Sijaishuollon haasteet osa 2
Kun lastensuojelulain tarkennukset tulivat voimaan vuoden alussa, kyky auttaa vaikeimmin oireilevia lapsia katosi. Niin väittää koulukodissa ohjaajana työskentelevä Antti.
Antti esiintyy jutussa väärällä nimellä. Hän on työskennellyt sijaishuollossa yli 15 vuotta, viimeksi koulukodissa useita vuosia. Lain muutokset ovat käytännön työssä pieniä, hän sanoo. Seuraukset kuitenkin ovat suuria niin nuorille itselleen kuin laitosten henkilökunnalle.
– Lailla halutaan turvata lasten etu, mutta se toimii lasten kannalta huonommin kuin ennen.
Koulukotiin nyt enemmän huumeita kuin ennen. Nuorten huoneista on löydetty suonensisäisten huumeiden käyttövälineitä ja pakkauksia sekä muun muassa lääkeliuskoja. Aiemmin huumeita saatiin pois, kun rajoitustoimenpiteitä voitiin käyttää lievemmin perustein. Niitä ovat muun muassa liikkumisen rajoittaminen sekä henkilöntarkastus eli esimerkiksi nuoren, hänen vaatteidensa tai laukkunsa tutkiminen, omaisuuden tutkiminen eli yleensä huoneen tarkastus sekä henkilönkatsaus, joka tarkoittaa yleensä huumeseulaa.
Aiemmin liikkumista pystyttiin valvomaan helpommin
Päihteitä tulee nyt hatkoilta palaavien nuorten ja laitoksen ulkopuolella vapaasti liikkuvien nuorten mukana. Heitä ei saa ilman erittäin pätevää syytä tarkastaa laitokseen tullessa. Siihen ei enää riitä epäilys, että nuori saattaa tuoda mukanaan vahingollista tavaraa, Antti kertoo. Huumeita tuovat myös nuoret, joilla ei ole päihdeongelmaa. Heidät pakotetaan muuleiksi väkivallalla tai uhkailemalla. Kun tarkastus voidaan lain mukaisesti tehdä, nuorta ei saa riisuttaa alasti. Tarkastus pitää nykyisin tehdä sermin takaa tai niin, että nuori kietoutuu pyyhkeeseen.
– Nuoret teippaavat huumeita reisiin, pakaroihin tai jalkoväliin. Niitä piilotetaan myös kehon aukkoihin. Me ei nähdä niitä sermin takaa.
Huoneen saa tutkia vain esimerkiksi, jos nuori käyttäytyy yhteisissä tiloissa selvästi päihtyneen oloisesti. Koulukotiin tulee teräaseita samalla lailla kuin huumeita. Nuoret myös tekevät itse astaloita. Antti kuvaa, että nuoret aseistautuvat toisiaan ja henkilökuntaa vastaan.
– Tarkastuksissa on löydetty muun muassa puukkoja ja tikareita. Nuorten välille tulee kahnauksia laitoksen sisällä ja ulkopuolella. Heillä saattaa olla velkasuhteita tai riitoja tulee. Tilanteet purkautuvat väkivaltana.
Laitos pystyi aiemmin estämään nuorta liikkumasta laitoksen ulkopuolella ilman aikuista, Antti kertoo. Nyt nuoret saavat lähteä vapaasti laitoksesta pois. Nuorten liikkumista voi rajoittaa vain erityisessä huolenpidossa ja liikkumisvapauden rajoituspäätöksellä. Karkumatkat ovat lisääntyneet tänä vuonna voimakkaasti.
– Meiltä lähti juuri nuori omille teilleen. Omista lähteistämme olemme saaneet selville, että karkumatkalla on tapahtunut pahoja asioita.
– Nuoret tulevat koulukotiin monien laitosten kautta. Heillä on mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia ja käytöshäiriöitä, mutta arjen hallinnan taitoja vähän. Kun he liikkuvat ilman valvontaa, he rötöstelevät ja joutuvat itse rikoksen uhriksi matalalla kynnyksellä.
