojen katkaisijana. Sitten on kahdenlaista palkatonta työtä: työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Nyt on työministeri esitellyt vielä uuden ”työnäytteen”, joka niin ikään olisi palkatonta, sanoo Saku Timonen.
− Olennaista on, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Se on viimesijainen palvelu työttömille, joilla on elämänhallintaongelmia. Ensin on käytävä läpi kaikki työvoimapalvelut. – Ongelmana on ollut, että kuntouttavaa työtoimintaa on tarjottu täysin työkykyisille, vain työtä vailla oleville ihmisille tai sitten liian huonokuntoisille, jotka tarvitsisivat kuntoutusta tai hoitoa.
Nyt Juukaan perustetaan seinätön työpaja, jossa on toimintoja niille, jotka eivät kykene kuntouttavaan työtoimintaan. – Pääasiassa kyse on ryhmämuotoisesta toiminnasta: arjenhallintaa, liikuntaa, päiväryhmiä. Tavoitteena on siirtyä portaittain eteenpäin työllistymispolulla. Eihän ole järkevää, että ihminen käy läpi samoja aktivointija työllistämistoimia monta kertaa peräkkäin, työnsuunnittelija Kyllikki Väyrynen toteaa.
Moniammatillinen tiimi seuloo pitkäaikaisista työttömistä ne, joiden kuuluisi päästä eläkkeelle, ohjaa hoitoon tai kuntoutukseen sellaista tarvitsevat, järjestää työkykyisille palkkatuettua työtä ja vajaatyökykyisille kuntouttavaa työtoimintaa. – Työttömien terveystarkastukset ovat oleellinen osa toimintaa, kertoo Väyrynen. Tiimiin kuuluu työnsuunnittelija, sosiaalityöntekijä, lääkäri, terveydenhoitaja, päihdetyön asiantuntija ja TE-keskuksen asiantuntija. Kunnanhallitus juuri päätti vakinaistaa työsuunnittelijan toimen.
Työsuunnittelija Kyllikki Väyrynen tekee aktivointisuunnitelmia ja edustaa kunnan kantaa yhteistyöttä TE-keskuksen kanssa. Tänä vuonna Juuka on palkannut palkkatuen avulla 25 työtöntä kunnan metsänparannus‑, puisto- ja kiinteistönhoitotöihin.
Aiemmin nämäkin työt teetettiin kuntouttavana työtoimintana. Kuntouttavassa työtoiminnassa on noin 90 ihmistä. Kuntouttavaa toimintaa järjestävät mm. Juuan työttömien yhdistys Kieppi-kierrätyskeskuksessa, vapaaseurakunta ja itse kunta. − Ei punota katiskoja, rakenneta linnunpönttöjä tai kudota muovimattoa, vaan tehdään oikeita kunnalle tarpeellisia töitä, vakuuttaa Timonen. − Lisäksi kuntoutettavat voivat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan suorittamalla tulikortin, työturvallisuuskortin tai hygieniapassin, kertoo Kyllikki Väyrynen.
− Suunta on oikea, mutta lukujen pitäisi olla toisin päin, 90 ihmistä palkkatuetussa työssä ja 25 kuntouttavassa työtoiminnassa. Tekemätöntä työtä kunnalla olisi, mutta ei ole varaa palkata. Palkkatukimäärärahojakin koko ajan vähennetään, näinhän maan hallitus on linjannut, kritisoi Timonen.
Tutkitaan ja kehitetään
THL:n työpaperi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita (2015) viittaa samansuuntaisiin ongelmiin, joista Saku Timonen puhuu. Sen mukaan kuntouttava työtoiminta ei juurikaan täytä tavoitetta saattaa työttömiä palkkatyöuralle. Työllistyminen oikeisiin palkkatöihin on varsin vähäistä. Sen sijaan se on varsin hyödyllinen osallistujien elämän laatua nostava toimintamuoto, jossa päivärytmiin pääsy, osallisuuden ja hyödyllisyyden kokemukset ja sosiaaliset suhteet lisääntyvät.
Ongelmana on ohjeistusten ja määrittelyjen puute, minkä seurauksena kuntouttava työtoiminta on sisällöltään ja laadultaan varsin kirjavaa. Myös resurssipula tulee THL:n raportissa esille, erityisesti asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä ja hoidollisessa ja kuntouttavassa toiminnassa. Päihde- ja mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi saatavilla, ei liioin kuntoutustutkimuksia.
Asiakkaan tarpeet ja hänen kuulemisensa on keskeinen asia hyvien tuloksien saamiseksi. Asiakkaat listaavat tärkeiksi asioiksi työtehtävien mielekkyyden, hyvän tiedotuksen ja yhden yhteyshenkilön olemassaolon. Myös toiminnan joustavuutta arvostetaan.
Mitä asiakkaat sitten toivovat kuntouttavalta työtoiminnalta? THL:n raportin mukaan 38 prosenttia haluaa saada työtä, 15 prosenttia on tyytyväinen, jos saa jatkaa kuntouttavassa. Joka viides ei halunnut vastata, joku kuudes ei osannut sanoa. Opiskelemaan toivoi pääsevänsä 12 prosenttia ja 3 prosenttia halusi vain lomailla.
