Aikuisilta tarvitaan aktiivisuutta, jotta lapset voivat käsitellä koronapandemiasta johtuvia tunteita. Suomalaiset ja ruotsalaiset varhaiskasvatuksen tutkijat selvittivät lasten kykyä ja tarvetta puhua koronaviruspandemiasta.
Korona herättää tunteita ja muuttaa monin tavoin lasten arkea. Päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten äänen kuuleminen ja tarve käsitellä koronapandemian kaltaisia akuutteja kriisejä vaatii aktiivista huomiota aikuisilta. On tärkeää vahvistaa lasten resilienssiä eli kykyä käsitellä vastoinkäymisiä. Tilannetta on tutkittu suomalais-ruotsalaisten varhaiskasvatuksen tutkijoiden voimin.
– Tutkimusten mukaan pandemian kaltaiset kielteiset elämänkokemukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja lapset ovat erityisen haavoittuvaisia kriisien keskellä. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon, miten lapset ymmärtävät ja ilmentävät koronapandemiaa omassa arkiympäristössään, sanoo tutkimusryhmän johtaja, Åbo Akademin varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Mia Heikkilä.
Lapset haluavat tietoa, ovat huolissaan ja leikkivät koronaa
Lapset ovat aktiivisia, osallistuvia toimijoita, jotka voivat pohdinnoillaan ja tekemisillään osaltaan vaikuttaa kriisien käsittelyyn, kunhan heille annetaan siihen tilaisuus. Kyse on myös lapsen osallistumisesta ja kasvamisesta kansalaisuuteen.
Lasten erilaisten ilmaisutapojen tunnistaminen auttaa kasvattajia näkemään mikä on lapselle merkityksellistä. Tämän pohjalta voidaan luoda tilanteita, joissa lapset voivat tuoda esiin koronatuntemuksiaan, saada tukea ja vastauksia mieltä painaviin asioihin.
Tutkijaryhmä havaitsi lapsilla neljä tapaa ilmaista itseään koronasta, joka muutti heidän, lasten vanhempien, sukulaisten, ystävien ja henkilökunnan arkipäivää.
Terveys: Lapset puhuvat paljon koronasta ja ovat kiinnostuneita siitä, miten se vaikuttaa heidän terveyteensä. Käsien pesun ja oikean yskimistekniikan merkitys konkretisoi asiaa. Joku luuli, että koronan voi saada liasta ja roskista tai pelaamalla Corona-peliä. Lapset haluavat tietoa ja puhuvat vaarallisesta viruksesta myös keskenään.
Pelot: Huoli läheisten terveydestä ja mahdollisesta kuolemasta huolestutti lapsia. Lapsi saattoi esimerkiksi pelätä kotona olevan vauvan kuolevan. ”Mummini sanoi, että on kiinalaisten vika, että on koronaa, joten minä vihaan kaikkia kiinalaisia”, kertoo lapsen tavasta tulkita kuulemiaan asioita.
Muuttuneet rutiinit: Koronan tuomat rajoitukset ja esimerkiksi leikkikavereiden jääminen kotiin huolestuttivat ja lapset saattoivat ajatella, että kaverit olivat poissa sairastuttuaan. Koskettamisen, halaamisen ja harrastusten puute rajoitti elämää.
Leikki, luovuus ja huumori: Lapset leikkivät koronaa, esimerkiksi koronahippaa. Legoleikeissä kaikki hahmot makasivat jonossa lattialla, koska he olivat kaikki kuolleet. Bakteereista oli luettu ja lapset olivat piirtäneet ”koronabasiliskoja”.
Tutkimusaineisto koottiin kyselyllä, jossa päiväkotien varhaiskasvattajat havainnoivat päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten osallistumista korona-arkeen maaliskuussa Suomessa ja Ruotsissa.
Tuula Vainikainen
Julkaisu: Mia Heikkilä, Ann-Christin Furu, Anette Hellman, Anne Lillvist & Anna Rantala: Barns deltagande i förskole- och daghemskontext under inledningen av coronavirusets utbrott i Finland och Sverige. Barn: Forskning om barn og barndom i Norden (2020).
