Kehityskeskusteluissa on mieltä, jos ne toteutetaan oikein

Kehityskeskustelu eli ”keke” on esimiehen ja alaisen kohtaamisen paikka, jossa arvioidaan työssä suoriutumista ja tulevaisuuden kehittämiskohteita. Toiset kokevat keket hyödyllisinä, toiset ajanhukkana. Miten saada kekeistä paras irti?

MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kuntoutuspäällikkö Eija-Maija Toikka innostui kolme vuotta sitten tutkimaan kehityskeskusteluja sosionomin (YAMK) ‑opinnäytteessään. Tarkoituksena oli samalla kehittää omalle työpaikalle voimaannuttavan kehityskeskustelun hyvä käytäntö.

− Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat organisaatiolle kullanarvoisia. Siksi työntekijöiden
motivaation ja sitouttamisen eteen on hyvä tehdä kovasti töitä. Säännöllisesti ja johdonmukaisesti
käytettynä keke on tähän tehtävään oiva työväline, Toikka sanoo.

− Keke on vuoropuhelua, jossa haetaan yhteistä ymmärrystä asioiden tilasta ja kehittymisen tarpeista. Se on mahdollisuus kiireettömästi ja luottamuksellisesti pysähtyä iettimään
omaa työtään.

Palautteen antamisen hienous

Toikan kehittämishankkeen ansiosta MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä keket toteutetaan nyt aiempaa systemaattisemmin. Lisäksi kehityskeskustelujen tukena käytettävää
haastattelulomaketta muokattiin poistamalla kysymyksistä päällekkäisyyttä.
− Yksi uudistuksista on myös se, että jos sovimme kehityskeskustelussa jotain, sovimme asialle myös seurannan muutaman kuukauden päähän. Näin varmistetaan, etteivät tavoitteet jää puheen tasolle, Eija-Maija Toikka sanoo.

Paimiossa sijaitseva MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö on liki sadan työntekijän työpaikka. Puolentoista tunnin henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin uppoaa siis hurjasti aikaa.
− Saadaksemme kekeistä kaiken irti, teemme vuosittain yhteenvedon kaikista kehityskeskusteluista. Yhteenveto antaa paljon hyvää tietoa kehittämis- ja koulutustarpeista erillisen henkilöstön kehittämistyöryhmämme suunnittelutyön avuksi.

Kehityskeskustelu on hyvä tilaisuus kuunnella ja tulla kuulluksi.

Voimaannuttavaan kekeen sisältyy oleellisesti vastavuoroisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Yksilöllinen ja henkilökohtainen palaute omasta osaamisesta, työsuorituksesta
ja ammattitaidosta on totta kai tärkeää.
− Myönteisen palautteen ohella täytyy kekessä osata antaa myös asiallisesti ja arvostavasti rakentavaa kritiikkiä ja kehittävää palautetta. Tämä ei sosiaalialan ammattilaisille
välttämättä ole vaikeaa, Toikka miettii.

− Voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa, jolla vaikeat asiat ja ongelmat
opitaan ottamaan asiakkaidemme kanssa rakentavasti ja myönteisesti puheeksi, on toimiva tapa myös oman työyhteisön kehittämisessä.

Ennen esimiestehtäviään Toikka ehti hankkia kokemusta myös kuntoutustyöntekijänä.
− Kun siirtyy esimieheksi, omaa tehtäväkuvaa pitää aika tavalla miettiä ja tuulettaa. On ymmärrettävä keskittyä esimiestehtäviinsä ja kehittää omaa asiantuntijuuttaan tähän tehtävään.
− Itse näen esimiestyöt palvelutehtävänä. Työni on auttaa kuntoutustyöntekijöitämme siinä, että he pystyvät tekemään oman työnsä mahdollisimman hyvin. Kehityskeskustelu on yksi hyvä työkalu tähän tarkoitukseen.

Pekkaa laajempi keke

Vanhempi yliopistonlehtori Pekka Pälli Aalto-yliopiston organisaatioviestinnän yksiköstä on tutkinut kehityskeskusteluja vuorovaikutustilanteina.
− Kehityskeskustelulomake tekee kekestä erityisen kohtaamisen paikan. Lomakkeen kysymysten
ansiosta keke voi tuoda aivan uutta, erilaista tietoa vanhoille kahvittelukavereillekin toisistaan.
Valmiit kysymykset ja arviointialueet ovat hyvä runko keskustelulle. Esimiehen kannattaa
silti olla tarkkana, ettei jää lomakkeen vangiksi, Pälli vinkkaa.

− Keskustelua ei kannata jyrätä lomake edellä läpi. Heti kun keskustelu poukahtaa ennakoimattomille urille kuten uusien ratkaisujen hakemiseen, lomake kannattaa unohtaa ja antaa keskustelun viedä. Kun ihmiset aidosti menevät yhteiselle alueelle, silloin jotain uutta ja ennalta arvaamatonta voi syntyä. Tämähän on koko kehityskeskustelun tavoite, etsiä ja löytää uutta tietoa ja ratkaisuja esiin nousseisiin kysymyksiin.
− Tämä vaatii kekeltä kiireettömyyttä. Älä siis ajoita kekejä liian tiuhaan peräkkäin, jotta kelloon vilkuiluilta vältytään.

Hyvää esimiestaitoa kekessä on Pällin mukaan kyky nostaa katse yksittäisen työntekijän suoriutumisen yli koko organisaation toimivuuteen.
− Henkisesti tulisi valmistautua ajattelemaan, että enpä kehitäkään tässä nyt Pekkaa, vaan tämä keskustelu Pekan kanssa antaa minulle tietoja siitä, miten asiat toimivat koko organisaatiossa.
− Jos tämä Pekka vaikkapa toimii jonkin verkoston yhteyshenkilönä ja tiedonkulussa on ollut vaikeuksia, yhdessä Pekan kanssa kannattaa miettiä ratkaisuja siihen, miten verkoston toimintaa voitaisiin kehittää. Asetetaanko Pekalle vaikkapa tavoite aktiivisempaan, säännölliseen yhteyksien pitämiseen, Pälli havainnollistaa.

Näin keskustelun kärki pysyy asiassa ja ratkaisujen etsimisessä, eikä Pekan henkilökohtaisessa
suoriutumisessa, vaikka sitäkin toki käsitellään.
− Perimmäinen tavoite kekeissä on koko organisaationa oppia ja muuttaa asioita.

Tapio Ollikainen