Kun lapsi osaa ja uskaltaa puhua kehostaan ja kosketuksesta, hän osaa myös suojautua ei-toivotulta kosketukselta sekä kertoa mieltään askarruttavista asioista aikuisille.
Miten toimit, kun kohtaat lapsen seksuaalissävytteistä käyttäytymistä tai lapsen kysymyksiä seksuaalisuuteen liittyen?
Lasten seksuaalikasvatus on ollut vaiettu aihe, josta kasvatus- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat enemmän koulutusta. Ilman koulutusta lapsen seksuaalissävytteistä käyttäytymistä tai hyväksikäyttöepäilyä kohtaava ammattilainen on oman kokemuksensa, asenteidensa ja tunteidensa varassa. Ammattilaisten oma kokemusmaailma ei kuitenkaan anna riittäviä eväitä kohdata näitä kysymyksiä, vaan tarvitaan faktaa ja yleisen asenneilmapiirin muutosta.
– On luonnollista, että ajatus lasten seksuaalikasvatuksesta kauhistuttaa, jos mielikuvat liittyvät aikuisseksiin, toteaa Väestöliiton asiantuntija Raisa Cacciatore.
Väestöliitto käyttääkin lasten seksuaalikasvatuksesta termiä kehotunnekasvatus.
– Kehotunnekasvatuksessa ei tuoda mitään aikuisten maailmaan kuuluvaa lasten maailmaan. Kyse on lapsen kehokuvan ja minäkuvan vahvistamisesta, Cacciatore selvittää.
Lapsi on luonnostaan utelias seksuaalisuudestaan ja ylpeä kehostaan ja tarvitsee asiallisen sanaston kysyä ja kertoa kokemuksistaan ja avoimen keskusteluyhteyden aikuisiin.
– On syytä lisätä lasten ymmärrystä itsestään ja rajoistaan. Tämä toimii samalla seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisynä, sanoo Cacciatore.
Kehotunnekasvatuksessa ei tuoda mitään aikuisten maailmaan kuuluvaa lasten maailmaan.
Väestöliitto on ollut aloitteellinen ja haluaa parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoja ja taitoja ymmärtää lapsen seksuaalista kehitystä, vastata asiallisesti ja turvallisesti lasten seksuaalissävytteiseen käytökseen tai kysymyksiin.
– Kuntaselvityksen mukaan 37 % kunnista on varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetty kehotunnekasvatusta. Suurimmissa kunnissa tilanne on hyvä, mutta valtakunnallisesti lapset eivät ole tasavertaisessa asemassa, pahoittelee Cacciatore.
Meneillään on kaksi eri hanketta, toinen STEA:n ja toinen Opetushallituksen rahoittamana. Hankkeissa koulutetaan lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia, tuotetaan materiaaleja ja kartoitetaan lapsille annettavan kehotunnekasvatuksen vaikutuksia lasten tietotasoon.
Väestöliiton asiantuntijoiden mielestä tarvitaan kansallinen toimintamalli, jossa jokaiseen varhaiskasvatuspaikkaan kuuluisi vähintään yksi työntekijä, joka olisi koulutettu kehotunne-/seksuaalikasvatuksen asiantuntijaksi. Myös perhepäivähoitajille tulisi tarjota vähintään verkkoperehdytyskurssi ja jatkossa sisällyttää se heidän peruskoulutukseensa.
– Näin varmistuttaisiin siitä, että lapset ympäri maan saisivat niitä tärkeitä tietoja ja taitoja, joihin jokaisella lapsella on oikeus, painottaa Cacciatore.
Lue lisää: www.vaestoliitto.fi
Kristiina Koskiluoma
