Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Eeva Timonen-Kallio kerto, että lastensuojelun ja sijaishuollon opetuksen sisällöt voivat vaihdella paljonkin eri ammattikorkeakoulujen välillä. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Lastensuojelun sijaishuollon henkilöstölle on valmistunut viiden EU-maan yhteistyönä kansainvälinen verkko-opintokonaisuus.
Ercci mooc ‑koulutuskokonaisuus syntyi Suomen, Saksan, Italian, Espanjan ja Liettuan korkeakoulujen yhteistyönä. Kaikkien viiden hankemaan sijaishuollon toimijoilta kerättiin arvioita siitä, millaista osaamista laitoskasvatuksen henkilöstö tarvitsee ja verrattiin sijaishuollon käytäntöjä ja henkilöstön osaamistarpeita.
Hankkeessa kerätyn tiedon pohjalta on kehitetty sijaishuollon erityisosaamisen täydennyskoulutusmoduuli ERCCI MOOC eli Massive Open Access Course.
Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Eeva Timonen-Kallio, joka johtaa kansainvälistä hanketyöryhmää, kertoo opintomateriaalin soveltuvan sekä ruohonjuuritason henkilöstön että esihenkilöiden koulutukseen. Sitä voidaan hyödyntää lastensuojeluyksikön sisäisessä koulutuksessa, ja se sisältää moniammatillisia kokonaisuuksia eri sote-alan työntekijöille.
– Se on myös täysin itsenäisesti opiskeltava, Timonen-Kallio lisää.
Verkko-koulutuskokonaisuus on 30 opintopisteen laajuinen. Se käsittää kuusi moduulia ja yli sata interaktiivista oppimistehtävää.
Osaavan henkilökunnan saaminen on haasteellista.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on koonnut moduulien teemat: luottamuksellisen kasvatussuhteen rakentaminen, osallisuuden vahvistaminen, kriisien ja konfliktien ”kääntäminen” oppimis- tai kasvatustapahtumaksi, perhetyö ja perheiden osallistaminen, oman työn jatkuva arviointi ja refleksiivisen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kalibrointi eri tilanteisiin ja eri lasten tarpeisiin.
– Teemat ovat kansainvälisesti keskeisiä ohjaajatyön avainosaamisalueita, mutta jokainen osallistujamaa muokkaa koulutuksesta omankielisen kansallisen versionsa, Timonen-Kallio kertoo.
Suomenkielinen moduuli tekeillä
Suomessa koulutuskokonaisuutta pilotoidaan Turun ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetöissä, joita Timonen-Kallio ohjaa. Ylemmän tutkinnon erityissosiaaliohjauksen opiskelijat voivat tehdä siitä myös omia kehittämishankkeita.
Koulutuskokonaisuuden kehittämistyötä ja suomalaisen version suunnittelutyötä tehdään muun muassa Turun ammattikorkeakoulun SIVISOTE-tutkimusryhmässä, jonka tutkimusvastaava Timonen-Kallio on.
Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ammattikorkeakouluista ja yliopistoista muodostettavan verkoston kanssa, jotta ERCCI:stä saatua eurooppalaista oppia, kokemusta ja tietoa saadaan sovellettua suomalaiseen sijaishuollon koulutukseen.
– Mietimme vielä, kuinka se jalkautetaan ja levitetään Suomeen, ja mitkä ammattikorkeakoulut mahdollisesti erikoistuvat sijaishuollon osaamisen kehittämiseen, Timonen-Kallio kertoo.
Ammattikorkeakoulut voivat tarjota koulutusta joko avoimessa korkeakoulussa tai opiskelija voi sisällyttää sen omiin opintoihinsa.
– Lastensuojelun ja sijaishuollon opetuksen sisältö ja laajuus voivat vaihdella ammattikorkeakoulujen kesken paljonkin, koska ne laativat itsenäisesti opetussuunnitelmansa.
Verkostossa on mukana yliopistojakin, jolloin opintokokonaisuus on myös sosiaalityöntekijöiden käytettävissä.
Koulutuskokonaisuus on tarjolla tällä hetkellä vain englanniksi.
