Koulussa oppilaiden tukipalveluista vastaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja ja kuraattori. Entäpä jos he ovat tavattavissa koululla vain kerran viikossa? Kenen puoleen oppilas voi kääntyä ongelmansa kanssa tai tarvitessaan keskustelua aikuisen kanssa? Kouluihin tarvitaan ”matalan kynnyksen” ihminen, joka on helposti tavoitettavissa ja läsnä. Sellainen voi olla koulusosionomi.
Oppilaiden ja heidän perheidensä ongelmat ovat monimuotoistuneet, ja vanhempien kiire ja elämän paineet heijastuvat oppilaisiin. Opettajien kasvatusvastuu on lisääntynyt ja opettajasta on tullut monen oppilaan elämään keskeinen aikuinen vanhempien lisäksi.
Opettajan työ on perinteisesti ollut luokan kanssa toimimista niin, että pääpaino on ollut opettamisessa. Nykyisin monet opettajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että opettajien työ on vuosien saatossa muuttunut entistä haasteellisemmaksi ja oppilashuollollinen työ on lisääntynyt heidän työssään. He käyttävät entistä enemmän aikaa myös vanhempien kanssa työskentelyyn.
Opettajien ja koulunkäyntiavustajien ohella oppilaiden ja perheiden tukemiseen kaivataan usein henkilöä, joka voisi ottaa huolehtiakseen ne oppilaat, joiden kanssa tilanne vaatii välitöntä väliintuloa ja purkamista, kun taas opettaja voisi rauhassa jatkaa opetusta. Kaikki se aika, joka opettajilla menee erilaisten konfliktien ja tilanteiden selvittelyyn, on pois opetuksesta ja muilta oppilailta.
Usein lasten ja nuorten huolenaiheiden taustalta löytyy huolenpidon ja ohjauksen, aikuisuuden puute. Koulusosionomi voisi osaltaan vastata myös tähän haasteeseen olemalla turvallinen, läsnä oleva ja kuunteleva aikuinen oppilaan arjessa. Oppilaista huolehtiminen ja heidän oikea-aikainen kuuleminen voivat katkaista syrjäytymiskehityksen.
Koulusosionomi toimii lähinnä matalan kynnyksen auttajana. Hän on paikalla päivittäin. Nuorten on helppo tulla juttelemaan pienistäkin asioista. Usein nuoret kaipaavat tukea ja aikuista, jolta kysyä neuvoa joko kouluasioissa tai itseä koskevissa asioissa. Koulusosionomi auttaa nuorta löytämään avun ja neuvoo, mistä apua voisi saada nuorelle itselleen.
On asioita, joista nuori ei välttämättä uskalla tai halua jutella vanhempien tai kavereiden kanssa, ja silloin koulusosionomi voi olla henkilö, jonka puoleen on helppo kääntyä. Koulusosionomi keskustelee, ohjaa ja antaa tukea muun muassa koulunkäyntiin ja poissaoloihin liittyvissä asioissa, kaveri- ja ihmissuhdeongelmissa, päihteisiin liittyvissä kysymyksissä sekä kotihuolissa ja perheiden kriisitilanteissa. Huolen aiheita voivat olla vaikkapa netin käyttö, vapaa-ajanvietto, seurusteluasiat, koulunkäynnin laiminlyönti, motivaatio-ongelmat ja kiusaamistilanteet.
Lisää moniammatillisuutta
Koulusosionomi toimii yhtenä oppilashuoltoryhmän jäsenenä tuomalla oman näkemyksensä oppilaasta ja mahdollisesti hänen perheestään. Koulusosionomilla on mahdollisuudet löytää apua tarvitsevat oppilaat jo hyvissä ajoin, ennen kuin tilanne vaatii järeämpiä toimenpiteitä. Koulusosionomi toisi tarvitun lisän moniammatilliseen tiimiin kouluyhteisössä tuomalla ammattitaitonsa myös sosiaalipuolelta. Yhteistyötä voisi kehittää niin nuorisotoimen, seurakunnan kuin koulutoimenkin kanssa.
Koulusosionomi on tulevaisuuden ammatti, jota koulumaailman haasteet tänä päivänä tarvitsee. Ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta on kuitenkin vaikea osoittaa ja se voi olla osaltaan syynä siihen, että koulusosionomin roolia ei ole virallisesti tunnistettu. Onko kyse rahan puutteesta vai eikö työn tulokset ole vielä tavoittaneet päättäjiä?
Nastolan kokemukset
Joissakin Suomen kunnissa on tunnistettu koulusosionomin työn merkitys kouluyhteisöille ja palkattu sosionomeja oppilaiden arjen tukijoiksi. Näin on esimerkiksi Nastolassa.
Kokemukset Päijät-Hämeessä Nastolan Kukkasen koulussa toimivasta koulusosionomista ovat olleet myönteisiä. Lukuvuoden 2012–2013 aikana joka kolmas Kukkasen koulun oppilaista hyödynsi palveluja. Kukkasen koululla koulusosionomi on paikalla päivittäin ja oppilaat voivat kysyä juttelukaveria pienissäkin asioissa ja tarvittaessa koulusosionomi ohjaa oppilaan oikean palvelun ja henkilön pariin. Koulusosionomi myös toimii opettajien ja huoltajien tukena ja apuna.
Kukkasen koulun koulusosionomi pitää myös ”pysäkkiä”, jonne oppilas voidaan lähettää häiritsevän tuntikäyttäytymisen takia. Pysäkillä koulusosionomilla on mahdollisuus keskustella rauhassa oppilaan kanssa hänen mieltään painavasta asiasta. Oppitunnilla opettajalla ei ole tähän mahdollisuutta, koska hänen pitää jatkaa opetusta muulle luokalle.
Päivi Vuokkola, Sanna Nevalainen, Heidi Niskanen, Laura Raisio, Susanna Siekkinen
Kirjoittajat ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) ‑opiskelijoita.
Lähteet
Pesonen, Aino-Elina 2006. Kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Teoksessa Jari Helminen (toim.) Elämä koettelee, tuki kannattelee. Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoisissa perhesuhteissa. Juva: PS-kustannus.
Pesonen, Aino-Elina & Zotow, Marianna 2003. Hyvinvointi kouluyhteisössä –hankeen loppuraportti. Stakesin aiheita 25/2003. Osa II. Helsinki: Stakesin monistamo. Viitattu 15.3.2015.
Yle Uutiset. Koulusosionomi madaltaa oppilaan kynnystä aikuisuuteen 9.10.2013.
