Kokemuksia Britanniasta: Yleistuki ei ole oikotie onneen

Britannian sosiaalityöntekijät näkevät työssään hallituksen leikkausten seuraukset, jotka ovat vieneet työssäkäyviä ruokapankkeihin suurin odotuksin lanseeratusta yleistuesta huolimatta.

Guy Shennan ei halua määrätä valtiovarainministeri Petteri Orpoa. Yksi neuvo Britannian sosiaalityöntekijöiden järjestön (BASW) hallituksen puheenjohtajalla kuitenkin on.

– Meillä olisi paljon opittavaa Suomelta ja muilta Pohjoismailta julkisten palveluiden järjestämisessä, ei päinvastoin. Toivon, että ministerinne on todella varovainen ja kuuntelee Britanniassa Universal Creditistä tulleita kokemuksia, sanoo Guy Shennan.

Sekä ministeri Orpo että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat ehdottaneet Britanniasta tuttua yleistukea vaihtoehdoksi Suomen nykyiselle tukijärjestelmälle. Käytännössä tuki yhdistää useita tukimuotoja yhteen pakettiin.

Universal Credit on lisännyt enemmän kuin vähentänyt köyhyyttä.

Britannian vuoden 2010 parlamenttivaalien jälkeen julkistetulla uudistuksella oli alun perin kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen tarkoitus oli yksinkertaistaa ja tehostaa tukijärjestelmää sekä kannustaa ihmisiä työntekoon. Shennan muistuttaa, että sama hallitus kuitenkin leikkasi merkittävästi sekä tukia että sosiaalipalveluja.

– Tuolloin narratiivi oli se, että leikkaukset ja uudistukset ovat välttämättömiä, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole. Oikeasti kyse oli poliittisesta valinnasta, jolle vuoden 2008 talouskriisi oli tekosyy.

Perheillä vaikea paikka

Aluksi Universal Creditin piti olla tuen saajille entistä anteliaampi. Uudistuksen aikana tulleet leikkaukset sosiaaliturvaan ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että useat saavat vähemmän tukea kuin vanhassa järjestelmässä. Tämän lisäksi suunnittelussa ja hallinnossa tehtyjen virheiden vuoksi köyhimmät tuen saajat ovat joutuneet vaikeuksiin, kun maksut ovat viivästyneet.

Ongelmien takia hallitus on esimerkiksi lyhentänyt ensimmäisen tuen maksuaikaa, helpottanut etukäteislainojen saatavuutta ja muuttanut tukipuhelimen maksuttomaksi. Shennan pitää toimenpiteitä riittämättöminä. Resolution Foundation ‑säätiön selvityksen mukaan työssäkäyvät perheet saavat vuosittain 625 puntaa (noin 710 euroa) aiempaa vähemmän tukea. Erityisen kovilla ovat yksinhuoltajat.

– Näytöt siitä, että Universal Credit on lisännyt enemmän kuin vähentänyt köyhyyttä, ovat kiistattomia, Shennan toteaa.

Lapsia saatetaan ottaa huostaan, vaikka kyse ei ole vanhempien ongelmasta.

Todisteeksi Shennan mainitsee Trussell Trust ‑hyväntekeväisyysjärjestön havainnon: kun Universal Credit otetaan käyttöön tietyllä alueella, ruokapankkien käyttö kasvaa tuplavauhtia kansalliseen keskiarvoon verrattuna.

Resurssit tiukalla

Guy Shennanin mielestä yleistuen puolustelu yksinkertaisuudella ontuu. Hän huomauttaa, että ihmisten tarpeet ovat joka tapauksessa yksilöllisiä. Monimutkaisuutta osoittaa sekin, että käytännön leviäminen koko maahan on viivästynyt useilla vuosilla.

Tilanne ei ole vaikea ainoastaan tuen saajille, vaan Shennanin mukaan kuormittaa myös sosiaalityöntekijöitä. Tukien pienenemisen ja maksujen takkuilun ohella palveluita on karsittu: esimerkiksi yli 500 lapsiperheiden palvelukeskusta on suljettu vuoden 2010 jälkeen. Tukiverkoston väljeneminen vaikeuttaa arkea.

– Lapsia saatetaan esimerkiksi ottaa huostaan, vaikka kyse ei ole vanhempien ongelmasta vaan rakenteellisesta heitteillejätöstä.

BASW on antanut viranomaisille palautetta leikkauksia vastaan muun muassa parlamentaarisessa komiteassa ja kampanjoinut muutosten puolesta. Shennan esimerkiksi ehdottomasti poistaisi Universal Creditistä säännön, jonka mukaan useammasta kuin kahdesta lapsesta saa lisätukea vain, jos lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta.

– Ei kenenkään naisen pitäisi joutua kertomaan sellaista lapsestaan ollakseen oikeutettu tukeen.

Mitään valmista vaihtoehtoa Shennanilla ei ole esittää. Hänestä tärkeintä on nyt keskeyttää uudistuksen toimeenpano ja arvioida tilanne uudelleen.

– Yleinen mielipide sekä sosiaalityöntekijöiden että kansan keskuudessa on kääntynyt leikkauksia vastaan, sillä nyt ihmiset ymmärtävät, etteivät ne olleet pakollisia.

Tuen taso on tärkein

Suomessa yleistukimalli on nähty yhtenä vaihtoehtona perustulolle. Kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä Tampereen yliopistosta sanoo, että jakolinja kulkee vastikkeettomuutta ja vastikkeellisuutta puoltavien välillä.

– Perustulo on vastikkeeton, ja yleistuessa on mukana vastikkeellisuutta, hän selittää.

Suomessa on tasoitettu tuloeloja enemmän kuin Britanniassa, myös yleistuen seuraukset voisivat olla erilaiset.

Pirttilä huomauttaa, että Universal Credit on vain yksi tapa järjestää sosiaaliturva. Turvan taso riippuu siitä, mille se poliittisilla päätöksillä asetetaan. Koska Suomessa valtiovalta tasoittaa tuloeloja enemmän kuin Britanniassa, myös yleistuen seuraukset voisivat olla erilaiset.

Nykyjärjestelmää pidetään Pirttilän mukaan syystäkin monimutkaisena.

– Nyt eri tukien yhdistelmästä syntyy tilkkutäkki, ja saajan voi olla vaikea ennakoida, miten tukien kokonaistaso vaihtelee. Järkiperäistäminen olisi yhteiskunnallekin hyvä muutos.

Pirttilä uskoo ensi vuonna käyttöön otettavan tulorekisterin auttavan tukiviidakossa, kun tulojen seuraaminen onnistuu reaaliajassa. Näin sosiaaliturvaa saavan ei tarvitse pelätä takaisinperintää.

Järjestelmän jonkinlaista uudistumista Pirttilä pitää väistämättömänä. Hän muistuttaa, että korkeaa tasoa ei saa halvalla, vaikka se poliitikoiden juhlapuheissa joskus unohtuukin.

– On mahdotonta luoda sosiaaliturva, joka on samaan aikaan edullinen sekä purkaa kannustinloukkuja ja nostaa perusturvaa.

Anne Salomäki