Sipoon Buurtzorg-tiimiläisiä: Maria Lindberg-Ekholm (vas.), Katja Suursalmi, Pia Laajanaho, Emma Savolainen, Mirja Nurkka ja Leena Liitiäinen. Kuva: Jyrki Komulainen
Hollantilainen itseohjautuvan työyhteisön malli Buurtzorg on vähentänyt kotihoidon työtunteja 50 prosenttia, ja saman aikaisesti hoidon laatu on parantunut ja työntekijöiden sekä asiakkaiden tyytyväisyys lisääntynyt.
Ensimmäinen Buurtzorg-tiimi aloitti Hollannissa vuonna 2006. Nyt niitä on 850, ja niissä yhteensä yli 10 000 työntekijää. Buurtzorg hoitaa nykyisin jo noin 70 prosenttia Hollannin kotihoidon asiakkaista. Malli on levinnyt yli 25 maahan mukaan lukien USA, Japani, Kiina ja Intia.
Hollantilaisessa Buurtzorg-tiimissä työskentelee korkeintaan 10–12 henkeä, joista suurin osa on sairaanhoitajia. Tiimit järjestävät itse asiakaskäyntinsä, työvuoronsa ja lomansa ja hoitavat uusien työntekijöiden rekrytoinnit.
Vastuu lisää työhön sitoutuneisuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi työntekijät saavat parempaa palkkaa kuin muissa organisaatioissa, vaikka Buurtzorg-mallin mukaan tehty työ on kustannustehokkaampaa kuin muu kotihoito.
Buurtzorg-mallissa esimiestyö muuttuu valmentavaksi.
Myös asiakastyytyväisyys on tutkitusti parempaa kuin muissa terveydenhoidon organisaatioissa. Henkilökunnan tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta kuvaa se, että Buurtzorg on saanut viimeisten viiden vuoden aikana neljänä vuonna Hollannin parhaan työnantajan tunnustuksen.
Tutkimusten mukaan Buurtzorg on tuonut Hollannin terveydenhoitoalalle 40 prosentin säästöt. Tässä työskentelymallissa sairaanhoitajat voivat tehdä kaiken potilaan tarvitseman hoidon, ja vaikka se merkitsee suurempaa tuntikustannusta, säästetään kokonaisuudessa työhön kulutetuista tunneista.
Pilointia Sipoossa
Ammattikorkeakoulu Arcada aloitti viime vuonna hankkeen Buurtzorg-mallin mukaisen itseohjautuvan työyhteisön kehittämiseksi Suomessa.
Hankkeessa mallia pilotoidaan muun muassa Sipoon kotihoidossa, jonka kolmesta tiimistä yksi aloitti pilottitiiminä vuonna 2018. Tiimissä on noin 12 työntekijää, lähihoitajia ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kotihoidon lähiesimiehen Katja Suursalmen mukaan tarkoitus on laajentaa itseohjautuvuutta vähitellen kunnan kaikkiin kotihoidon tiimeihin.
Suursalmi kertoo, että ensimmäiseksi pilottitiimille sovittiin yhdessä raamit, joiden puitteissa työntekijät voivat tehdä päätöksiä arjen työssä ja ottaa vastuun työstä kokonaisuudessaan.
− Jouduimme heti aluksi pohtimaan paljon sitä, kuinka pystyisimme tekemään päätökset mahdollisimman konkreettisesti ja demokraattisesti, että jokaisen ääni tulisi kuuluviin.
Päätöksenteon tapaan vaikuttaa Suursalmen mukaan myös se, onko kysymyksessä asiakaspäätös vai tiimin toimintaa koskeva päätös.
Sipoossa on jouduttu käymään keskusteluja muun muassa siitä, täytyykö kaikkien olla paikalla, jos asiasta päätetään ja täytyykö kaikkien päätösten olla yksimielisiä. Lisäksi pohditaan, kuinka tiimissä varmistetaan se, että niidenkin ääni saadaan kuuluviin ja huomioon otetuksi, jotka eivät ole paikalla.
Ei enää hierarkkiassa
Suurin työmaa on Suursalmen mukaan löytää yhteinen näkemys siitä, mitä itseohjautuvuus käytännössä tarkoittaa. Tärkeää on ennen kaikkea hierarkisuudesta pois oppiminen ja kaikkien tiimiläisten persoonan ja osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen asiakkaiden tarpeiden ja tilanteiden mukaan.
