Osallisuutta edistävässä hankkeessa syntyi monikäyttöiset VOITTO-kortit.
Voimavaroja, toimintakykyä ja osallisuutta Lappiin (VOITTO) ‑hankkeella oli selkeä tavoite – haluttiin löytää kaikista vaikeimmassa yhteiskunnallisessa asemassa oleville kuntalaisille mielekkäitä osallistumisen muotoja sekä osallisuuden kokemuksia. Lopputuloksena syntyi erilaisia menetelmiä täynnä olevat VOITTO-kortit, joita voi hyödyntää monipuolisesti ohjaus- ja neuvontatyössä.
Hankkeen projektipäällikkö Katri Kuuselan mukaan tavoitteet pohjautuivat Euroopan Sosiaalirahaston toimintalinja viiteen (TL5), jolla edistetään heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten osallisuutta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle rahoituksen.
– Erityisenä kohderyhmänä hankkeessamme oli miehet, Kuusela kertoo.
Nelivuotista hanketta rahoittivat myös Ylitornion, Inarin ja Ranuan kunnat, jotka osallistuivat samalla hankkeen toteutukseen Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelujen johdolla.
Kunta-alan kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita lähti mukaan Lapin yliopistolta. Lisätukea saatiin yliopiston sosiaalityön asiantuntijoilta.
Yhteistyöverkostoon kuului lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita sekä muiden TL5- ja SOKRA-hankkeiden työntekijöitä.
Kunnissa kehittäjinä ja yhteyshenkilöinä toimi työpajaohjaajia, sosiaalityöntekijöitä sekä mielenterveyspalveluiden asiantuntijoita.
– Kehittämistyö integroitiin kuntien jokapäiväiseen työhön työpajojen, kokousten ja koulutusten muodossa, Kuusela sanoo.
Apua palvelumuotoilusta
Hankkeen alkuvaiheessa asiantuntijat hahmottelivat kohderyhmää ja laativat erilaisia asiakasprofiileja sekä paikallisia toiminnan tarpeita.
– Ylitorniossa ja Inarissa esimerkiksi kaivattiin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, Kuusela kertoo.
Palvelumuotoilun sisältöasiantuntijana hankkeessa toiminut Netta Riponiemi kertoo, että liikkeelle lähdettiin käytännönläheisellä ja konkreettisella tasolla. Asiakkaiden kanssa pohdittiin, millaisille toiminnalle olisi tarvetta juuri sillä hetkellä.
– Ranualla päihteettömässä päivätoiminnassa oli suunnitteilla juhlat, jotka vaativat kaikkien osallistumista, Riponiemi kertoo.
– Hahmottelimme keinoja, joilla kaikkien työpanos pääsisi osaksi lopputulosta. Syntyi toimivia menetelmiä, jotka otettiin mukaan VOITTO-kortteihin.
Toimivia menetelmiä kokeiltiin eri yhteyksissä pienin muutoksin. Menetelmiä pilkottiin palasiksi ja niistä luotiin kokonaisuuksia, joihin kenen tahansa on mahdollista tarttua vaihtelevissa asiakastilanteissa.
Korttien käyttöönottoa pohdittiin erityisesti sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöiden arkea seurattiin palvelumuotoilijan linssien läpi.
– Halusimme panostaa siihen, että kortit palvelevat oikeaa työtä ja kentän tarpeita, Katri Kuusela sanoo.
Lopulta kortteihin valikoitui viisi ohjaustyölle keskeistä teemaa: ryhmään kuuluminen, kuulluksi tuleminen, identiteetin vahvistaminen, merkityksellisyyden kokemus ja osallistujalähtöisyyden lisääminen. Näistä neljä ensimmäistä sopii erityisesti asiakastyöhön, ja viimeistä kannattaa käyttää työntekijöiden kesken.
Sopivia tilanteita korttien käyttöön ovat muutokset yhteisössä, sen jäsenissä ja toimitiloissa, tai kun halutaan tarjota ryhmälle uutta toimintaa.
– Korttien menetelmät perustuvat dialogiin ja yhteiseen tekemiseen. Ohjaajan tehtävänä on luoda puitteet osallistumiselle ja auttaa osallistujia tuomaan ajatuksiaan esiin, Riponiemi sanoo.
Asiakkaat osa yhteisöä
Osallisuuden edistäminen on varsin haasteellinen tavoite. Katri Kuusela kuitenkin kokee, että muualla jo käytössä olevat ja hyväksi havaitut menetelmät ovat oiva apuväline haastavan ja abstraktin asian käsittelyyn.
VOITTO-korttien menetelmät auttavat hahmottamaan, kuinka pienistä ja arkisista asioista osallisuudessa on kyse.
– Asiakkaamme ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi. He kokevat olevansa tärkeä osa yhteisöä, Kuusela sanoo.
Vaikka hankkeen erityisenä kohderyhmänä olivat miehet, voi korttien menetelmiä hyödyntää erilaisten asiakasryhmien, myös lasten, kanssa.
– Kortit luotiin sovellettaviksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä sanasta sanaan korttien mukaan, vaan rohkaisemme kokeilemaan erilaisia asetelmia, Netta Riponiemi sanoo.
Saavutettavat VOITTO-kortit voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: www.voittokortit.fi.
17 erilaista menetelmää sisältävä korttipakka on tulostettavissa A4-kokoisille paperiarkeille.
Osallisuuden tekoja
VOITTO-HANKKEEN tavoitteena oli edistää kuntalaisten osallisuutta. Pyrkimys toistuu sosiaalialan hankkeissa, eikä ihme – tutkimusten mukaan osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin, turvallisuuden tunteeseen sekä tulevaisuudenuskoon.
Osallisuus tarkoittaa kuulumista johonkin ja kuulluksi tulemista. Heikoimmassa asemassa olevien ja syrjittyjen ihmisten osallisuuteen tuleekin kiinnittää eniten huomiota.
THL jaottelee osallisuutta lisäävät toimet kolmeen osa-alueeseen: osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisöissä ja osallisuus yhteisestä hyvästä. Lisäksi neljänneksi osa-alueeksi voidaan nostaa osallisuutta edistävien rakenteiden luominen.
Yksi konkreettinen keino arvioida yksilön osallisuutta sen eri osa-alueilla on ottaa toiminnassa käyttöön THL:n osallisuusindikaattori, jota käytettiin työvälineenä myös VOITTO-hankkeessa.
Lisäksi THL:n sivuilta löytyy 24 apukysymystä, jotka auttavat hahmottamaan, miten toiminta tukee osallistujien osallisuutta.
Lähteet: THL
Ella Rantanen
