Vuosilomalain mukaan työnantaja päättää aina vuosilomista. Ennen päätöstä työnantajan on kuultava työntekijän toiveet.
Vuosilomia sovittaessa työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Sama työntekijä ei voi saada vuosilomaansa aina heinäkuussa.
Jos työpaikassa on kymmenen työntekijää, jotka kaikki haluaisivat pitää vuosilomansa heinäkuussa, mutta se ei ole toiminnan kannalta mahdollista, voi työnantaja päättää lomien porrastamisesta.
Lomakausi on 2.5.–30.9. Kesäloma voi siis osua myös toukokuulle tai syyskuulle. Loman kertymiskausi on 1.4.–31.3. Vuosilomaa kertyy kaikissa työsuhteissa, mutta lyhyissä tai pienituntisissa työsuhteissa lomaa ei anneta lomapäivinä, vaan se maksetaan rahana. Kokoaikaisessa kuukausipalkkaan perustuvassa työssä vuosilomaa kertyy, kun kalenterikuukaudessa työskentelee vähintään 14 päivänä.
Vuosilomapäivien laskeminen
Yleisimmin vuosilomapäiviä kertyy alle vuoden kestäneessä palvelussuhteessa 2 päivää kuukaudessa ja yli vuoden kestäneessä 2,5 päivää kuukaudessa. Loma pidetään pääsääntöisesti lomankertymisvuotta seuraavalla lomakaudella. Jos lomaa on kertynyt yli 24 päivää, yksi lomaviikko voidaan siirtää ns. talvilomaksi.
Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia loman pitämisestä sen vuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ennen seuraavan lomakauden alkua.
Talviloma on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkua 30.4. mennessä. Joskus määräaikaisissa työsopimuksissa on sovittu, että kertynyt loma pidetään työsuhteen aikana.
Loma tulisi antaa pääsääntöisesti yhdenjaksoisena. Palvelutoiminnan edellytysten takia tai työntekijän omasta toiveesta, loma voidaan antaa myös kahdessa tai useammassa osassa. Yhden loman osista on silloin kestettävä vähintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti.
Loma tulisi antaa pääsääntöisesti yhdenjaksoisena.
Perhevapaa ja vuosilomat
Vuosilomaa kertyy äitiys- ja vanhempainvapaakaudelta kuudelta kuukaudelta. Myös perhevapaalla olevien tulisi ensisijaisesti pitää lomansa normaalilla lomakaudella. Jos tämä ei ole mahdollista, loman saa antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- ja vanhempainvapaakauden päättymisestä.
Vuosilomaa ei saa vahvistaa äitiys- tai isyysvapaan ajalle. Yleisimmin vuosiloma pidetään, kun vanhempi siirtyy hoitovapaalle. Vuosiloman voi vahvistaa hoitovapaan päälle tai ajalle. Jos lapsi ei käytä päivähoitopalveluja, vanhempi voi tällöin samanaikaisesti saada vuosilomapalkkaa ja kotihoidontuen hoitorahaa. Mahdolliseen kotihoidontuen hoitolisään palkanmaksu vaikuttaa.
Jos lomaa on paljon ja vanhempi aikoo olla pitkään hoitovapaalla, kannattaa harkita osan vuosiloman laittamista säästövapaaksi. Vuosilomaa ei kerry hoitovapaan aikana, joten hoitovapaan jälkeen töihin palatessa lomaa on normaalia vähemmän. Säästövapaaksi voi siirtää kolme viikkoa ylittävän osan vuosilomasta.
Jos sairastut vuosilomalla
Vuosilomalla työntekijän kuuluu olla lähtökohtaisesti terve ja työkykyinen. Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosiloman aloittaminen siirtyy.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana ja lähettää työnantajalle lääkärinlausunnon, pääsääntöisesti vuosiloma sairausloman ajalta siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Siirretty osa vuosilomasta ei kuitenkaan siirry automaattisesti jo myönnetyn loman jatkeeksi, vaan pitämisajankohdasta on sovittava.
Joissakin yksityissektorin työehtosopimuksissa, kun vuosilomaa on pidetty jo neljä viikkoa, työntekijälle voi tulla enintään kuusi omavastuupäivää. Tämä johtuu siitä, että työehtosopimuksen perusteella vuosilomaa voi saada enemmän kuin vuosilomalain mukaiset neljä viikkoa.
Kunta-alalla tulee muistaa, että lääkärintodistus tulee toimittaa työnantajalle viikossa tai ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton.
