Kokemuksia uudesta vasusta: Rovaniemi, Päijät-Häme ja Helsinki
23.10.2017
– On hyvä, että uusi vasu vaatii meitä varhaiskasvattajia perustelemaan pedagogisesti kaiken toimintamme. Tämä tuo työhön pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, Olli Kamunen sanoo. Kuva: Veikko Somerpuro
Uudet vasut ovat nyt voimassa. Miten niitä on toteutettu Rovaniemellä, Päijät-Hämeessä ja Helsingissä?
− Koulutusillassa pohdimme paljon uuden vasun arvoperustaa, sen oppimis- ja lapsikäsitystä. Kävimme myös toiminnallisesti läpi laaja-alaisen osaamisen alueita, Vennivaaran johtaja Tarja Stankowski kertoo
Koulutusillan lisäksi Vennivaarassa pidettiin keväällä vanhempia osallistava vanhempainilta, jossa heille esiteltiin uuden vasun mukaiset oppimisen alueet kierrettävillä teemapisteillä.
− Näihin oppimisen alueisiin vanhemmat saivat kirjoittaa omia ideoitaan siitä, mitä haluavat meidän niissä toteuttavan. Tästä saimme hyvää pohjaa yksikkökohtaisen toimintasuunnitelmamme muokkaamiseen.
Oppimisen alueista – kuten Kielten rikas maailma, Ilmaisun muodot, Kasvan, liikun ja kehityn – Vennivaarassa luotiin taulukot, joihin työntekijät kirjaavat, mihin alueeseen heidän toimintansa pedagogisesti liittyy.
− Näin joudumme ajattelemaan toimintoja ”vasulasien” läpi ja työntekijöiden pedagoginen tietoisuus lisääntyy, Stankowski uskoo.
− Jos vaikkapa reippaillaan luonnossa ja kerätään, tutkitaan ja lasketaan materiaalia kuten käpyjä, saadaan toiminnasta merkinnät muun muassa Minä ja meidän yhteisömme, Tutkin ja toimin ympäristössäni sekä Kasvan, liikun ja kehityn alueille.
Vennivaarassa pidetään huolta siitä, että kaikkiin pedagogisiin tavoitteisiin tulee kuukausittain riittävästi toimintoja.
Ajattelemme toimintoja ”vasulasien” läpi ja näin pedagoginen tietoisuus lisääntyy.
− Ennen helposti tuli keksittyä kivoja toimintoja, joille huomattiin tavoitteita. Nyt lähdetään suunnittelemaan toiminto ja tavoitteista, jotka tulevat lapsiryhmän havainnoinnista, lasten ja vanhempien toiveista.
− Taulukon avulla arvioidaan, että toimintoja tulee kaikille oppimisen alueille.
Jos vaikka Minä ja meidän yhteisömme -alueelle kaivataan lisää toimintaa, tiedämme ryhtyä ideoimaan toimintoja siihen kyseisen kuukauden ja viikon tavoitteiden pohjalta.
Liikuntapainotteisessa Vennivaarassa liikkumisen havainnointiin on oma lomakkeensa, jolla seurataan liikunnallisia taitotasoja. Liikuntahavainnointia on huomattavasti helpompaa hallita yhden pienryhmän lomakkeen avulla kuin parinkymmenen lapsen henkilökohtaisia lomakkeita mukanaan kantaen, Stankowski toteaa.
− Lomakkeesta työntekijä tietää, mitä seurata liikuntataidossa, esimerkiksi hypyn kehittymisessä ja mitä harjoituksia kenellekin taitotasonsa mukaan voi antaa.
Päiväkoti pyrkii aktivoimaan perheitäkin liikkumiseen. Pienten puolella perheet saivat tuoda erivärisiä tähtiä laatikkoon sen mukaan, mitä liikuntaa, kuten arkiliikuntaa tai talvilajeja, kotona oli tehty. Tämä on osallistanut mukavasti vanhempiakin. Myös päiväkodin poromaskotti kävi joulun alla kotivierailuilla ja kertoi, mitä liikuntataitoja sai kenenkin luona tehdä.
