Millainen työkaveri olen? Mitä tuon tullessani työyhteisöön? Onko työpaikallani aktiivista ammatillista työkaveruutta?
Työyhteisöjä on perinteisesti haluttu kehittää parantamalla esimies-alaisakselin toimintaa – ensin valmentamalla esimiehiä, sitten tarkastelemalla alaisten toimintaa ja vastuuta. Yhteistyölle rakentuvassa työyhteisössä on syytä tarkastella myös saman tason työkaveruutta.
Työkaveruus on lateraalista yhteistyötä, eli se on oleellista myös verkostoissa, organisaatioiden välisessä yhteistyössä, tai eri toimipisteisiin hajautetussa toiminnassa oman tiimin, oman organisaation eri tiimien ja yksiköiden välillä.
Aktiivisen työkaveruuden työyhteisössä työntekijöiden ei tarvitse erityisesti kaveerata tai olla sydänystäviä keskenään. Sekään ei toki ole kiellettyä, mutta sen paikka on muualla kuin työpaikalla. Työssä riittää se, että tullaan ammattilaisina toimeen keskenään.
Työn tekemisen peruspilarit
Aktiivinen työkaveruus on vuorovaikutusta, jossa työntekijät toimivat ammattimaisesti ja vastuullisesti, yhteisön perustehtävän suuntaisesti ja varmistavat työn ja asiakaspalvelun sujuvuuden.
– Esimies ei yksin kykene varmistamaan työyhteisön menestystä, tällöin jää helposti osa työyhteisön potentiaalia hyödyntämättä. Tarvitaan jaettua johtajuutta, jota esimies voi tukea monin tavoin, toteaa professori Satu Teerikangas.
Viime aikoina on paljon vannottu itseohjautuvuuden nimiin.
Tarkastelua on hyvä siirtää itseohjautuvuudesta kohti yhteisöohjautuvuutta, sillä itseohjautuvuus voi olla yhteisön kannalta myös negatiivista silloin kun se ei palvele työyhteisön perustehtävää. Yksittäisten työntekijöiden ansiot tai erinomaisuus eivät ratkaise yhteisön erinomaisuutta. Tavoiteltava kokonaisuus syntyy aina yhteistoiminnasta sillä kukaan ei pääse parhaaseen työsuoritukseensa yksin, pohtii Satu Teerikangas.
Aktiivisen työkaveruuden työyhteisö
Eri tehtävissä toimivien ammattilaisten työpanos ja työkaveruus vaikuttaa työilmapiiriin. Hyvä työkaveruus edistää parhaimmillaan työhyvinvointia ja tukee työyhteisön tuloksellisuutta.
– Hyvää työkaveruutta ilmensivät tutkimuksessamme neljä ydinarvoa – valoisuus, inhimillisyys, luottamus ja rohkeus. Mitä vähemmän arvot näkyvät arjessa, sitä enemmän yhteisön hyvinvointi ja tuloksellisuus kärsivät ja sitä enemmän henkilöstö vaihtuu, tiivistää Teerikangas.
Tarvitaan jaettua johtajuutta, jota esimies voi tukea monin tavoin.
Jokainen työyhteisön jäsen voi miettiä millainen työkaveri on, eli kuinka hyvin itse ilmentää hyvän työkaveruuden arvoja. Toista arvostava asenne näkyy kaikessa arjen käyttäytymisessä. Aktiivinen työkaveri huomioi esimerkiksi työkaverinsa aamuisin tervehtimällä.
Valoisuus on työkaveruuden arvona mielenkiintoinen käsite. Sen sisällön voi ymmärtää vastakohdan kautta. Monessa työyhteisössä tavaksi on erilaisista syistä vakiintunut epäkohdissa vellominen ja yhteinen marmatus. Tietoisesti valoisempi suhtautuminen tuo toivoa ja tarttuessaan parantaa koko työyhteisön arjen laatua. Voisinko siis tuoda työpaikalle valoisuutta ja toivoa valituksen sijaan?
Kuuntelemisen kultainen taito
Hyvän työkaveruuden ominaisuuksiin kuuluu myös huomaavaisuus, työkavereiden arvostus ja luottamus. Hyvä työkaveri ei kyttää eikä kyräile, koska hän voi luottaa työkaveriensa tekevän omalla tahollaan tehtävänsä. Haastava työkaveri määrittelee itse työnsä rajat, käyttää väärin valtaansa ja pomottaa joskus esimiestäkin. Yksikin hankala henkilö voi jarruttaa työyhteisön toimintaa niin, ettei se toimi niin hyvin kuin voisi.
On myös tärkeää osata kuunnella työkumppania. Heikommissa työyhteisöissä usein vaiennetaan ja lannistetaan työkaverien näkemykset. Näin käy helposti uusille tulokkaille tai niille, joiden aito pyrkimys kehittämiseen sivuutetaan ja jotka sosiaalistetaan työyhteisön perinteisiin työtapoihin. Varmin tapa lannistaa toinen ja nakertaa työkaveruutta on kertoa hänelle, että noin ei voi tehdä ja että meillä on aina toimittu näin. Toisen saa paremmin mukaan kuuntelemalla ja osoittamalla, että hänen näkemyksensä otetaan huomioon ja että se on kuulemisen arvoinen.
Parhaimmillaan yhteistyö voi olla rakentavaa, tunnetaan työn tekemisen iloa ja edetään kohti yhteistä tavoitetta. Huippupäivinä voidaan kokea kollektiivisia flow-hetkiä. Hyvä me!
Työ2. Yhteistyön työyhteisö ‑hanke
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Satu Teerikangas sekä tutkijat Maarit Laiho, Arto Ryömä ja Suvi Satama paneutuivat Työ 2. Yhteistyön työyhteisö ‑hankkeessa siihen, mitä tapahtuu työyhteisöissä työntekijöiden välillä sekä organisaatioiden välillä ja verkostoissa ja miten se vaikuttaa yhteisöjen toimintaan. Perinteinen ylhäältä alas ‑johtamistyyli sai kyytiä ja huomio kiintyy samassa tasossa tapahtuvaan yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen.
Työsuojelurahaston vuosina 2018–2020 tukemassa hankkeessa johtamisen tutkijat analysoivat aluksi työkaveruuteen liittyvää johtamisen ja organisoinnin tutkimuskirjallisuutta. Haastatteluja ja havainnointia tehtiin pankki‑, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kiinteistöalan työyhteisöissä. Aineistoa kerättiin myös järjestämällä työpajoja ja kyselyllä Henkilöstöjohdon ryhmä – Henry ry:n jäsenille.
Työkaveruutta voidaan kehittää työpajoissa ja ‑koulutuksissa. Työryhmää kiinnostaa myös se, mitä koronapandemia yleistyvine etätöineen vaikutti työkaveruuteen. Millaista on etätyökaveruus?
Julkaisu: Maarit Laiho, Arto Ryömä, Suvi Satama, Satu Teerikangas: Aktiivinen työkaveruus työn arjen voimavarana. Turun kauppakorkeakoulu, julkaisuja E:2:20. Julkaisu on luettavissa verkossa.
Tuula Vainikainen
