Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Sopimusten mukainen tapa vaikuttaa tehtäväkohtaisen palkan määrään on tehdä työn vaativuuden arviointi (TVA), jossa keskeisinä ovat tehtävänkuvaukset. Työntekijöiden tehtäväkuvaukset tulee olla ajantasaisina.
Jos tehtävä muuttuu vähäistä merkittävämmin, tulee tehtävänkuvaus tarkastaa ja työn vaativuus arvioida uudelleen muuttuneessa tilanteessa. Jos tehtävä on muuttunut olennaisesti, tulee myös palkka tarkastaa.
Sosiaalialalla tapahtuu paljon muutoksia, joten viiden vuoden tarkastamisväli lienee maksimiaika. Työntekijän tulee huolehtia siitä, että hänen tehtävänkuvauksensa on ajan tasalla ja työn vaativuuden arviointi tehdään säännöllisesti.
Kehityskeskusteluissa voi puhua myös palkasta.
Kehityskeskustelu on paikka ottaa esiin työssä suoriutuminen ja sen perusteella maksettava mahdollinen henkilökohtainen lisä.
Oletko hankkinut uusia taitoja, kouluttautunut, kehittänyt omaa työtäsi tai menestynyt tai saanut aikaan erityisen hyviä työtuloksia? Olisiko omaa työtulosta muutenkin hyvä arvioida vuosittain?
Työnantajalla on yhteisesti sovitut henkilökohtaisen lisän maksuperusteet, jotka voi pyytää henkilöstötoimesta nähtäväksesi. Luottamusmies voi selvittää sektoreittain tai ammattiryhmittäin, miten henkilökohtaiset lisät ovat jakautuneet ja paljonko niitä keskimäärin maksetaan.
Kuntatyönantaja on erikseen sopinut, että vähintään 1,3 prosenttia kokonaispalkkasummasta tulee käyttää henkilökohtaisiin lisiin. On hyvä tarkastaa, että tuo 1,3 prosenttia on käytössä. Kun työntekijöitä jää eläkkeelle tai lähtee pois, heille maksetut mahdolliset henkilökohtaiset lisät vapautuvat muille käytettäväksi.
Jos kehityskeskusteluja ei ole vuosittain, pyydä erikseen esimieheltä tapaaminen työsuorituksen arviointia varten. Henkilökohtaista lisää voi hakea myös kirjallisesti. Jos et saa lisää, aloita keskustelu siitä, mitä sinun tulisi tehdä, jotta saisit lisän.
Työnantajan on myös mahdollista maksaa kertapalkkioita hyvin tehdystä työstä. Kertapalkkio voi olla muutakin kuin rahaa.
Uudet tehtävät, lisätyöt ja -vastuut – sovi korvauksista.
Kun työnantaja tarjoaa uutta työtehtävää, lisätehtävää tai lisävastuuta, sovi ennen uuden tehtävän vastaanottoa korvauksesta. Vaikka tehtävä olisi mieleinen, miksi lisätyön tekisi ilmaiseksi.
Kun sovit korvauksesta, varmista, että toisella osapuolella on valtuudet sopia korvauksesta. Sellaistakin on tapahtunut, että luvattu 100 euron korvaus putoaakin puoleen.
Työtä ei kannata aloittaa ennen kuin korvausasia on selvä. Jos lisätyötä tekee muutaman kuukauden ilmaiseksi, miksi työnantaja enää maksaisi siitä?
Lopeta harmaa työ – aina varma tapa.
Jos työtä ei ehdi tekemään sovittuna työaikana, ei työtä liioin tehdä tauoilla, jäädä töihin työpäivän päätyttyä tai viedä töitä kotiin. Nopein keino parantaa palkkausta on lopettaa harmaa ylityö.
Jos työpäivä venyy työstä lähtevästä syystä, tulee esimieheltä pyytää ylityömääräys. Tällöin työ tulee hoidettua heti ja työntekijä saa siitä ylityökorvauksen. Ylityö ja työaikaliukuma (saldot) on hyvä erottaa toisistaan. Työntekijä päättää liukuman käytöstä ja työnantaja ylityön teettämisestä. Korvaus liukumasta on tunti tunnista ja ylityökorvaus 50–100 prosenttia perustuntipalkasta.
