Viime vuosina 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten miesten kannabiksen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Kaksi vuotta sitten heistä lähes puolet ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään.
Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt. Vaikka kiinnostus myös uusia aineita kohtaan on kasvanut, on eniten kuitenkin yleistynyt kannabiksen kokeileminen ja käyttö. Tiedot löytyvät suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumeasenteita kartoittavasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusraportista, jossa käydään läpi huumeaiheisten väestökyselyjen tuloksia maassamme vuosina 1992–2018.
THL:n erikoistutkijan Karoliina Karjalaisen mielestä raportissa vahvasti esiin nousevasta nuorten aikuisten miesten ikäryhmästä on syytä olla huolissaan. Eniten kiinnostusta kannabiksen kokeiluun tai käyttöön havaitaan miehillä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä (45 %) ja naisilla 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä (30 %).
Huumausaineiden levinneisyydestä kertoo tieto siitä, kuinka paljon tunnetaan huumeita käyttäviä henkilöitä. Puhutaan myös sosiaalisesta altistumisesta huumeille, millä tarkoitetaan, että henkilö tuntee huumeidenkäyttäjän tai että hänelle on tarjottu tai kaupattu huumeita. Tämänkin kysymyksen kohdalla sama nuorten aikuisten miesten ikäryhmä näkyy suurimpana.
Huumeidenkäyttäjiä tuntevien osuus on kaksinkertaistunut vuosien 1998 ja 2018 välillä 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä ja noin kolminkertaistunut vanhemmissa ikäryhmissä.
– Nuorten aikuisten miesten ryhmään on edelleen syytä kiinnittää huomiota, samoin alaikäisiin nuoriin, Karjalainen toteaa.
Alaikäisten huumeiden käyttöön liittyy terveydellisiä riskejä senkin takia, että heidän aivonsa ovat vielä kehittymässä.
Alaikäisiä ei mainitussa raportissa ole tarkasteltu omana ryhmänään, mutta alaikäisten parissakin tiedetään asenteiden huumeita kohtaan lieventyneen ja kannabiskokeilujen yleistyneen. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sitä heikompi saattaa olla hänen kykynsä nähdä mahdollisia terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja sellaisessa tapauksessa, jossa kiinnostus konkretisoituu kokeiluksi tai käytöksi.
– Alaikäisten huumeiden käyttöön liittyy terveydellisiä riskejä senkin takia, että heidän aivonsa ovat vielä kehittymässä, muistuttaa Karjalainen.
Miehet ovat kokeilleet tai käyttäneet huumeita enemmän kuin naiset. Naisilla suurin osuus viimeisen vuoden aikana huumeita käyttäneitä on ollut nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä vuoteen 2014 asti, mutta vuonna 2018 käytöstä raportoivat eniten 25–34-vuotiaat.
Toinen huumeaalto toi uudet huumeet – lääkkeet ja kannabis edelleen käytetyimpiä
Suomalaisten huumeiden käyttöä on kartoitettu säännöllisesti toistettujen väestötutkimusten avulla 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Postikyselynä toteutettuun tutkimukseen liittyy luonnollisesti rajoituksia. Menetelmä ei tavoita laitoksissa asuvaa väestöä eikä vakinaista asuntoa vailla olevia, minkä vuoksi erityisesti huumeita ongelmallisesti käyttävät henkilöt jäävät helposti aliedustetuiksi tilastossa.
Vielä 1990-luvun alussa tilanne näytti säilyvän stabiilina, mutta jo vuosikymmenen jälkipuoliskolla tutkijat alkoivat puhua ”toisesta huumeaallosta”. Uusi tanssi- ja klubikulttuuri toi mukanaan tukun uusia aineita kuten ekstaasia, gammaa ja lakkaa. Myöhemmin syntyi myös uusi käsite ”muuntohuumeet”, joilla tarkoitettiin lainsäädännön kieltämistä aineista poikkeavia ja huumekontrollia kiertäviä aineita.
– Muuntohuumeiden käyttö ja kokeilu on vähäistä, mutta silti se tarkoittaa väestössä tuhansia ihmisiä. Aiemmin muuntohuumeista keskusteltiin paljonkin, mutta nyt keskustelu on ehkä laantunut, Karjalainen täsmentää.
– Se ei poista sitä tosiasiaa, että vaikutuksiltaan ja koostumukseltaan epäselvät muuntohuumeet voivat olla hyvin vaarallisia. Niitä käytetään varsinkin huumeita ongelmallisesti käyttävien ryhmässä.
”Kovien huumeiden” ongelmakäytössä siirryttiin heroiinista synteettisiin opioideihin kuten korvaushoidossa käytettyyn buprenorfiiniin ja uusiin lääkeopioideihin.
