Nuoret aikuiset on huomioitava koronakriisin jälkihoidossa. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat nuoret ovat vaarassa pudota palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Tilastokeskuksen toteuttaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan koronakevään 2020 aikana neljäsosa nuorista koki stressiä erittäin tai melko paljon ja yli puolet vähintään jonkin verran. Selvästi muita enemmän stressiä kokivat työttömät nuoret.
Keväällä 2021 Turussa uutisoitiin kaupungin lähes katastrofaalisesta tilanteesta koskien psykiatrista apua tarvitsevia nuoria. Pahimmillaan itsetuhoiset nuoret nukkuivat tilan puutteen vuoksi nuorisopsykiatrian osaston lattialla. Tilanteella on suora yhteys koronavuoteen: vuoden 2020 heinä–joulukuun aikana 13–19-vuotiaisiin liittyvien nuorisopsykiatristen lähetteiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 55 prosenttia.
Samoihin aikoihin Sininauhasäätiö ja Diakonissalaitos huolestuivat asunnottomien nuorten pahenevasta tilanteesta ja avasivat heille tilapäismajoituksen. Tilapäismajoitus on avoinna kaikille kuntarajoista riippumatta.
Myös lastensuojelun asiakkaiden mielenterveysongelmat lisääntyivät. 65 prosenttia THL:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kyselyyn vastanneista kunnista kertoi mielenterveysongelmien kasvaneen. Kyselyn mukaan lastensuojelun asiakkaana olevien on ollut vaikeampaa saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Keskustelu korona-ajan vaikutuksista nuoriin aikuisiin on paikoitellen hyvin keskiluokkaista.
Nuorisoalan ammattilaiset ovat niin ikään huolissaan nuorten tilanteesta. Allianssin ja MTV:n keväällä 2021 teettämään kyselyyn vastanneista nuorisoalan ammattilaisista lähes 60 % näkee nuorten syrjäytymisriskin kasvaneen jonkin verran ja 28 % erittäin paljon.
Esimerkit kertovat siitä, että korona-aikaan sisältyvien rajoittamistoimenpiteiden vaikutuksia on syytä tarkastella sukupolvipoliittisena kysymyksenä. Vaikutukset ovat iskeneet voimakkaasti jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin aikuisiin.
– Tämä ryhmä on vaarassa pudota sekä palvelujärjestelmän ulkopuolelle että tutkimuksen tavoittamattomiin. Tiedonkeruuta on vahvistettava ja palvelujärjestelmää kehitettävä ripeästi, jottei kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten tilanne heikkenisi entisestään, sanoo Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Keskustelu keskiluokkaista
Palveluiden näkökulmasta nuoret aikuiset ovat vaikeasti saavutettava ryhmä. Oppilashuoltolaki takaa esimerkiksi koulupsykologipalvelut vain toisen asteen opintoihin asti.
Myös kulttuuriset odotukset vaikuttavat siihen, että nuoret aikuiset kohtaavat Suomessa itsenäistymispaineita eurooppalaisittain hyvin nuorina.
– Ajattelemme helposti, että ihminen itsenäistyy 18 vuotta täytettyään. Emme voi kuitenkaan olettaa, että kaikilla tämän ikäisillä on riittävästi voimavaroja ja muita resursseja huolehtia henkisestä hyvinvoinnistaan, selittää Kiilakoski.
Keskustelu korona-ajan vaikutuksista nuoriin aikuisiin on ollut paikoitellen hyvin keskiluokkaista, Kiilakoski kertoo.
– Emme voi olla varmoja siitä, tavoittavatko valtakunnallisella tasolla tehdyt selvitykset ja tutkimukset kaikkein huonoimmin voivia nuoria aikuisia, Kiilakoski sanoo.
Tutkijaa tilanne ei yllätä.
– Sekä nuorten aikuisten väliinputoaja-asema että vaikeuksien kasautuminen kaikkein heikoimmassa asemassa oleville olisi voitu ennakoida jo tutkitun tiedon pohjalta.
Nuorten aikuisten elämä ja kulttuuri muuttuvat yhä nopeammin. Ajankohtaisen tiedon saaminen on myös siksi yhä vaikeampaa. Koronakriisin myötä ongelma on korostunut, ja siksi poliittisten päätösten kannalta relevantin tiedon keräämisestä on tullut entistä tärkeämpää.
