– Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa neljä viidestä kävijästä on kuntoutuksen päättyessä opiskelu- ja työkykyinen. Järjestelmän alasajo olisi kansantaloudellinen katastrofi, sanoo Anna Collander. Kuva: Esko Jämsä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kuntoutuskomitea esitti Kelan kuntoutuspsykoterapian jatkamista nykyisellään vuoteen 2025. Sen jälkeen oli tarkoitus arvioida, mitä edellytyksiä maakunnilla on ottaa psykoterapiapalvelut hoitaakseen. Nyt hallituksessa kuitenkin valmistellaan nopeampaa siirtoa.
Kelan järjestämää kuntouttavaa psykoterapiaa saa vuosittain 36 000 henkilöä. Kuntoutuspsykoterapialla ylläpidetään työkykyä ja pidennetään työuria, mikä on ollut hallituksen tavoite hyvinvointivaltion taloudellisen pohjan turvaamiseksi.
Kelan kuntoutuspsykoterapia on käytännössä noin puolet Suomessa annettavasta psykoterapiasta. Se on siis merkittävä osa mielenterveystyötä.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kuntoutuskomitean marraskuinen muistio sisälsi 55 suositusta, mukana myös suositukset kuntoutuspsykoterapiasta.
Komitean mielestä siirto on valmisteltava huolella ja sen toteutusta voidaan ajatella aikaisintaan vuonna 2025. Siirtoa valmistellessa on päätettävä muutoksenhakuprosessista, subjektiivisesta oikeudesta ja asiakasmaksuista sekä selvitettävä monikanavarahoitusmalli ja järjestämisvastuut. Ennen siirtoa pitää vielä varmistaa, että maakunnat pystyvät järjestämään kuntoutuspsykoterapiaa tarvittavassa laajuudessa.
Komitea ehdotti myös, että maakuntien vastuulla olevaa kuntoutuspsykoterapiamallia kokeillaan ensin riittävässä laajuudessa. Kokeilua varten tarvitaan kokeilulainsäädäntö.
Kiirehtiminen ei tuota hyvää lopputulosta
Kentällä on huolestuttu, että Sipilän hallitus aikoo siirtää kuntoutuspsykoterapia maakuntien vastuulle nopeammassa tahdissa kuin komitea ehdottaa.
Maaliskuussa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, aikooko hallitus toimia STM:n kuntoutuskomitean ehdotuksen mukaisesti eli esittää Kelan kuntoutuspsykoterapioiden jatkamista toistaiseksi nykyiseen tapaan ja miten hallitus varmistaa, etteivät maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus vaaranna kuntoutuspsykoterapian jatkoa ja saatavuutta?
Hallituksen huhtikuun alun kehysriihestä saatu tiedote vahvistaa kentän huolen. Tiedotteen mukaan hallitus lakkauttaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset ja laatii säädökset sairaanhoitovakuutuksesta maksettavien terveydenhuollon matkojen, Kelan kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen ja rahoituksen siirrosta maakunnille vuoteen 2022 mennessä.
Subjektiivinen oikeus psykoterapiaan poistuisi
Outi Alanko-Kahiluoto pelkää, että ministereillä ei ole käsitystä konkreettisista ongelmakohdista ja niiden vaikutuksesta palveluiden käyttäjiin.
– Jos kuntoutuspsykoterapia siirretään maakuntien palveluksi, häviää kansalaisen subjektiivinen oikeus palveluun, toteaa Alanko-Kahiluoto.
Kelan kuntoutus-psykoterapiaa ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei kannata asettaa toisiaan vastaan.
– On pöyristyttävää, että tässä tilanteessa hallitus etsii ratkaisuna valitusoikeuden takaamista palvelua vaille jäävälle. Kuinka moni masentunut jaksaa valittaa saatuaan kylmiä vastauksia? Valitus tuskin johtaa psykoterapian saamiseen, jos budjetissa ei ole rahaa.
Rahoitus heikkenee, kun psykoterapia on maksettava yhteisestä sote-budjetista, johon kohdistuu paljon odotuksia eikä korvamerkittyjä rahoja ole.
– Olen huolissani myös siitä, että hallitus heittää hukkaan sairausvakuutusmaksuista tulevat 37 miljoonaa euroa, joka nykyisin kattaa noin puolet kuntoutuspsykoterapian kuluista. Tätä rahoitusosuutta ei voi siirtää maakuntiin.
Alanko-Kahiluoto pitää kummallisena hallituspiirien puheita siitä, että Kelan kuntoutuspsykoterapian siirtäminen maakuntien vastuulle tekisi helpommaksi saada matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei kannata asettaa toisiaan vastaan. Molempia tarvitaan. Sote-asemilla tulisi olla saatavana mielenterveys- ja päihdepalveluita ja lyhytkestoista psykoterapiaa akuutteihin kriisitilanteisiin. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tähän varauduta. Kristian Wahlbäck kirjoitti puutteesta Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, muistuttaa Alanko-Kahiluoto.
– Kuntoutuspsykoterapiaa ei ole luotu akuutteihin tilanteisiin, vaan ehkäiseväksi ja pitkäjänteisesti hoitavaksi palveluksi. Tähän palveluun ei tällä hetkellä ole käytännössä jonoja.
– Kuntoutuspsykoterapiaa edeltävän kolmen kuukauden hoidon aikana ehditään tehdä tarpeelliset testaukset, tukea asiakkaan motivaatiota ja etsiä hänelle sopiva psykoterapeutti. Ei tätä odotusta voi sanoa jonotukseksi, vaan se on tarpeellista valmistautumista psykoterapiaan, Alanko-Kahiluoto tähdentää.
