Koko koulun Mari

Kasvatusohjaaja Mari Makkonen on läsnä Varkauden Lehtoniemen koulun arjessa oppilaita, opettajia ja vanhempia varten. Sosionomi (AMK) ‑koulutus on antanut hyvät eväät lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Lehtoniemen koulun käytävälle jää suojaisa nurkkaus, johon on nostettu pöytä ja pari tuolia. Kasvatusohjaaja Mari Makkonen vetää esiin kortteja, jotka ilmentävät erilaisia tunteita. Toisen luokan oppilaat tunnistavat yhteen ääneen, mistä tunteesta on milloinkin kyse.

Kasvatusohjaaja työskentelee alakoulun arjessa ja on läsnä matalan kynnyksen periaatteella. Yhteydenottoja tulee oppilailta itseltään, opettajilta ja vanhemmilta. Maria voi nykäistä hihasta koulun käytävällä, seurata Instagramissa ja Snapchatissa, soittaa tai laittaa puhelimella viestin.

Oppilaat tulevat Marin puheille esimerkiksi mieltä painavien kaveriasioiden vuoksi. Joku haluaa puhua some-kiusaamisesta, toinen vanhempiensa erosta ja kolmas lemmikkinsä kuulumisista. Yhteydenoton taustalla ei tarvitse olla mitään isompaa huolta.

‒ Olen koulun ylimääräinen aikuinen, joka on täällä kaikkia oppilaita, opettajia ja vanhempia varten, Mari tiivistää.

Jos kaveriasioissa tulee enemmän viestejä samalta luokalta, Mari voi mennä pitämään yhteisen kaveritaitotunnin. Silloin pysähdytään pohtimaan, mitä hyvään kaveruuteen kuuluu, millainen kaveri itse on ja miten voisi kehittyä kaveritaidoissa.

Tunnin jälkeen Mari laittaa usein lasten vanhemmille viestin, että kaveriasioista on puhuttu koulussa yhdessä. Usein vastauksena tulee kiitosviesti ja vahvistus, että asia on herättänyt keskustelua kotonakin.

– Tarkoitus on, että pystyn reagoimaan asioihin nopeasti. Noin puolet yhteydenotoista hoidan heti ja suurimman osan saman päivän kuluessa.

Työparina kuraattori ja erityisopettaja

Jos joku lapsista ei pysty rauhoittumaan työskentelyyn luokassa, opettaja usein lähettää viestin Marille. Mari voi pyytää oppilaan mukaansa puhumaan siitä, mikä painaa mieltä. Opettajan aika ei mene yhden oppilaan rauhoitteluun, vaan hän voi keskittyä koko luokan opetukseen.

Usein riehumiselle löytyy arkinen syy. Mari pohtii lasten kanssa, mistä koulupäivän ja oppitunnin sekoittanut tunne tuli ja mitä ensi kerralla voisi tehdä toisin. Yleensä asiasta puhuminen helpottaa, ja lapsi pääsee palaamaan luokkaan vielä saman tunnin aikana.

Ennen kasvatusohjaajan tuloa koululle, luokanopettajat hälyttivät apuun erityisopettaja Marjut Auvisen tai lähettivät levottoman lapsen pienryhmään.

– Nyt saan keskittyä pedagogiseen työhön ja omien ryhmien kanssa työskentelyyn. Mari hoitaa ihmissuhdeasiat, kiusaamiset ja kaverihuolet, Auvinen kertoo.

Jos lapsella on sekä oppimisen pulmia että sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita, perustetaan usein WhatsApp-ryhmä, joissa ovat mukana erityisopettaja, luokanopettaja, kasvatusohjaaja ja vanhemmat. Näin kaikki tietävät, missä mennään.

Usein riehumiselle löytyy arkinen syy.

Koulun arjessa kasvatusohjaajan työ on otettu hyvin vastaan. Marille myös annetaan tilaa tehdä omaa työtään. Häntä ei kiinnitetä välituntivalvontaan tai muuhunkaan, mikä sitoisi hänen aikansa. Siksi hän pystyy reagoimaan nopeammin ja tarttumaan joustavasti tilanteisiin.

Marin tärkeä työpari on myös kuraattori, joka käy Lehtoniemen koululla 4 tuntia viikossa. Kuraattorille lapset ohjautuvat yleensä opettajan suuremman ja pitkäkestoisemman huolen seurauksena.

Mari on myös pitänyt yhdessä kuraattorin kanssa kutsukerhoa pojille, jotka jäävät helposti yksin tai porukan laitamille.

– Minun ja kuraattorin työnkuva eroaa käytännössä eniten siinä, että minä olen jatkuvasti lasten parissa ruohonjuuritasolla. Vastaanottomaista toimintaa harjoitan vähemmän. Jos kuraattori olisi koko ajan koululla, työnjako muotoutuisi todennäköisesti selkeämmäksi.

