Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Utcáról lakásba -yhdistys tarjoaa oman kodin ja sosiaalityöntekijän kymmenille entisille asunnottomille Budapestissa. Moni muuttaa vapaaehtoisten remontoimaan asuntoon suoraan metsästä.
Budapestissa toimivan Utcáról lakásba -yhdistyksen toinen johtaja, sosiaalityöntekijä Anna Bende tietää heti mitä vastata kysymykseen parhaasta työmuistosta.
– Ensimmäiset sisäänmuutot muistan ikuisesti, hän sanoo hymyillen.
Vuonna 2012 Bende oli mukana aktivisti- ja vapaaehtoisryhmässä, joka alkoi tukea laittoman häädön uhkaamia budapestiläisen kaupunkimetsikön hökkeleiden asukkaita.
Neuvotteluissa Köbányan kaupunginosahallinnon kanssa saatiin sovittua, että se myöntäisi metsikön asukkaille vuosittain kaksi huonokuntoista vuokra-asuntoa.
Kunnallisista vuokra-asunnoista on Budapestissa huutava pula. Moni paikallishallinnolle kuuluva asunto on asumiskelvottomassa kunnossa, eikä rahaa kunnostukseen ole. Sopimukseen kuului, että joukko vapaaehtoisia ja yhdistyksiä remontoisi asunnot kuntoon.
Vuonna 2013 ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan. He olivat saaneet jo ennen muuttoa tukea sosiaalityöntekijältä. Tuki jatkuu tähän päivään.
– Ensimmäinen asukkaamme on oikeastaan aika paljonkin tekemisissä sosiaalityöntekijänsä kanssa, koska hänen puolisonsa kuoli äskettäin, Anna Bende kertoo yhdistyksen pienessä katutason toimistossa lähellä Budapestin itäistä rautatieasemaa.
Vapaaehtoisprojekti on kasvanut nyt kolmekymmentä henkeä työllistäväksi yhdistykseksi. Järjestön nimi Utcáról lakásba suomentuu Kadulta asuntoon -yhdistykseksi.
Hökkeleistä muuttaneiden lisäksi yhdistys tarjoaa edullisen asunnon ja sosiaalityötä vaikeassa asuntotilanteessa olleille ihmisille sekä tukee noin sadan pakolaisperheen vuokramenoja.
Lisäksi yhdistys on välittänyt edullisia vuokra-asuntoja 24 päiväkotityöntekijälle ja asunnottomien parissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille, koska näiden alojen palkat ovat hyvin alhaiset.
Korkeakoulutetun sosiaalialan työntekijän palkka jää jopa alle Unkarin keskipalkan, joka oli Unkarin tilastokeskuksen mukaan kesällä 2023 noin 1430 euroa.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen sosiaalialan työntekijän aloituspalkka on 406 000 forinttia eli noin 1029 euroa. Uran aikana (49 vuotta) palkka nousee reiluun 550 000 forintiin eli noin 1400 euroon. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen palkka on hitusen suurempi, mutta sekin jää uran lopulla noin 1600 euroon.
Unkarilaisen Menhely-säätiön selvityksen mukaan Unkarissa oli vuoden 2023 alussa ainakin 10 000 asunnotonta. Viidesosa heistä näki nälkää. Enemmistö eli alle 30 000 Unkarin forintilla, eli alle 80 eurolla kuussa. Töissä käyvistä asunnottomista enemmistö tienasi alle 250 euroa kuussa.
Suurin osa asunnottomista on perinteisesti ollut miehiä, Anna Bende kertoo. Eläkeikäisiä on merkittävä määrä.
– Nuoriakin on aika paljon, näin ei ennen ollut. Heidän joukossaan on erityisesti lastensuojelulaitoksissa kasvaneita.
Asunnottomuuden taustalla on asuntopulan lisäksi sosiaaliturvan kiristys. Esimerkiksi noin sadan euron suuruista työttömyyskorvausta maksetaan Unkarissa nykyään vain kolmen kuukauden ajan.
Vanhuuseläkkeen minimitaso on alle 80 euroa kuussa. Moni on tehnyt ikänsä pimeitä töitä, jolloin työeläkettä ei ole kertynyt.
Yhdistys on kunnostanut vuosien varrella 24 asuntoa.
Enemmistö asunnottomista elää väliaikaisissa asuntoloissa, joista maksetaan pientä vuokraa.
– Asuntoloista osa on ihan hyvätasoisia, osan taso on heikompi, mutta yleensä yhtä huonetta kohden on aina useampi asukas. Sen vuoksi ne eivät ole monelle kovin houkuttelevia, Anna Bende kuvailee.
Vähintään 1530 ihmistä eli alkuvuonna 2023 Unkarissa ulkona. Heillä on pääsy ilmaisiin yömajoihin sekä päiväkeskuksiin, joissa voi käydä peseytymässä, syömässä, pesemässä pyykkiä ja lataamassa puhelimen.
Utcáról lakásba -yhdistyksen periaate on se, että asuntola ei ole ratkaisu asunnottomuuteen: jokaisen on saatava oma koti.
Yhdistys työskentelee erityisesti niiden asunnottomien parissa, jotka kieltäytyvät asuntolamajoituksesta. He rikkovat Unkarin perustuslakia, johon lisättiin vuonna 2018 kielto elää julkisella paikalla.
Kadulla elämisestä voi saada sakkoja tai jopa 60 päivää vankeutta. Käytännössä lailla oli merkitystä vain ihan alkuvuosina, jolloin annettiin paljon sakkoja, Anna Bende sanoo.
Benden mukaan iso osa ulkona elävistä asuu juuri Budapestin uloimpien kaupunginosien metsiköissä.
