Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Pidin kirjan läpi kulkevasta dialogisuuden ajatuksesta. Se on henkilökohtaisesti tärkeä taustateoria ja tapani suhtautua ihmisiin: en tiedä asiakkaan asioita paremmin kuin hän itse, sanoo sosionomi (YAMK), Jenni Huhtala.
Huhtala työskentelee tahattomasti lapsettomia tukevassa Lapsettomien yhdistys Simpukassa. Hänellä on pitkä kokemus työskentelystä päivystävässä lastensuojelulaitoksessa ja perhetyössä sekä nuorten työllisyyspalveluissa.
Kirjavinkin hän sai opiskellessaan psykoterapeuttisten valmiuksien opintoja.
– Optimaalista dialogisuutta on vaikea toteuttaa esimerkiksi päivystysluonteisen lastensuojelutyön kiireisessä ja suurien tunteiden arjessa. Kirja kuitenkin antaa oivalluksia hetkiin, kun on aikaa asettua olemaan nuoren kanssa. Katsella häntä silmiin ja kuunnella nuoren tarina.
Jussi Sudenlehden ja Ilkka Uusitalon toimittamassa Tulevaisuuden lastensuojelu ‑teoksessa on Huhtalasta muitakin sosiaalialan asiakastyön kannalta kiinnostavia käsitteitä, kuten mentalisaatio ja suhdekeskeisyys, joiden sisältö konkretisoituu esimerkein.
– Mentalisaatiolla tarkoitetaan, että ”toisen mieli pidetään omassa mielessä”. Sudenlehti on puhunut, kuinka lastensuojelulasten kanssa tulisi hoitaa mentalisaation katkoshetkeä. Hetkeä, jolloin aikuinen esimerkiksi poistuu lasten luota toiseen huoneeseen, kertoo Huhtala.
– Ennen poistumistaan aikuinen varmistaa sanoittamalla ja katsomalla lapseen, että aikuinen poissa ollessaan tietää, että lapsi jää leikkimään ja hänellä on hyvä olla. Hylkäämisiä kokeneille lapsille tuodaan toistoilla tietoon, että hän on aikuisen mielessä. Lapsi alkaa luottaa pysyvyyteen.
Suhdekeskeisyyteen Sudenlehti tuo neurotieteen näkökulman.
– Tällä hän tarkoittaa, että ”aivot kohtaavat” ihmisten välisissä kohtaamisissa. Hän käyttää termiä aivoviisas auttaja. Auttajan on hyvä ymmärtää, mitä aivoissa tapahtuu, jotta voi ymmärtää mitä suhteessa tapahtuu.
Huhtalasta hyvässä tietokirjassa on kerroksellisuutta, sopivassa suhteessa teoriaa ja taustoitusta sekä case-esimerkkejä sekä hyvä lähdeluettelo.
– Tämä kirja sopii kaikille lastensuojelutyötä tekeville. Vaikka kirja on tehty lastensuojelun näkökulmasta, sen teemojen pohdinnasta hyötyy moni sosiaalialalla työskentelevä. On hyvä tiedostaa, mikä asiakkaan tarinassa estää hänen toimijuuttaan. Siksi suosittelen kirjaa kaikille perusteokseksi.
Helena Jaakkola
Jussi Sudenlehti ja Ilkka Uusitalo (toim.): Tulevaisuuden lastensuojelu. Suomen Psykologinen Instituutti 2018.