– Verkostomme hakee kansallista rahoitusta käännöstyöhön ja suomalaisen moduulin luomiseen.
Timonen-Kallio korostaa, että opintokokonaisuutta ei kuitenkaan voi kääntää suoraan suomeksi, vaan eri moduuleissa on huomioitava kunkin maan kansalliset piirteet, arvot ja lainsäädäntö.
– On arvioitava, mikä toimii Suomessa ja laadittava tarvittaessa uutta sisältöä.
Suomenkielisen version valmistumiseen menee arviolta pari vuotta.
Opintokokonaisuuden pohjalta on tarkoitus luoda sijaishuollon kansalliset koulutusstandardit. Timonen-Kallio on kokoamassa työhön suomalaisten korkeakoulujen verkostoa.
Koulutusta kehitettävä
ERCCI-hanke järjesti loppuvuodesta 2021 Turun ammattikorkeakoulussa seminaarin, jossa käsiteltiin sijaishuollon ohjaajatyön ammatillisia sisältöjä ja koulutusta.
Suomenkielinen versio tekeillä.
Seminaariin osallistui lastensuojelun työntekijöiden ja alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden lisäksi tutkijoita ja kehittäjiä. Seminaarissa todettiin yhteisesti, että sijaishuollon henkilöstön osaamista ja koulutusta on kehitettävä.
THL:n erikoistutkija Pia Erikssonin mukaan henkilöstön osaamis- ja koulutuskysymyksiä ei THL:ssä ole seurattu tai tutkittu tarkemmin.
– Useammassa yhteydessä on nostettu esiin tarve tutkia, millä orientaatiolla työtä tehdään. Viesti kentältä on se, että vaihtuvuutta on paljon, ja pätevän ja osaavan henkilökunnan saaminen on haasteellista.
Eriksson kertoo, että vuonna 2021 tehdyn THL:n selvityksen mukaan osaavan henkilökunnan saatavuuden arvioi noin puolet palveluntuottajista hyväksi ja riittäväksi. Vähän yli 40 % arvioi, että hoito- ja kasvatushenkilökuntaa oli saatavilla melko riittämättömästi. Kyselyssä tarkasteltiin toimintayksiköiden vastuuhenkilöiden koulutusta. Heistä yli 60 %:lla oli joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.
– Toimintayksiköt kuvasivat useimmiten työskentelyn viitekehykseksi ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden sekä dialogisuuden. Kaikissa yksiköissä ei ollut yhdistävää orientaatiota tai yhteisiä menetelmiä, Pia Eriksson lisää.
Kenttä jatkuvassa liikkeessä
Sijaishuoltoyksiköiden kenttä Suomessa on hyvin moninainen ja jatkuvasti liikkeessä. Laitokset ovat hyvin eri kokoisia, ne ovat julkisia ja yksityisiä ja hyvin monenlaisille kohderyhmille suunnattuja.
Vuoden 2020 alussa palveluntuottajia oli arviolta 464 ja toimintayksiköitä 751.
Erikssonin mukaan THL on arvioinut, että yli 80 % lastensuojelun ympärivuorokautista palvelua tuottavista palveluntuottajista on yksityisiä. Luku sisältää ammatilliset perhekodit. Vuonna 2018 yksityiset yksiköt keskittyivät Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Erikssonin mukaan sijaishuollon kentän seuraamista hankaloittaa kansallisen rekisterin puute.
– Meillä ei ole kansallista rekisteriä, johon olisi koottu yhteen yksityiset ja julkiset laitokset. Valviran ylläpitämässä Valveri-rekisterissä on vain yksityiset palveluntuottajat.
Tekeillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki kokoaisi julkiset ja yksityiset yhteen rekisteriin Soteriin. Sen lisäksi tarvittaisiin monipuolisempaa tietoa tarjoava sijaishuoltoyksiköiden kansallinen tietovaranto.
EU-rahoituksella tuotettu ECCI-koulutus on avoin kaikille, ja se löytyy Turun ammattikorkeakoulun Avoin AMK opintotarjonnasta.
