Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Yhdysvaltalaiset Kristin Neff ja Chirstopher Germer ovat rakentaneet ohjelman (mindful self-compassion), jonka harjoitteiden avulla voi kasvattaa ystävällisyyttä ja hyväksyntää itseä ja muita kohtaan. Tutkimusten mukaan itsemyötätuntotaidot lisäävät hyvinvointia, vähentävät stressiä ja epäonnistumisen pelkoa. Kouluttaja-työnohjaaja Mari Juote ja sosiaalipsykologi Leena Rasanen kehittivät Työsuojelurahaston tuella ohjelmaa itsemyötätuntotaitojen vahvistamiseksi työyhteisöjen tarpeisiin.
Pilotoitava interventio oli kahdeksan viikon ohjelma, jonka avulla osallistujat oppivat työelämään sovellettavia myötätuntoharjoitteita ja taitoja.
− Meitä kiinnostaa myös se, kuinka myötätunto itseä kohtaan tukee esimiestyötä ja mahdollisesti asiakaspalvelussa toimivien hyvinvointia, voimavaroja ja resilienssiä sekä kasvattaa organisaation sosiaalista pääomaa, Mari Juote kertoo.
Juote ja Rasanen ovat kehitelleet Neffin ja Germerin ohjelman pohjalta suomalaisen työelämän tarpeisiin kuuden viikon kurssia. Kurssilla työntekijät opettelevat tapoja kasvattaa omaa työhyvinvointia erilaisten harjoitteiden avulla.
Ensimmäinen askel itsemyötätuntotaitojen kehittäminen.
− Jopa yhden kerran valmennustapaaminen voi orientoida teemaan, mutta tärkeintä on ottaa harjoitukset mukaan arkeen ja työhön pitkäjänteisesti, Juote painottaa.
Ensimmäinen askel itsemyötätuntotaitojen kehittämiseksi on se, että tunnistaa oman sisäisen puheensa, joka voi olla kovinkin äänekäs ja vaativa. Tällainen puhe lisää stressiä ja huolta entisestäänkin, vaikka usein siinä kohtaa olisi tärkeintä pysähtyä ja pitää tauko. Kun tutustuu sisäiseen puheeseensa, voi pysähtyä kuuntelemaan, mikä sen vaativan kriitikon hyvä tarkoitus on.
− Tämä on myötätuntoisempi tapa tuoda se kuuluviin ja ottaa sillä tavalla etäisyyttä asioihin. Voi myös miettiä, kuinka puhetta voisi alkaa muuttaa siten, että se vahvistaisi itseä ja että kuinka puhuisi hyvälle ystävälle tässä kohdassa.
Toinen askel on tulla tietoiseksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin. Kun sen tiedostaa, voi alkaa tietoisesti löytää uusia näkökulmia harjoituksilla, joissa tarjoaa itselleen välittämistä ja huolenpitoa. Sisäisen ystävällisen puheen lisäksi voi rauhoittaa mieltään muun muassa asettamalla kätensä esimerkiksi sydämelle tai vatsan päälle, sillä lempeä kosketus tyynnyttää mieltä. Voi myös halata itseään.
− Koskettaminen käynnistää kehossa kemiallisen reaktion, ja keho alkaa tuottaa mielihyvähormonia eli oksitosiinia.
Myös omien tunteiden kohtaaminen on tärkeää. On hyvä tunnistaa, millaiset tunteet vievät paljon voimaa. Juotteen mukaan stressin ja kiireen voi tuntea kehossa, koska keho viestittää paljon aikaisemmin asioista ennen kuin tietoinen mieli huomaa niitä.
− Joskus voivat tulla tunteet ensin ja sitten kehon reaktiot. Tietyt tilanteet työssä voivat herättää voimakkaita tunteita. Voi pysähtyä tutkimaan tarkemmin, miksi ne heräävät.
Toinen askel on tulla tietoiseksi siitä, mikä on oma asenne ja tapa suhtautua asioihin.
Kun oppii olemaan vaikeidenkin tunteiden kanssa, se antaa lisää tilaa. Vaikeassa tilanteessa voi kokeilla harjoitusta, jossa hengittää itselle sisään ja toiselle siinä
tilanteessa olevalle henkilölle ulos. Tällä tavoin pidämme itsestämme huolta, mutta samalla muistamme, että toisellakin on vaikeaa. Usein auttamistyössä, kuten sosiaalityössä, huomio on enemmän toisessa ihmisessä. Joskus esimies kokee vaikeaksi ottaa vastaan työntekijöiden tunteita.
− Meillä on helposti tarve olla neuvomassa ja korjaamassa toisen tunteita. Juote muistuttaa, että kun uskallamme olla läsnä omille hankalille tunteille, meillä kasvaa kyky ottaa vastaan toisenkin hankalat tunteet.
Kun esimies osaa ottaa vastaan työntekijän tunteet, työntekijälle tulee kokemus, että hän tulee kuulluksi. Myötätuntotaitojen sanotaan vahvistavan autenttista johtajuutta. Johtajalta vaatii joskus rohkeutta uskaltaa kohdata ja antaa toiselle tilaa olla sellainen kuin on.
Myös asioiden vastustaminen vie paljon energiaa, ja sen huomaaminen vaatii harjoittelua. Usein pidämme jääräpäisesti kiinni omasta mielipiteestämme. Joskus vastustelemme jopa vuodenaikojen muuttumista. Voi alkaa tutkia, millaisia asioita vastustelee omassa arjessaan tai työssään. Kun uskaltaa päästää irti, voi nähdä asiat tasapainoisemmin.
− Vastustelemisella lisää itselleen vain omaa vaikeuden tunnetta, Juote muistuttaa.
Myötätuntoa itseään kohtaan voi alkaa kehittää perusharjoituksella, jossa yksinkertaisesti pysähtyy hengittämään. Joskus voi osoittaa myötätuntoa itseä kohtaan vain pitämällä tauon tai keskusteluhetken jonkun toisen kanssa. Vaikeissa tilanteissa voi keksiä omia tyynnyttäviä ja lohduttavia voimasanoja tai myötätuntosanoja. Tärkeintä on pysähtyä ja luoda hyvää tekevä yhteys itseen.
Iita Kettunen