Katja Suursalmi painottaa, että tiimiläisten on tunnettava hyvin oma osaamisalueensa, jotta he voivat tehdä työtään asiakaslähtöisesti.
− Joskushan olisi myös helpompi antaa jonkun toisen tehdä ratkaisu, että ei tarvitsisi nojata omaan asiantuntijuuteen.
Asiakaslähtöisyys on koko kotihoidon työn keskeinen arvo. Itseohjautuvuudessa se tarkoittaa, että käynti tehdään asiakkaan tarpeen mukaan, ja se, jolla tiimissä on kyseisen tarpeen osaaminen, voi tehdä sen.
− Aikaisemmin työnjako oli hyvin vahvasti kiinni ammatti-identiteetistä. Nyt tavoite on, että hoitaja pystyy kotikäynnillä hoitamaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiat.
Tiimi voi hankkia sille annetun rahoituksen turvin lisäkoulutusta.
Omahoitajalla on tärkeä rooli asiakkaan arjen sujumisessa, koska omahoitaja tuntee asiakkaan hyvin ja pystyy tukemaan tämän oman näköistä arkea. Tiimiläiset tuntevat kaikki tiimille kuuluvat asiakkaat. Tämä voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa, kun tiedetään, millaisia tarpeita asiakkailla on.
Työvuorosuunnittelussa työntekijöillä on myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. Kun työntekijä saa osallistua työvuorosuunnitteluun, hän voi siinä huomioida asiakkaansa hoidon jatkuvuuden. Lisäksi hän voi vaikuttaa työ- ja vapaapäiviensä rytmittämiseen, mikä lisää työhyvinvointia.
Suursalmi korostaa, että päätöksentekoon osallistuminen ja omiin työoloihin vaikuttaminen lisäävät työntekijöiden asiantuntijuuden kokemusta. Vaikka Hollannista Buurtzorg-malli ei ihan kokonaisuudessaan ole samalla tavalla Sipooseen siirrettävissä, täällä voidaan hyvin hyödyntää siitä monia asioita.
− Itseohjautuvuus on tapa tehdä työtä, joten sillä ei ole projektin lailla alkua ja loppua. Työntekijöiden on nähtävä sen potentiaali ja seistävä sen arvomaailman takana, Suursalmi pohtii.
Itseohjautuvuus vie aikaa
Åsa Rosengren työskentelee Arcadassa sosiaalialan yliopettajana ja osallistuu Sipoon osahankkeen seurantaan ja arviointiin.
Myös Rosengren painottaa, että itseohjautuvuuden ytimessä on omahoitajamalli ja henkilökeskeinen hoito. Henkilön itsenäiseen selviytymiseen ja autonomiaan luotetaan niin kauan kuin on mahdollista. Tämä tapahtuu läheisessä yhteistyössä omaisten, ystävien, kotihoidon henkilöstön ja muiden verkostojen kanssa.
− Sipoossa toimintakulttuurin muutokset tehdään yhdessä, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan riittävästi aikaa, yhteistä pohdiskelua, konkreettisia tavoitteita ja tavoitteiden suuntaista toimintaa, Rosengren kertoo.
Uuden työskentelytavan omaksuminen vie aikaa. Tiimillä onkin mahdollisuus hankkia sille annetun rahoituksen turvin lisäkoulutusta haluamallaan alalla. Tästä tiimi päättää demokraattisesti. Koulutus voi olla esimerkiksi asiakaslähtöisen työn kehittämistä tai uuden teknologian hallintaan liittyvää koulutusta.
Esimiestyölle Buurtzorg asettaa Rosengrenin mukaan omat vaatimuksensa, sillä itseohjautuvuudessa esimiehen työ muuttuu valmentavaksi. Esimiehen on osattava antaa enemmän tilaa työntekijöille ja kannatella tiimin tavoitteita, mutta hän ei voi sanella, mikä on sopiva tapa saavuttaa ne.
Sipoossa itseohjautuva malli näyttää jäävän pysyväksi työtavaksi. Rosengren kertoo, että toinen kotihoidon tiimi on jo ilmoittanut halukkuutensa siirtyä itseohjautuvaan työskentelymalliin.
− On ensiarvoisen tärkeää, että tiimi on yksimielinen itseohjautuvuuteen siirtymisestä, koska tiimiläisten on luotettava siihen, että kaikki kantavat vastuunsa.
