Opiskeluterveydenhuollon palvelut määritellään laissa ja opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Uusi laki korkeakouluopiskelijan terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2021.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palvelut laajenevat uuden lain mukaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Palveluiden piiriin tulee 270 000 korkeakouluopiskelijaa ja palvelut ovat yhdenvertaiset kaikkialla Suomessa.
Kela kerää korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksun. Opiskeluterveydenhuollon maksuksi on vahvistettu 71,60 euroa lukuvuodessa. Maksu lankeaa lukukausikohtaisesti ja kerralla maksettavaa tulee 35,80 euroa. Opiskelijoilta ei peritä muita maksuja.
Opiskelijat tietävät, miten pitää huolta hyvinvoinnista
Korona on arvatenkin vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin. Yksinäisyyden tunne ja huoli opintojen etenemisestä ovat kasvaneet. Apua kannattaa hakea ajoissa joko terveyspalveluista tai monista järjestöjen tuottamista palveluista. Nyyti ry tuottaa mielenterveyspalveluita nimenomaan opiskelijoille.
Valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on tuottanut vuodesta 2000 lähtien tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Tutkimuksella selvitetään neljän vuoden välein korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. Tietoja käytetään muun muassa palveluiden kehittämiseen.
Viimeisin tutkimus on neljän vuoden takaa vuodelta 2016 ja korkeakouluopiskelijat näyttävät sen mukaan voivan hyvin ja pitävän hyvin huolta terveydestään.
Kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta koki fyysisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Silti 72 % oli tarvinnut edellisen vuoden aikana hoitoa johonkin vikaan, sairauteen tai vammaan. Yleisimpiä ongelmia olivat väsymys, univaikeudet ja yläselän ongelmat.
Henkisen hyvinvointinsa arvioi hyväksi 66 % vastanneista, mutta kolmannes koki stressiä. Ylirasitus, keskittymisvaikeudet ja itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi olivat yleisimpiä psyykkisten vaikeuksien joukossa.
Opiskelijoiden elintavat olivat tutkimuksen mukaan valtaosin hyviä.
Yliopisto-opiskelijat käyttivät pääasiassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palveluita, ammattikorkeakouluopiskelijat terveyskeskusten palveluita. Mobiilipalveluiden käyttö oli tuttua ja yleistä.
Opiskelijoiden elintavat olivat tutkimuksen mukaan valtaosin hyviä. Täysin raittiita oli 9 % opiskelijoista ja raittius oli kaksinkertaistunut yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Yliopistossa opiskelevista vain 3,5 % tupakoi, ammattikorkeakouluopiskelijoista vielä 11 %. Ravinnon terveellisyyttä ajatteli 70 % opiskelijoista ja varsinkin ammattikorkeakoulussa opiskelevien miesten ravitsemustietoisuus oli lisääntynyt.
Joka neljäs harrasti liikuntaa vähintään 4 kertaa viikossa. Vain joka kymmenes ei harrastanut liikuntaa. Johtuuko tarjonnan määrästä, kun eri oppilaitoksen liikuntapalveluiden käytössä on kovin suuri? Yliopistoissa opiskelevista naisista 36 % käytti yliopiston liikuntapalveluita, kun ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista vain 8 %.
Vuoden 2020 terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aloitusajankohtaa on siirretty koronavirusepidemian takia. Seuraava KOTT-tutkimuskierros alkaa helmikuussa 2021 ja tulokset saadaan keväällä 2022.
Kristiina Koskiluoma
