Aiemmin luultiin väärin, että toisen kielen oppiminen häiritsi äidinkielen omaksumista. Tutkimukset ovat osoittaneet tämän oletuksen vääräksi. Kuva: Jyrki Komulainen
Lapsijoukko opettelee tablettipelin avulla englantia päiväkodissa Espoossa. Kouvolassa maahanmuuttajalapset käyttävät samaa kielikylpyä suomen oppimisessa.
Home is where my family lives, family lives, family lives. Home is where my family lives, every day of the year.
Taira Karasti, Moritz Klemettilä, Mio Hakanen ja Viljami Kalliomäki tapailevat laulun sanoja yhdessä lastenhoitaja Teija Malkin kanssa. Paikka on Tenavat-Taapero päiväkoti Espoon Sundsbergissä.
– Tunnistaako kukaan tuttuja sanoja, Malk kysyy.
Viljamille ja Tairalle teksti on vielä vierasta, mutta isommat pojat Mio ja Moritz hihkaisevat: home ja family. Laulua lauletaan useamman kerran peräkkäin ja vielä pari kertaa ennen leikkituokion loppumista. Siinä välissä tehdään kaikkea hauskaa. Malk kaivaa muistikortit, joiden kuvissa näkyy tuttuja esineitä: matto, kello, kissa ja koira. Sanoja on opeteltu englanniksi jo aiemmin.
Ohjaaja laittaa kortit viltille kuvapuoli ylöspäin. Sitten hän nappaa yhden kortin pois ja kysyy, mikä puuttuu. Rug, Viljami huomaa heti. Seuraavalla kerralla Taira keksii puuttuvan kuvan, se on clock.
Samoja sanoja arvuutellaan uudella leikillä. Siinä kukin lapsi vuorollaan nappaa yhden kortin ja vie sen selän taakse. Muut arvuuttelevat taas, mikä kortti puuttuu.
Jokainen valitsee vuorollaan kellokortin. Sana clock on tuttu kaikille.
Sitten hypätään ylös. Do you remember words run, walk, rest, jump and stop, Malk kysyy. Niitä on opeteltu edellisillä kerroilla. Lapset kiertävät kehään ja Malk huudahtaa jump. Kaikki tekevät hypyn. Sitten tulee sana run, ja lapset ottavat juoksuaskelia. Rest-sana on lapsista hauskin. He rojahtavat lepäämään isojen tyynyjen päälle.
Malk kaivaa kerhon korista tabletin kullekin lapselle. Lapset saavat pelata niillä kielipelejä. Pelit etenevät samaan tahtiin kuin kielikylvyn opetus. Peleissä toistuvat samat sanat, jotka tulevat tutuksi myös leikeistä ja lauluista.
– Kielikylpyyn kuuluu paljon toistoja, Malk selittää. Kieli menee päähän liikkumalla, kuuntelemalla, laulamalla, katsomalla kuvia ja pelaamalla tabletilla.
Tabletille voi myös äänittää lyhyitä pätkiä ja kuulla, miltä oma ääni kuulostaa englanniksi.
4 000 sanaa 4 vuodessa
Tenava-Taapero on yksityinen suomenkielinen päiväkoti, jossa toimii Moomin Language School, alle kouluikäisille tehty digitaalinen kielikylpy. Siihen kuuluu leikkituokio kerran viikossa. Sen lisäksi lapset saavat käyttää tabletteja ja muuta materiaalia vapaasti.
Hoitajat valvovat, että jokainen lapsi harjoittelee kieltä pelin avulla 10–15 minuuttia joka päivä.
Pelejä ei saa tehdä mielin määrin, vaan niissä edetään samaan tahtiin leikkituokioiden kanssa. Vanhemmat pääsevä katsomaan kotoa tietokoneella, miten lapset edistyvät.
Moomin Language School kestää neljä vuotta, ja se on suunnattu pääasiassa 3–7‑vuotiaille. Sen aikana lapsi ehtii oppia 4 000 sanaa. Kielikylpy oli pilottikäytössä Tenava-Taaperossa ja Kouvolassa kahdessa päiväkodissa viime vuonna. Sen valmis versio tuli käyttöön viime vuoden lopulla.
Kielikylpyä kehittää suomalainen Playvation-yritys. Sen emoyhtiö Promentor Solutions tuottaa digikieliopetusta muun muassa yrityksille.
– Meillä on tekijätiimissä lapsen kielen kehityksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Noudatamme päiväkotien pedagogisia ja varhaiskasvatuksen tavoitteita. Meillä muun muassa tervehditään tullessa ja kätellään ja kiitetään kerhon päättyessä. Lapset oppivat arjen asioita ja sosiaalisia taitoja, sanoo Playvationin toimitusjohtaja Anu Guttorm kertoo.