Hän muistuttaa myös, että Kelan kuntoutuspsykoterapiasta on sovittu kolmikantaisessa eläkesopimuksessa, ja hallitus on sitoutunut toteuttamaan omat velvoitteensa sopimuksen osalta. Pitäisikö järjestelmän purkamisesta myös neuvotella laajemmin ja pohtia perusteellisesti muutoksen vaikutuksia?
Kenttä haluaa tehdä eettisesti kestävää työtä
Psykoterapian kentällä on monenlaista aktiivisuutta kuntoutuspsykoterapian turvaamiseksi. Psykoterapeutti Anna Collander koordinoi delegaatiota, johon kuuluu jäseniä useista psykoterapiajärjestöstä. Delegaatio vaikuttaa päättäjiin, pitää yhteyttä mediaan ja on laatinut nettiadressin Kelan kuntoutuspsykoterapian turvaamiseksi.
– Ei ole kyse siitä, että pelkäisimme työmme loppuvan. Kaikilla psykoterapeuteilla on jokin taustakoulutus kuten esimerkiksi sairaanhoitaja, psykiatri, psykologi tai sosiaalityöntekijä. Näissä perusammateissa löytyy työtä, Anna Collander sanoo.
– Meillä on huoli siitä, että saamme tehdä jatkossakin psykoterapiatyötä eettisesti kestävällä tavalla. Tarkoitamme sitä, että asiakas saa riittävästi hoitoa ja kuntoutusta selvitäkseen niistä haasteista, jotka pakottivat hakeutumaan psykoterapiaan. Myös valinnanvapaus on tärkeässä roolissa.
– Asiakas on psykoterapiaan hakeutuessaan usein toivoton ja pettynyt koko ihmiskuntaan. Hän ei ole pystynyt kuuntelemaan omia tarpeitaan ja tunteitaan. Se, että hän saa valita psykoterapeuttinsa, auttaa herättämään orastavaa oloa siitä, että häntä todella kuunnellaan. Psykoterapeutin valintaoikeus on tärkeää motivaation kannalta – eikä psykoterapia ole tuloksellista ilman riittävää motivaatiota.
– Eettiseen työhön kuuluu myös se, että tapaamiskertoja on riittävän pitkään ja riittävän tiheästi. Psykoterapeutin tehtävänä on tukea asiakasta löytämään sekä voimavarojaan että sudenkuoppiaan ja oppimaan, miten luovitaan näiden tietojen avulla. Niinikään psykoterapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan tunteensa ja sitä kautta selviämään elämästä ja siihen liittyvistä kriiseistä.
Huoli koskee erityisesti rahoitusta. Kuinka palvelua jatkossa saisi, kun subjektiivinen oikeus poistuu ja maakuntien säästöpaineet ovat suuret?
Vaikka hallituksella olisi halua korjata tilannetta, ovat mahdollisuudet huonot.
Kuntoutus-psykoterapian lopettaminen olisi kansantaloudellinen katastrofi.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiaa koskevat lakipykälät ovat ainoa kohta Suomen lainsäädännössä, jossa psykoterapia mainitaan. Jos vastuu psykoterapian järjestämisestä siirtyy maakuntiin, hoidon ja kuntoutuksen järjestämistä säätelee jatkossa terveydenhuoltolaki, Collander toteaa.
– Terveydenhuoltolaissa kansalaisella ei ole minkäänlaista oikeutta tietynlaiseen hoitoon, esimerkiksi psykoterapiaan. Viranomaiset – ja ennen kaikkea budjetti – määrittävät ja rajaavat, millaista hoitoa on tarjolla.
Nykyisin kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on velvollisuus tarjota mielenterveyspalveluita muun muassa akuuteissa tilanteissa. Usein tämä tarkoittaa lääkehoitoa ja lyhyttä terapiaa, muutamaa käyntikertaa. Monissa ongelmissa tämä riittää, mutta Kelan kuntoutuspsykoterapiassa on kyse toisenlaisesta tarpeesta ja hoidosta.
Vaikuttavaa ja taloudellista työtä
Anna Collander haluaa muistuttaa asian valmistelijoille ja päättäjille, että kuntoutuspsykoterapia on tuottavaa toimintaa.
– Sen lopettaminen olisi kansantaloudellinen katastrofi. Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa neljä viidestä kävijästä on kuntoutuksen päättyessä – ja usein jo sen aikana – opiskelu- ja työkykyinen. Vuonna 2017 yhtä kuntoutuspsykoterapiaa kohti käytetty rahasumma, runsaat 1 800 euroa, vastaa vain vajaan kahden viikon kustannuksia Kelalle ja työnantajille sairauspoissaolokuluina, Collander perustelee.
– Puolustamme suomalaisten mielenterveyttä, ihmisten lakisääteistä oikeutta psykoterapiaan ja sitä kautta myös Suomen kansantaloutta ja kansanterveyttä, Collander tiivistää.
Vaikuttamistyötä on syytä jatkaa, sillä huhtikuussa ministeri Pirkko Mattila vastasi Outi Alanko-Kahiluodon kysymykseen hyvin ympäripyöreästi toistamalla kuntoutuskomitean esitystä ja kertomalla, että hallitus arvioi parhaillaan kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusta osana sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevaa valmistelua.