Perinteinen vanhempainilta on yleensä syksyisin. Sen lisäksi Vennivaarassa vietetään lähes kuukausittain vaihtuvateemaista perhetapahtumaa.
− Perheiden turvallisuusteemapäivänä pihalla oli liikunnallisia rasteja sekä palokunnan ja poliisin vierailu. Isäinpäivää juhlistimme laavulla Pokémon-suunnistuksen parissa, jouluna vierailimme porotilalla ja vappuhulinaa vietimme ROPSin pelaajien kanssa, Stankowski listaa.
− Nämä perhepäivät ovat olleet yksi hauska tapa osallistuttaa vanhempia ja tutustuttaa meitä kaikkia toisiimme.
Päijät-Häme aloitti seutuhankkeen
Päijät-Hämeessä tartuttiin uuteen vasuun laajalla otteella. Opetushallituksen valtionavustuksella maakunnassa startattiin vuoden 2017 kattava varhaiskasvatuksen Seutuvarke-kehittämishanke, jossa ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen yhdeksän kuntaa: Lahti, Hollola, Heinola, Orimattila, Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä ja Hartola.
Hankkeessa toteutetaan laaja täydennyskoulutusten kokonaisuus maakunnan varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Tavoitteena on kehittää henkilöstöstä uuden vasun toimintakulttuurin osaajia.
− Esimiehet ovat tärkeässä roolissa uuden toimintakulttuurin edistämisessä ja vasun omaksumisessa. Järjestämme pedagogisen johtamisen kuusi päivää kestäviä prosessikoulutuksia läpi vuoden, Seutuvarken koordinaattori Kati Vähäkuopus kertoo.
− Pyrimme hankkeessa myös edistämään seudullista verkostoitumista, jotta hyviä vasukäytäntöjä ja ideoita saadaan jaettua yli kuntarajojen. Tätä silmällä pitäen katsomme, että koulutustemme osanottajat koostuvat aina eri kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöstä.
Uudessa vasussa pedagoginen ote kaikessa toiminnassa vahvistuu. Pedagoginen dokumentointi on keskeinen työkalu, jonka avulla toimintaa voidaan suunnitella, arvioida ja kehittää. Henkilöstön tekemiä havaintoja sekä toiminnan dokumentointia esimerkiksi valokuvin ja videoimalla käytetään pohjana pedagogisen toiminnan suunnittelulle.
− Tämän materiaalin avulla voimme tutkia vaikkapa lasten mielenkiinnon kohteita ja miettiä, miten hyödyntää niitä pedagogiikan suunnittelussa ja sitä kautta tukea lasten oppimista ja hyvinvointia.
− Jos dinosaurukset kiinnostavat leikissä, tartutaan lasten kiinnostukseen ja lähdetään yhdessä tutkimaan dinosauruksia laajemminkin. Tai jos metsäretkellä katsotaan luupilla koppakuoriaista, ja siitä syntyy leikki, joka siirtyy vielä sisätiloihinkin, tämän dokumentointi ja esittäminen vanhemmille auttaa tekemään varhaiskasvatusta heille näkyväksi, Vähäkuopus havainnollistaa.
Hankkeen tieto ja viestintäteknologian kursseilla etsitään sellaisia digitaalisten työkalujen käytön tapoja, joiden avulla lapsetkin pääsevät osallisiksi toimintansa dokumentoinnista.
Esimiehet ovat tärkeässä roolissa uuden toimintakulttuurin edistämisessä ja vasun omaksumisessa.
− Muutoinkin lasten osallisuuden ajatus on mukana hankkeen koulutuksissa, sillä yhtenä tavoitteenamme vasun mukaisesti on vahvistaa lasten kuulemista ja osallistamista varhaiskasvatuksessa.
Miten uusi vasu sitten on otettu vastaan Päijät-Hämeen kentällä? Vähäkuopus aistii myönteistä suhtautumista ja innokkuutta.