Kielikylpyä kehittää suomalainen Playvation-yritys.
Kielen opinnot etenevät hitaasti, päivittäisissä lyhyissä pätkissä. Jotkut vanhemmat ovat kysyneet, miksi tahti on hidas ja kieli helppoa. Niin lapsi ei rasitu liikaa. Kuormittuminen vaikeuttaisi oppimista, Guttorm sanoo.
Toinen kieli kehittää aivoja
Osa Tenava-Taaperossa kielikylpyä käyvien lasten perheistä on kaksikielisiä. Vanhemmat haluavat tukea kielikylvyn avulla toisen vanhemman puhumaa kieltä. Osa perheistä on tavallisia, suomenkielisiä perheitä.
Lapset voivat jatkaa vieraan kielen opiskelua koulussa. Monessa koulussa vieras kieli tulee jo ensimmäisellä luokalla. Lasten vieraiden kielten opetuksen lisääminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.
Lapselle toisen kielen oppimisesta ei ole mitään haittaa, mutta siitä on paljon hyötyä, sanoo Minna Toivola. Hän on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja fonetiikan tohtori.
– Lapsi on jo 3‑vuotiaana omaksunut äidinkielen perusteet, vaikka hän ei puhuisi paljon. Toisen kielen opiskelu sen jälkeen voi hetkeksi hiljentää lapsen. Se menee kuitenkin pian ohi. Aiemmin luultiin väärin, että toisen kielen oppiminen häiritsi äidinkielen omaksumista.
Ikävuodet 3–7 ovat lapsen kielen kehityksen herkkyyskautta, Toivola sanoo. Lapsi oppii helposti kieltä arjen ja leikin lomassa. Toisen kielen oppiminen kehittää lapsen aivoja. Niistä tulee joustavammat ja niihin kehittyy kytköksiä, joita muuten ei synny. Aivojen kyky käsitellä tietoa paranee. Puheen ja muistin alueet aivoissa kehittyvät.
Kun lapsi on pieni, hän oppii paremmin ääntämään useita kieliä. Suun ja nielun lihakset sopeutuvat kielen äänteisiin.
Kouluikäisenä se etu on jo lähes menetetty, Toivola sanoo. Sen sijaan pienenä toista kieltä oppinut lapsi ääntää sitä kuten kieltä äidinkielenään puhuvat.
– Lasten monien kielten oppimisen hyödyistä on paljon vankkaa tutkimustietoa. Sekin tiedetään, että toisten kielen osaaminen antaa itseluottamusta, tuo avarakatseisuutta ja helpottaa toiseen kulttuuriin tutustumista myöhemmin elämässä.
Myös EU haluaa edistää kielten osaamista. Komissio suosittelee, että lapset opettelevat kahta vierasta kieltä ennen kouluikää.
Suomeakin voi oppia muumien tuella Kouvolassa neljä päiväkotia käyttää Moomin Language Schoolia suomen kielen opetuksessa maahanmuuttajalapsille. Kielikylpy on vanhemmille maksuton. Utunmäen päiväkodissa sitä käytetään 20 lapsen ryhmässä, jossa puolet puhuu äidinkielenä jotakin vierasta kieltä.
Kun lapsi on pieni, hän oppii paremmin ääntämään useita kieliä.
– Jossakin vaiheessa päivää jokainen heistä tekee tabletilla sen 5–15 minuuttia. Se on mieluista puuhaa, lastentarhanopettaja Marja Kiiski kuvaa.
Osa lapsista osaa hieman suomea päiväkotiin tulleessaan. Toiset ovat täysin ummikkoja, Kiiski kertoo. Lasten suomen opetukseen satsataan Utunmäessä paljon. Käytännössä tämä toteutuu leikeissä, lauluissa, jumpassa ja pukemisen yhteydessä.
– Käytämme kuvia ja viittomia, puhumme paljon ja sanoitamme arkea. Kielikylpy kerryttää lasten sanavarastoa systemaattisesti, päiväkodissa on huomattu. Lapset nappaavat peleistä sanoja arkeen.
Kouvolan varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Helena Kuusisto sanoo, että kielikylvyn avulla halutaan kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten syvempää kielen osaamista. Pelkkä sosiaalinen kielitaito, jonka lapset oppivat nopeasti päiväkodissa, ei riitä koulussa.
– Kielikylvyn avulla lapsi oppii käsitteitä ja alakäsitteitä, fraaseja ja lauserakenteita. Kieleen tehdään lisää sisältöä koko ajan. Meillä kielikylpyä saavat käyttää myös suomenkieliset lapset, joilla on ongelmia kielen kehityksessä.
Jaana Laitinen
Lähde: Marja Nurmilaakso ja Anna-Leena Välimäki (toim.): Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. THL, 2011.