Rauhoittavien lääkkeiden sekä uni- ja kipulääkkeiden käyttö ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin on ollut tunnettu ilmiö jo pitkään. Huumeista ainoastaan kannabiksen käyttö on yleisempää kuin lääkkeiden väärinkäyttö.
– Huumeiden käyttö on miehillä yleisempää kuin naisilla, mutta lääkkeiden väärinkäytössä ovat naisten ja miesten osuudet paljon lähempänä toisiaan.
Väestökyselyjen perusteella muihin huumeisiin kuin kannabikseen kohdistuneet kokeilu ja käyttö olivat vähäisiä. Yleisintä se oli jälleen 25–34-vuotiailla miehillä, joista 13 prosenttia raportoi ekstaasin ja 12 prosenttia amfetamiinin käytöstä joskus elämänsä aikana. Kokaiinin ja LSD:n käyttöäkin ilmeni, mutta vähäisemmässä määrin. Heroiinin käyttö on väestössä pysynyt hyvin alhaisella tasolla.
Ero kannabiksen ja muiden huumeiden välillä on ilmiselvä myös niitä koskevissa asenteissa ja mielipiteissä. Riskikäsitykset ovat lieventyneet kannabiksen osalta, mutta pysytelleet hyvinkin kriittisinä muiden aineiden kohdalla.
Kuluvan vuoden alussa ylitettiin yksi symbolinen rajapyykki, kun huumerattijuopumusepäilyjen määrä ylitti alkoholirattijuopumusten määrän. Sekin kertoo huumeiden käytön lisääntymisestä. Huolestuttavaa on, että liikenteessä huumaantuneena ajamisesta voi aiheutua paljon vahinkoa myös ulkopuolisille.
– Alkoholilla on selkeät onnettomuusriskiin korreloivat promillerajat. Huumeista vastaavia rajoja ei Suomessa ole käytössä. Mikäli käytetään alkoholia ja huumeita samanaikaisesti, voivat vaikutukset ajokykyyn olla moninkertaiset, Karjalainen selittää tähdentäen samalla, että vuonna 2003 tuli huumeista liikenteessä voimaan ns. nollatoleranssilaki, minkä jälkeen huumerattijuopumusten määrä on lisääntynyt.
Asenteet muutoksessa – huumeiden käyttöön liittyvä stigma lievenee
Säännölliseen huumeiden käyttöön suhtaudutaan tiukemmin kuin kokeiluihin, joskin kannabiksen osalta myös säännölliseen käyttöön liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. Kannabiksen rangaistavuutta ja laillistamista koskevat asenteet ovat muutoksessa. Yhä useamman suomalaisen mielestä kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista ja sitä pitäisi voida hankkia laillisesti, vähintäänkin lääkekäyttöön.
Yksi syy kannabiksen käytön yleistymiselle viime vuosina saattaa liittyä sen kotikasvatuksen lisääntymiseen, mihin viittaisi myös katukaupassa aikaisemmin vähäisesti liikkuneen marihuanan nousu suosituimmaksi kannabistuotteeksi ohi hasiksen. Aiheesta on viime vuosina käyty myös paljon julkista keskustelua. Politiikkamuutokset muun muassa Pohjois-Amerikassa ovat voineet osaltaan lisätä kiinnostusta kokeiluihin.
Yhä useamman suomalaisen mielestä kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista.
Väestön laajentuneessa tietoisuudessa on Karjalaisen mielestä hyväkin puoli. Huumeita käyttäviin liittyy ihmisten mielikuvissa vahva stigma, mikä voi lieventyä ymmärryksen lisääntyessä.
– Asenteiden lieventyminen ei automaattisesti tarkoita kokeilun ja käytön yleistymistä samassa mittakaavassa. Kysyimme raportissamme, että mikäli kannabiksen käyttö ei olisi laitonta, olisiko kiinnostunut kokeilemaan tai käyttämään sitä. Viidesosa vastasi kyllä, mutta suurinta osaa väestöstä se ei kiinnostanut.
Karjalainen on mielissään siitä, että huumevalistuksessakin on luovuttu mustavalkoisesta kauhukuvien maalaamisesta. Nuorten tuttavapiirissä voi tapahtua huumekokeiluja ja internetin kauttakin aiheesta on saatavilla massoittain informaatiota, minkä vuoksi viranomaistenkin olisi syytä pysytellä ennaltaehkäisytyössään totuudenmukaisessa ja realistisessa viestinnässä.
– Ei pidä väheksyä nuorten näkemyksiä tai kokemusmaailmaa vaan tuoda siihen rinnalle valistuneita ja kriittisiä kysymyksiä, jotka haastavat heidän käsityksiään.
Markku Tasala