– Viranomaistietoa ei ole saatu riittävän johdonmukaisesti eikä riittävän nopealla aikataululla.
Tiedonkeruu tulisi tuoda lähemmäksi ihmisiä.
– Valtakunnallisella tasolla tehdyillä arvioinneilla ja selvityksillä on oma merkityksensä, mutta sitä kautta emme välttämättä kykene tavoittamaan kaikkein heikommassa asemassa olevia nuoria, sanoo Kiilakoski.
On kyettävä varmistamaan palveluiden joustavuus ja pitämään huolta siitä, etteivät asiat jää liikaa yksittäisten kansalaisten aktiivisuuden varaan.
– On myös kysyttävä, onko erityisesti kuntatasolla yhteistä visiota siitä, miten palvelut voitaisiin organisoida johdonmukaisemmin?
Yksinäisyys huolettaa
Opintopsykologi on huolissaan opiskelijoiden yksinäisyydestä. Vaikka osa nuorista aikuisista on kokenut etäopetukseen siirtymisen positiivisena asiana, osan vointi on huonontunut merkittävästi. Tähän vaikuttavat niin persoonalliset tavat opiskella kuin ihmisen sosioekonominen asema yhteiskunnassa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintopsykologi Heini-Maria Pietilä on nähnyt työssään läheltä koronakriisin vaikutukset.
– Akuutteja kriisejä on ollut enemmän ja ne ovat olleet vakavampia kuin muina vuosina, summaa 12 vuotta opintopsykologina työskennellyt Pietilä.
Moni on muuttanut takaisin vanhempien luo.
Yksinäisyys koskettaa eniten ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka eivät tunne opiskelupaikkakunnaltaan vielä ketään.
– Kun opiskelijaelämä on tauolla, uusilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia verkostoitua ja omaa paikkaa voi olla vaikea löytää.
Se heijastuu kaikkeen, myös opintoihin sitoutumiseen. Monelta ne jäävät nyt kesken.
– Uusilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia verkostoitua ja voi olla vaikeaa löytää omaa paikkaansa ja sitoutua korkeakouluyhteisöön.
Itseohjautuvuutta tarvitaan
Etäopiskelu kysyy opiskelijalta paljon itseohjautuvuutta.
– Kun ei ole opiskelua tukevaa struktuuria ja vertaisryhmän tukea, niin kaikki jää omalle vastuulle. Se tuo arjen rakentamisen haasteet eri tavalla eteen, Pietilä kertoo.
– Monet opiskelijat eivät keksi syytä poistua asunnosta.
Moni on muuttanut takaisin vanhempiensa luo.
– Vaikka se ei olekaan helppo ratkaisu, voi se olla jopa suositeltavaa.
Opiskelijayhteisöön kiinnittymiseen ja opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tulee Pietilän mukaan kiinnittää huomiota korkeakoulumaailmassa ja yleisesti pedagogisessa suunnittelussa, kun uudenlaiseen normaaliin paluu on mahdollista.
– Ammattikorkeakouluilla on tärkeä hyvinvointitehtävä, jota ei voi jättää vain opiskelijaterveydenhuollon vastuulle. Lisätukea tarvitaan opiskelijoille sinne koulun puolelle.
Koronakriisin tuoma positiivinen uudistus, joka Pietilän mukaan on tullut jäädäkseen, on psykologin etätapaamismahdollisuus.
– Se on selkeästi madaltanut kynnystä tulla psykologin vastaanotolle. Korona-aikaan liittyvä sukupolvipoliittinen kysymys ilmenee tässä kohtaa toiseen suuntaan: nuoret ovat sopeutuneet ja tottuneet asioiden hoitamiseen teknologia-avusteisesti. Heille se on luontevaa.
Esko Harni ja Petri Kaikosuo
Lähteet:
Koronan vaikutukset lastensuojeluun: osa 2. Pia Eriksson, Siiri Nelimarkka, Annukka Paasivirta, Anna Tiili, Laura Yliruka. THL ja Lastensuojelun Keskusliitto, 2021.
Covid-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2021. Laura Kestila, Merita Jokela, Vuokko Härmä, Pekka Rissanen (toim.) THL.
Koronavirusepidemian vaikutukset toisen asteen koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja OwalGroup.2021.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2021. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2020. Tilastoraportti 13/2021, THL.
Kansalaispulssi 2021. Tilastokeskus.
