Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Kun Nahir Eguilior Borrajo aloitti työt sosiaalityöntekijänä Tampereen vammaispalveluissa, häntä odotti yllätysbonus.
Se oli mentori, joka auttaa uudet tulokkaat työhön kiinni.
– Olen kiitollinen, että meillä on täällä mentori. Se auttoi alussa tosi paljon. Mentori helpottaa alkuun pääsemistä, kun pitää omaksua paljon uutta tietoa, hän sanoo.
Vammaispalveluiden mentori on kokenut vammaispalvelujen veteraani, sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä. Hän on työskennellyt vammaispalveluissa kaikkiaan 23 vuotta.
Heikkilä pitää mentorin vastaanottoa kahtena päivänä viikossa. Sitä kutsutaan klinikaksi. Klinikka on auki kolme tuntia viikossa. Kuka tahansa voi pistäytyä sinne juttelemaan kokeneen kollegan kanssa.
– Toki juttusille voi tulla muulloinkin. Korona-aikana käytämme Teamsia. Lisäksi vastaan puheluihin ja sähköposteihin pitkin viikkoa.
– Meillä on ollut kaiken aikaa semmoinen asenne täällä, että kaikkia autetaan. Hihasta saa ottaa kiinni ja oveen koputtaa. Ketään ei jätetä yksin. Olemme siitä ylpeitä.
Mentorointi on vierihoitoa sen mukaan, mitä tulokas tarvitsee, Heikkilä kuvaa. Hän saattaa perehdyttää vaikka tietojärjestelmään, joka on monimutkaisempi kuin esimerkiksi aikuissosiaalityön prosessissa.
Usein tulokkaat tarvitsevat näkemystä etenkin päätösten perustelujen muotoiluun.
– Vammaispalveluihin ei noin vain tulla. On paljon palveluja ja kaikissa lain mukaan oma kriteeristö. Lisäksi tarvitaan paljon yksilöllistä harkintaa, mitä voimme myöntää ja mitä emme. Joudumme tekemään myös kielteisiä päätöksiä. Ne pitää osata perustella oikein.
Mentorointi helpottaa alkuun pääsemistä.
Myös vaikeita asiakastilanteita tulee, Heikkilä sanoo. Etenkin silloin päätökset pitää muotoilla oikein.
Juuri päätösten perusteluihin myös Eguilior Borrajo on hakenut tukea mentorilta. Vammaispalveluasiat ovat monimutkaisia, hänkin sanoo. Kestää aikaa oppia kaikki säädökset.
Aloitin vammaispalvelut nollasta, kun tulin tänne viime vuonna lapsiperheiden sosiaalityön puolelta, ja vielä on paljon opittavaa, hän kuvaa.
– Toisissa kunnissa voidaan myöntää jokin palvelu mutta meillä ei. Se pitää perustella asiakkaalle. Seija-Sisko on tosi kokenut, ja hän on seurannut paljon oikeuden päätöksiä. Hän osaa perustella asiat paremmin kuin perustyöntekijä. Mentorin apu perusteluiden muotoilussa on ollut tärkeää.
Heikkilä korostaa, että mentori ei tee ratkaisuja muiden puolesta,
– Jos he kuitenkin kokevat, että he tarvitsevat kokeneemman näkemystä, mietimme yhdessä, miten tässä kannattaa edetä. Tarvitaanko lisäselvityksiä ja onko asiakkaan tapaaminen tarpeen. Kaikkia ei tavata. Paljon asioita ratkaistaan pelkkien papereiden avulla. Lisäksi voidaan kääntyä myös kaupungin lakimiehen puoleen ja saada häneltä konsultointia.
Jotkut tarvitsevat pidemmän ja toiset lyhyemmän aikaa rinnalla kulkemista.
– Kysymykset alkavat harveta muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun uusi työntekijä on tullut.
Mentorointia ei tehdä vain uusien työntekijöiden kanssa. Kuka tahansa työyhteisön sosiaalialan ammattilainen voi tulla klinikalle asiansa kanssa, kun siltä tuntuu.
– Jo se, että toinen kuuntelee, voi auttaa. Asia selkenee, kun sen puhuu auki toiselle.
Heikkilästä tuli virallisesti mentori syksyllä 2019. Silloin vammaispalveluissa järjesteltiin uudelleen kahden työntekijän työnkuvat.
– Meille tuli tilaisuus toteuttaa suuri unelma mentoroinnista. Meillä oli suuri vaihtuvuus ja paljon sijaisia. Se kuormitti kaikkia, sillä vammaispalveluihin perehtyminen vie aikaa ja perehdyttämistä haluttiin keskittää, kuvaa vammaispalvelujen vs. johtava sosiaalityöntekijä Leena Köykkä.
Mentori tehtiin Heikkilästä, koska hänellä on pitkä kokemus ja hän tuntee hyvin lain tulkintaa. Hänet irrotettiin asiakastyöstä kokonaan. Hän tekee mentorointia nyt noin puolet työajasta. Hän myös valmistelee päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.
– Katsoimme, että mentoroinnista on hyötyä silläkin uhalla, että pieni pala asiakastyötä katosi.
Heikkilä on työyhteisön luottokollega, jonka sanaan ja osaamiseen luotetaan.
– Kun Seija-Sisko kertoo näkemyksenä itseoikaisun tarpeesta, se ohjaa muita oikeaan suuntaan. Se vähentää valituksia käsittelevään jaostoon meneviä asioita, Köykkä sanoo.
Työntekijöiden vaihtumista on nyt saatu vähennettyä, ja kaikki vakanssit ovat tällä hetkellä täynnä. Vammaispalveluihin tuli kolme uutta virkaa, ja niihin saatiin pätevät sosiaalialan ammattilaiset. Meille halutaan töihin, hän uskoo.
– Kesätyöntekijöille voimme myös tarjota hyvän perehdytyksen ja tuen mentoroinnin avulla, Köykkä kertoo.
Asia selkenee kun sen puhuu auki toiselle.
Tampereen vammaispalveluissa on muutama osaava konkari, jotka jäävät pois työstä lähivuosina. Heille kertynyttä osaamista halutaan siirtää nuoremmille, Köykkä sanoo. Hiljainen tieto halutaan saada talteen.
– Mentorina Seija-Sisko voi jakaa kokemustaan koko työyhteisön hyväksi. Mentorointi on hänen virkauransa hieno finaali.
Rooli on ollut antoisa, Heikkiläkin sanoo. Se motivoi vielä jaksamaan ja antaa merkitystä omalle uralle.
– Olen iloinen aina, kun tapaan nuoria, opinnot juuri päättäneitä työntekijöitä, joista oikein huokuu ammatillisuus. Pystyn auttamaan heitä sisälle vammaispalveluihin.
– Näen, että omalle työlle on jatkajia.
Jaana Laitinen