Kasvatusohjaajan työpäivä

8.00 Mari Makkosen työpäivä alkaa. Hän tapaa oppilaan ja kuulostelee, miten edellisen päivän jännitystä aiheuttanut esitys meni.
8.10 Mari kiertelee muutamassa luokassa ensimmäisen oppitunnin aikana.
9.15 Oppilas on laittanut aiemmin viestin ja pyytänyt juttutuokiota. Vanhempien avioero painaa lapsen mieltä. Keskustelu kestää 45 minuuttia.
10.10 Opettaja laittaa Marille viestin, että oppilas ei pysty rauhoittumaan luokassa. Mari istuu oppilaan kanssa käytävän sohvaryhmään pohtimaan, mistä tunne tuli ja miten sen kanssa voi toimia.
10.30 Lounastauko. Mari syö usein eväät omassa työhuoneessaan ja juttelee samalla viereisessä huoneessa työskentelevän erityisopettaja Marjut Auvisen kanssa.
10.45 Oppilaan äiti laittaa viestin ja pyytää Maria varmistamaan, onko lapsella kaikki hyvin. Mari syö eväänsä loppuun ja lähtee etsimään kyseistä oppilasta.
11.15 Mari vetää kaveritaitotunnin yhdelle luokalle. Tunnin päätteeksi tehdään hyvä kaveri ‑sopimus, joka kiinnitetään luokan seinälle.
12.00 Tukiparkki alkaa. Parkissa tehdään kyseisenä päivänä saatuja läksyjä. Ideana on opetella rutiinia, jossa läksyjen teko kuuluu jokaiseen päivään myös kotona. Vähitellen tukikertojen määrää vähennetään.
13.00 Mari vastaa viesteihin ja sähköposteihin sekä päivittää Instagramin ja Snapchatin.
13.45 Mari juttelee luokanopettajan kanssa ja lupaa tulla loppuviikosta tunnille tukemaan syrjäänvetäytyvää oppilasta draamaharjoituksiin.
14.00 Toinen tukiparkki ryhmä alkaa.
15.00 Työpäivä päättyy.

Toimenkuva perustettiin opiskelijan aloitteesta

Kasvatusohjaajan työnkuva rakennettiin Varkauteen alun perin sosionomi (AMK) ‑opiskelijan aloitteesta. Nina Järveläinen työskenteli Varkaudessa koulunkäynninohjaajana syksyllä 2015 ja viimeisteli samalla opinnäytetyötään.

– Koulun arjessa minulle tuli näkyväksi, miten paljon lapsilla on aikuisen nälkää ja tarvetta puhua omista asioistaan, Nina kertoo.

Nina muisti lukeneensa opintojensa aikana koulusosionomeista, jotka työskentelevät kouluympäristössä. Hän lähti viemään asiaa rohkeasti eteenpäin.

– Ehdotin uuden tehtävän perustamista Varkauden erityiskasvatustyöryhmän puheenjohtajalle. Hän innostui ajatuksesta, ja pääsin esittelemään ideaa sivistysjohtajalle, Nina muistelee.

Kasvatusohjaajan tehtävää päätettiin kokeilla ensin yhdessä koulussa kevätlukukauden ajan. Tulokset olivat rohkaisevia. Niin oppilaat, vanhemmat kuin opettajatkin antoivat tukensa uudelle työlle.

Kiinnostavan työn varjopuoli on palkkaus.

Syyslukukauden 2016 alusta kaupunki palkkasi toisen kasvatusohjaajan. Nyt heitä on yhteensä neljä. Kaikilla Varkauden seitsemästä alakoulusta ei vielä ole kasvatusohjaajaa.

– Olisin itse toivonut nimikkeeksi koulusosionomia, joka olisi tuonut paremmin esiin sosiaalialan osaamisen. Kasvatusohjaaja koettiin kuitenkin neutraalimmaksi nimikkeeksi, Nina pohtii.

Palkkaus askarruttaa

Kasvatusohjaajat on sijoitettu Varkaudessa sivistystoimen alaisuuteen. Käytännössä esimiehenä toimii kunkin koulun rehtori. Ratkaisu on tuntunut Mari Makkosesta toimivalta. Esimiehen tuki omalle työlle konkretisoituu, kun toimitaan samassa työyhteisössä ja tilassa.

– Lehtoniemen koululle oli hyvä tulla. Tunsin, että minua odotettiin ja työyhteisö oli valmistautunut tulooni, Mari kertoo.

Kiinnostavan työn varjopuolena on palkkaus, joka jää huomattavasti kuraattorin palkkaa pienemmäksi. Kasvatusohjaajan lähtöpalkka Varkaudessa on korkeampi kuin koulunkäynninohjaajilla. Toisaalta kasvatusohjaajat tekevät täyttä viikkotuntimäärää eli heille kertyy enemmän tunteja koulunkäynninohjaajiin verrattuna.

– Kasvatusohjaajan palkka on arvioitu alakanttiin suhteutettuna työn itsenäisyyteen, vaativuuteen ja monimuotoisuuteen. Kohtuullinen ja oikeudenmukainen palkka olisi esimerkiksi sosiaaliohjaajan palkka, Mari arvioi.

Toisena epäkohtana on ollut kasvatusohjaajien työsuhteen katkaiseminen kesällä koulun loma-ajaksi. Vaikka työsuhteita vakinaistetaan, vielä on auki, missä kasvatusohjaajat työskentelevät kesällä ja muina koulujen loma-aikoina.

– Ammattitaidollemme olisi varmasti käyttöä esimerkiksi lastensuojelussa tai ammatillisena tukihenkilönä. Toivon, ettei meitä vain sysätä esimerkiksi johonkin päiväkotiin, vaan työnantaja ottaisi osaamisestamme kaiken hyödyn irti myös kesällä.

Hanna Moilanen