Korjaavat toimet voivat alkaa vasta kun huumeet ja päihteet ovat pois kuvioista
Kännyköistä on tullut osa ongelmaa koulukodissa lain tarkennuksien jälkeen. Ennen puhelimet kerättiin yöksi pois. Nyt nuori saa pitää matkapuhelinta hallussaan. Sen seurauksena nuoret ovat alkaneet pelata öisin puhelimella. Monet käyttävät samalla huumeita. Se on vähentänyt nukkumista.
– Nuori saattaa mennä nukkumaan viideltä aamulla. Hänet herätetään seitsemältä. Motivaatio lähteä kouluun on sillä hetkellä pieni. Heitä ei voi pakottaa kouluun edes koulukodissa.
Kännykät myös helpottavat huumeiden hankintaa. Nuoret kuvaavat, että netistä voi helposti tilata lisää huumeita ”torstaiksi kello viisi marketin nurkalle”.
Nykyinen laki sallii rajoitustoimenpiteet vain silloin, kun jotakin on jo sattunut. Nuoren asioihin ei voida puuttua ennalta ehkäisevästi, kuten ennen, Antti sanoo.
– Vaikka me tunnetaan nuori ja nähdään, että nyt on jotakin outoa tai tiedetään, että hänelle ei ole hyväksi liikkua yksin laitoksen ulkopuolella, emme voi toimia. Ensin pitää tapahtua jotakin.
Tilanne turhauttaa koulukodin työntekijöitä.
– Koulukotiin tulevat nuoret ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Vaikka koulukoti on kaikkein vankimmin resursoitua sijaishuoltoa, nuoret eivät saa apua, sillä heidän arkea ei nyt saada rauhoitettua. Arjen vakaus on kaiken työskentelyn pohja, Antti kuvaa. Arjen rutiineja ja struktuuria tarvitsevat kaikki lapset, mutta eniten sijaishuollon lapset.
– Korjaavia toimia voidaan alkaa tehdä vasta, kun päihteet ovat pois ja arki vakaata. Nuorten ongelmat jatkuvat laitoksissa nykyisin pitkälti samoina kuin laitoksen ulkopuolella, Antti väittää.
– Tuntuu, että laitosten työ on hukkaan heitettyä yhteiskunnan rahaa niin kauan kuin huumeet ovat kuvioissa ja nuoren arki sekaisin.
Osaaminen ja työkalut käyttöön
Osaamista ja työkaluja nuorten auttamiseen olisi. Antin mukaan ohjaajilla on paljon koulutusta ja keinoja tehdä työtä nuoren kanssa myös yksilöllisesti.
– Kun nuoren tilanne on vakaa, hänen kanssaan voidaan tehdä toiminnallisia asioita, harrastaa, keskustella ja motivoida. Häntä autetaan löytämään kipinä, jonka päälle hän voi rakentaa omaa elämäänsä. Kasvatuksellisia keinoja on paljon. Nyt niitä ei päästä käyttämään kunnolla. Antin kuvaamat huume- ja karkailuongelmat koskevat suurinta osaa koulukodissa tällä haavaa olevista nuorista. Vähemmistö on niitä, joilla arki sujuu ja jotka eivät käytä päihteitä.
– Työssä tulee riittämättömyyden tunteita ja uupumista. Me ollaan valittu tämä työ, koska me halutaan auttaa juuri näitä ihmisiä. Nyt me olemme hampaattomia. Alalta lähtee kokeneita ja osaavia työntekijöitä pois, eikä tilalle saada aina päteviä. Se uhkaa jo työturvallisuutta, Antti sanoo.
– Henkilökunnan vaihtuvuus on suurta. Moneen kertaa hylätyt nuoret jäävät taas ilman pysyviä, korjaavia ihmissuhteita. Se ei ole lapsen etu. Työntekijät kohtaavat koulukodissa väkivaltaa ja sen uhka on jatkuvasti läsnä. Anttikin on pahoinpidelty.
– Kuormittavuus työssä on hurjaa. Nuoret verkostoituvat kännyköillä ja saattavat sopia yöllä, että järjestetään yövalvojalle hässäkkä. Nuoret ovat päihtyneitä, ja heillä on teräaseita. Se on turvallisuusriski yövalvojalle, joka on yksin vuorossa.
Jaana Laitinen