− Henkilöstöä on ollut koulutuksissa erittäin hyvin ja he tuntuvat kokevan uuden vasun mahdollisuutena. Osanottajista paistaa halu oppia uutta ja kehittää toimintaa.
− Tämä on luonnollisesti pitkä prosessi: vaikka vasuvelvoite astui voimaan 1.8., ei kaikki muutu yhdessä yössä. Tuntuma silti on, että uuden vasun suuntaan halutaan kulkea, ja se on hienoa.
Yhteistä perehtymistä Helsingissä
– Aloitimme vasupohjatyöt viime keväänä pitämällä läheisten Herttua ja Kumpula päiväkotien kanssa yhteisen kehittämispäivän. Sen aikana tutustuimme valtakunnallisen vasun perusteisiin, Alku ja Käpylinna päiväkotien johtaja Olli Kamunen kertoo.
Tuota kehittämispäivää ei vedetty läpi johtajavetoisesti.
– Olimme jakaneet lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat työryhmiin ja vastuuttaneet ryhmät perehtymään vasun eri osa-alueisiin. Kehittämispäivänä he sitten opettivat oppimansa muille vapaamuotoisilla esityksillään. Tämä oli hyvä startti.
Yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien on valmistuttava syksyn aikana. Näiden kehittämisen Kamunen aloitti kirjaamalla papereille valtakunnallisen vasun viisi toimintakulttuuria ohjaavaa periaatetta.
Esimerkiksi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö -kaltaisten ylätason käsitteiden alle työntekijämme ovat alkaneet kirjoittaa ranskalaisin viivoin ajatuksiaan siitä, mitä käsitteet juuri meidän yksiköissämme voisivat konkreettisesti tarkoittaa.
Syyskuun kehittämispäivänä käsittelemme näitä ajatuksia yhdessä. Tavoitteena on samalla saada yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmamme kirjoitetuksi.
Näen voimavarana sen, että saamme vanhemmilta tukea ja palautetta siitä, missä olemme onnistuneet ja missä emme.
Entä miten vasu alkaa näkyä arjessa? Marssijärjestys asioiden käsittelyssä ainakin muuttuu, Kamunen miettii.
− Enää ei voi kesäloman lopulla kirjoittaa kaikille yhteistä vuosisuunnitelmaa valmiiksi.
Nyt tutustutaan ensin lapsiin ja vanhempiin ja otetaan heidän toiveensa entistä enemmän huomioon. Vasta aloituskeskustelujen ja vanhempainillan jälkeen katsotaan, mitä uuden vasun velvoitusten mukaista tämän ryhmän kanssa aletaan tehdä.
− Jos vaikkapa ryhmään tulee lapsi jostain vieraammasta kulttuurista, uuden vasun kulttuurisen moninaisuuden voimavarana näkemistä hyödyntäen ryhmä voi tutustua tähän maahan ja kulttuuriin syvemmin.
Moni velvoite on jo konkretisoitunut. Vasun mukaisesti Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustetaan Käpylässä muun muassa Pikkukaupunki-leikillä. Pitkäkestoista leikkiä taas tuetaan jatkuvan leikin huoneella, jossa leikkejä ei tarvitse siivota pois. Sama leikki voi jatkua viikkojakin.
− Lapsia osallistavia äänestyksiä olemme tehneet jo pitkään, mutta vasun lasta osallistavan velvoitteen myötä jokainen ryhmämme on nyt sitoutunut pitämään lasten kokouksia ja demokraattisia äänestyksiä säännöllisesti.
Helsingin Käpylässä vanhempien osallistaminen ei ole ongelma. Toiminta-alueen vanhemmat ovat hyvin aktiivisia, Kamunen kiittää.
− Näen voimavarana sen, että saamme vanhemmilta apua, tukea ja palautetta siitä, missä olemme onnistuneet ja missä emme ehkä niin hyvin. Vanhempien pitää vaatia parempaa varhaiskasvatusta ja meidän tulee osata vastata siihen.