Uskolliset työntekijät voivat hävitä palkassa, ellei…
Selvitysten mukaan suhteessa heikoin palkka on niillä, jotka ovat olleet vuosia saman työnantajan palveluksessa. Jokaisen tulisi seurata oman alan palkkakehitystä ja huolehtia siitä, että palkka pysyy mukana alan palkkakehityksessä.
Ajantasaisia palkkoja löytyy työpaikkailmoituksista, joissa usein on mainittu myös palkka. Tehtäväkohtaiset palkat eivät ole salaisia, joten niitä voi myös kysyä muilta työnantajilta. Palkkatilastot laahaavat hieman jäljessä. Palkkatilastoja julkaisevat muun muassa Kuntatyönantaja ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Tilastot tehdään lokakuun palkoista ja tulokset ovat käytettävissä seuraavana keväänä.
Työpaikan vaihtajat – tuhannen taalan paikka.
Kun haet uutta työpaikkaa, keskustele avoimesti palkasta ja esitä palkkatoive. Toisinaan ”sopivaa” palkkaa on vaikea haarukoida. Työnantajalta voi aina kysyä ”millaista palkkaa olette ajatelleet”, ”mitä edelliselle työntekijälle maksettiin” tai ”alkaako palkka nelosella”.
Aseta palkkatoive sopivasti yläkanttiin, mutta ei niin, että hakemus ohitetaan heti palkkatoiveen vuoksi. Palkkatoiveeseen on aina hyvä liittää neuvottelun mahdollisuus: ”Palkkatoiveeni on 4 000 euroa, mutta työtehtävä vaikuttaa niin mielenkiitoiselta, että olen valmis neuvottelemaan siitä tarkemmin haastattelussa”.
Erityisesti uusissa työtehtävissä ja projekteissa palkan asettaminen oikealle tasolle on myös työnantajalle haasteellista. Tällöin on hyvä sopia palkan tarkastamisesta 3–6 kuukautta aloittamisesta, esimerkiksi koeajan jälkeen. Silloin työn sisältö ja vaativuus ovat jo hahmottuneet, ja työntekijällä on näyttöä työssä suoriutumisesta.
Työtä aloittaessa kannattaa sopia palkan tarkastamisesta säännöllisesti. Joskus se tapahtuu vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä, mutta jos ajankohdan pääsee itse valitsemaan, työsopimukseen kannattaa kirjoittaa, että palkkaa tarkastetaan vuosittain helmikuussa. Helmikuussa edellisen vuoden tulos on tiedossa ja alkuvuodesta vaikuttaa rahaa olevan aina enemmän kuin loppuvuodesta.
Jos palkan määrässä ei pääse tavoitteeseen, kannattaa neuvotella ”rahan arvoisista eduista”. Helpoin tapa parantaa palkkaa on lyhentää työaikaa. Voi myös neuvotella koulutuksista, jotka työnantaja kustantaa. Muita rahanarvoisia etuja ovat esimerkiksi puhelin-tai autoedut, lounas-tai virikesetelit.
Pidä yhteyttä luottamusmiehiin.
Huolehdi, että luottamusmiehesi tuntee työsi päälinjat. Usein työpaikan pääluottamusmies voi omilta koulutustaustoiltaan olla muun alan ihminen kuin sosiaalialan ammattilainen eikä hän siksi tunne sosiaalialaa. Työntekijöiden tulee kertoa hänelle toiveensa, tavoitteensa sekä mikä on merkityksellistä sosiaalialan työntekijöiden kannalta.
Luottamusmiehet (luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet) ovat henkilöstön edustajina, kun neuvotellaan työn vaativuuden arvioinnista, järjestelyerien jakamisesta, henkilökohtaisten lisien maksuperiaatteista tai sote-valmisteluista.
Luottamusmies on toimiva kanava nostaa esiin palkkauksellisia epäkohtia. Luottamusmiehillä on myös normaalia työntekijää laajemmat tiedonsaantioikeudet muun muassa palkoista ja määräaikaisten työsopimusten perusteista.
Tiia Oksanen
Itä- ja Keski-Suomen alueasiamies
Talentia