Kyse on ehkä joistakin sadoista asunnottomista, hän arvioi. Jotkut elävät teltoissa tai autioissa rakennuksissa, moni rakentaa oman hökkelikodin. Budapestin metsiköihin muutetaan myös maaseudulta, kuten pikkukylien kupeessa olevilta romanien asuinalueilta, hän sanoo.
Joukossa on kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Moni elää metsässä vuosia.
– He ovat itsenäisiä ihmisiä, jotka pyörittävät itsenäistä huushollia. Osaan hökkeleistä on laitettu keittiötkin, Bende kuvailee.
Yhdistys on kunnostanut vuosien varrella 24 asuntoa, joissa asuu 47 aikuista ja kuusi lasta.
Asukkaat valitaan kaupunginosan metsästä hakemuksen ja haastattelun perusteella.
– Asukasvalinnassa painotetaan haavoittuvuutta: korkeaa ikää, terveysongelmia ja selvitetään, millaisia riippuvuuksia ihmisellä on. Se ei sulje pois asukasvalinnasta, mutta on olemassa riippuvuuden tasoja, josta emme pysty ottamaan vastuuta, Anna Bende sanoo.
Kuhunkin asuntoon valitaan usein kaksikko, mutta kyse ei ole aina pariskunnasta: on myös ystävyksiä tai sukulaisia.
Työ uuden asukkaan kanssa aloitetaan noin puoli vuotta ennen muuttoa. Tuleva asukas käy sisäänmuuttajien ryhmässä, jonka tapaamisissa käsitellään esimerkiksi rahankäyttöä tai naapureiden kanssa syntyneiden ongelmien ratkaisemista.
– Tapaamisiin osallistuvat uudet asukkaat, pidempiaikaiset asukkaat vertaismentoreina sekä sosiaalityöntekijä, Bende kertoo.
Mentorit suunnittelevat teemoja ja saavat työstä palkkaa.
Tulevat asukkaat osallistuvat kuntonsa sallimalla tasolla asuntojen kunnostamiseen. Kunnostajina toimii vapaaehtoisia. Joukossa on opiskelijoita ja monikansallisten yritysten tiimejä, mutta myös muita asunnottomia.
Tulevan asukkaan sosiaalityöntekijän vastuulla on asunnon kunnostustyön seuraaminen ja muuton järjestäminen. Asukkaat saavat käydä valitsemassa huonekalunsa yhdistyksen lahjoitusvarastosta.
Asunnottomien joukossa on kaikenikäisiä miehiä ja naisia.
Remonttiprosessin ajan yhdistys maksaa asunnon vuokran. Kun muutto koittaa, asukas tekee vuokrasopimuksen kaupunginosan kanssa. Vuokra perustuu tuloihin, ja se vaihtelee noin 30 eurosta 100 euroon kuussa. Jos asukkaalla on vaikeuksia vuokranmaksun kanssa, yhdistys auttaa kriisitilanteessa.
Bende kertoo, että varsinainen sosiaalityö asukkaiden kanssa alkaa kunnolla silloin, kun he muuttavat sisään.
– Alkuun, kun on kaikkea säädettävää, tapaamisia on useita viikossa, sen jälkeen vähintään kerran viikossa, myöhemmin esimerkiksi parin viikon välein tai kerran kuussa. Ja jos on kriisi, voidaan tavata useita kertoja viikossa.
Sosiaalityön rinnalla asukkaille on yhteistä tekemistä: esimerkiksi naisten ryhmiä sekä vertaistukiryhmiä.
Yhdistyksen välittämissä asunnoissa elää tällä hetkellä yli sata ihmistä. Silti sellaiset epäonnistumiset, jotka ovat johtaneet vuokrasuhteen purkamiseen, voi laskea yhden käden sormilla, Anna Bende sanoo.
Hän uskoo onnistumisen johtuvan intensiivisestä sosiaalityöstä – ja siitä, että yhdistyksellä on mahdollisuus tarjota kriisitilanteessa heti suoraa taloudellista tukea.
– Jos jollain on jääkaappi tyhjänä, emme sano, että täytä tämä paperi niin saat ehkä kahden viikon päästä jotain, vaan sosiaalityöntekijä lähtee heti ruokaostoksille.
Osittain tämän ansiosta yhdistykselle työskentelevä sosiaalityöntekijä on vapaampi ja itsenäisempi kuin kunnalle työskentelevä, Bende näkee.
– Täällä on helpompi synnyttää sellainen kumppanuussuhde asukkaiden kanssa, joista puhutaan aina oppikirjoissa ja eettisissä ohjeissa, mutta jotka harvoin toteutuvat isomman yksikön työntekijänä.
Benden omat työtunnit kuluvat sosiaalityöntekijöiden työn järjestämiseen sekä neuvotteluihin esimerkiksi kaupunginosahallintojen kanssa. Asukkaita hän käy tapaamassa ongelmatilanteissa.
Anna Benden mukaan vaikeinta työssä on kohdata asukkaiden kuolema.
– Pari vuotta sitten todella moni asiakkaamme kuoli: puolen vuoden ajan lähes joka kuukausi oli tällaisia tragedioita.
Oman vaikeutensa tuo myös se, että asukasvalinnassa etusijalla ovat iäkkäät ja sairaat.
Myös harvat epäonnistumiset ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät vaikeat päätökset ovat kuormittavia.
Vaikka ensimmäistä sisäänmuuttoa ei oikein ylitä mikään, positiivisia muistoja on paljon, Anna Bende sanoo. Usein ne ovat aika yksinkertaisia.
– Siitä tulee aina hyvä mieli, kun kuulee, että uusi asukas on ystävystynyt naapureidensa kanssa.
Kati Pietarinen