Kuraattorina päiväkodissa

Oulussa päiväkodin työntekijät ja lasten vanhemmat voivat kääntyä helposti kuraattorin tai psykologin puoleen, sillä nämä vierailevat päiväkodissa säännöllisesti.

Yksi valtakunnalllisen varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation hankkeista toimii Oulussa.

– Me halusimme lähteä mallintamaan varhaiskasvatuksen kuraattori-psykologityötä alle viisivuotiaiden lasten parissa, kertoo varhaiskasvatuksen kuraattori Paula Koskinen.

Hanke alkoi viime syksynä ja jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Koskinen käy työparinsa, varhaiskasvatuksen psykologi Nina Sassalin kanssa Pateniemi-Rajaniemen alueen kuudessa päiväkodissa viikoittain, tiettynä päivänä.

– Elämme päiväkodin kanssa hetken sitä heidän arkeaan ja käymme moikkaamassa jokaisen ryhmän. Kyselemme, mitä juuri silloin on meneillään ja onko henkilökunnalla jotain, josta he haluaisivat konsultoida. Yleensä aina on jotain. Sovimme ajan ja paikan, jolloin istahdamme kyseisen asian äärelle.

Tyypilliset kysymykset liittyvät lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä ryhmään tai sen toimintaan.

Elämme päiväkodin kanssa hetken heidän arkeaan.

– Olemme operoineet muun muassa hyvinvointitaitojen kanssa ja olemme halunneet vahvistaa osaamista niissä. Jopa niin, että joidenkin päiväkotien kanssa olemme lähteneet yhdessä suunnittelemaan ja tekemään hyvinvointiprojekteja.

Paula Koskinen on työparinsa Sassalin kanssa mukana myös päiväkotien Peda-kahviloissa. Niissä henkilökunta käy säännöllisesti läpi pedagogisia kysymyksiä, työn kehittämistä ja suunnittelua sekä niihin liittyviä uusia tuulia.

– Tuomme niihin omaa psykososiaalista asiantuntijuuttamme. Olemme olleet avaamassa tai syventämässä esimerkiksi tunnekasvatustaitoihin liittyviä asioita ja joskus olemme olleet mukana tiimipalavereissa kertomassa mielipiteemme ajankohtaisiin asioihin.

Vanhemmat voivat kysyä tukea kasvatuspulmiin

Hyväksi havaittu palvelu hankkeessa on vanhempien mahdollisuus lähestyä kuraattori-psykologi-työparia matalalla kynnyksellä.

– Vanhemmat voivat ottaa meihin yhteyttä hyvin tavallisissa arjen asioissa. Heitä saattavat mietityttää uhmaikään, nukkumiseen, syömiseen tai kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat. Tapaamme vanhempia kahden kesken ja myös niin, että pidämme henkilökunnan kanssa yhteisen neuvottelun.

Peda-kahviloissa henkilökunta käsittelee pedagogisia kysymyksiä, työn kehittämistä ja uusia tuulia.

Vanhemmille on pidetty teemallisia ryhmäiltoja, jonne kaikkien kuuden hankkeessa mukana olevan päiväkodin vanhemmat voivat halutessaan osallistua. Ryhmäiltoja oli helmikuussa kaikkiaan neljä. Niissä käsiteltiin tunteita ja niiden hallintaa, temperamenttia ja itsetuntoa, mielentämistä eli mentalisaatiota ja hyvinvointitaitoja.

– Näistä tuli erittäin hyvää palautetta. Vanhemmat tykkäsivät kovasti ja kertoivat, että saivat aivan uutta ja mielenkiintoista tietoa.

Koskinen ja Sassali ovat osallistuneet myös päiväkotien perheryhmiin. Niistä toinen on kohdennettu perheille, joissa vanhempi on kotona. Toinen on avoin ryhmä lapsille, ja siellä ovat joskus vanhemmatkin mukana.

Tunnekasvatukseen tukea

Varhaiskasvatuksen kuraattorin ja psykologin työpanokset päiväkodissa vahvistavat moniammatillisuutta. Koskinen ja Sassali auttavat myös huomaamaan lapset, jotka tarvitsevat erityistä palvelua tai apua.

Varhaiskasvatuksen psykososiaalinen tuki tähtää muun muassa tunnekasvatuksen vahvistamiseen.

– Tunnekasvatus on vasta nyt kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan. On havahduttu siihen, kuinka valtavan tärkeitä ja kauaskantoisia tunnetaidot ovat. Ne taidot opitaan nimenomaan varhaisvuosina.

Tärkeää on, että lapsi oppii tunnistamaan ja ymmärtämään omat tunteensa, käyttämään ja hallitsemaan niitä. Kun tunnesäätelytaidot ovat vahvat, ennustaa se myös koulumenestystä.

Tunnetaidot opitaan varhaiskasvatusvuosina. Hyvät tunnesäätelytaidot ennustavat hyvää koulumenestystä.

– Aikuisella pitäisi aina mielen tutkan herätä, jos lapsi käyttäytyy jotenkin eri tavalla tai niin kuin ei pitäisi käyttäytyä. Tätä tarkoitetaan mentalisaatiolla, eli mielentämisellä. Aikuisen tulee miettiä, mitä lapsen käyttäytymisen takana on. Onko lapsi nälkäinen, vihainen, kenties nukkunut huonosti. Lapsen käyttäytymisellä on aina jokin tarkoitus, ja se tarkoitus aikuisen olisi osattava lähteä hakemaan.

Kun yhdessä ihmetellään, mistä lapsen käytös johtuu, aikuinen antaa lapsen tunneaivoille materiaalia. Lapsi pysähtyy miettimään käytöstään aikuisen auttaessa ja sanoittaessa lapsen tunteen. Aikuisella on se järki, jota tarvitaan, kun lapsi on tunnevyöryssä.

Vanhemman on Koskisen mukaan samalla tavalla pysähdyttävä miettimään omia tuntemuksiaan ja rauhoituttava. Näin esimerkiksi työpaikan riidan aiheuttama viha ei purkaudu lapseen.

Digitaaliset palvelut kehitteillä

Koskisella ja Sassalilla on suunnitteilla myös digipalvelu usein kysytyistä kysymyksistä. Tämä on tulossa päiväkodin ja ehkä myös Oulun kaupungin sivustolle. Yllättävät kriisit perheissä lisäävät tuen tarvetta, joten niihin on hyvä laatia yleispäteviä ohjeita.

– Olemme jalkautuneet myös muualle. Neuvoloiden kanssa olemme miettineet, mitä yhteistä pintaa meillä on, ja perheneuvonnan kanssa olemme tekemässä saman. Samalla kun kehitämme toimintamallia, meidän on syytä miettiä, miten nämä hankkeen asiat istutettaisiin isompaan mittakaavaan.

Palautteen perusteella matalan kynnyksen palvelu ja varhainen apu tuntuvat sekä henkilökunnasta että vanhemmista järkevältä.

– Kyllä tälle toiminnalle ihan selvä tarve on. Silloin kun ongelmat ovat vielä pieniä, tulemme siihen rinnalle ennen kuin ne ovat kasvaneet isommiksi, sanoo Koskinen.

Riitta Ahonen