– Nuoret toivovat, että voisivat kertoa jollekin aikuiselle asioistaan ja esimerkiksi huumekokeiluistaan ilman pelkoa joutua heti lastensuojelun asiakkaaksi, kertoo Walkers-työntekijä Minna Lahtela. Kuvat: Esko Jämsä
Nuoret voivat tulla huumeista riippuvaisiksi niin, että aikuiset eivät huomaa mitään. Anna sai tietää tyttären huumeongelmasta vasta kun tämä kuoli 17-vuotiaana. Osa ongelmaa on lastensuojelulaki, sanoo kokenut Walkers-työntekijä Minna Lahtela.
Anna Kuivasen tytär Enni kuoli viikko ennen joulua viime vuonna. Tytär ei ehtinyt täyttää 18 vuotta. Kuolinsyy ei ole vielä tiedossa ja tutkimukset kesken.
Enni vietti viimeisen elinviikkonsa äidin luona. Viikonlopuksi hän halusi palata opiskelija-asuntoonsa Tampereelle tapaamaan ystäviä.
Anna ja Ennin mummo kävivät tytön asunnolla kuolemaa edeltäneenä iltana katsomassa, miten tyttö voi. Enni kuulosti tokkuraiselta. Se johtuu ahdistukseen määrätyistä lääkkeistä, tyttö sanoi. Sovittiin, että mennään taas lääkäriin sunnuntaina, jos olo ei parane.
Tyttären ystävä oli paikalla ja lupasi ilmoittaa, jos jotakin sattuu. Ennin piti tulla kotiin sunnuntaina. Aamulla tulikin poliisi kertomaan, että Enni on kuollut yöllä kylpyhuoneen lattialle.
Kuivanen sai haltuunsa Ennin puhelimen. Siitä paljastui vuosia kestänyt huumeiden käyttö. Aluksi Annan oli vaikea ymmärtää, mistä viesteissä puhuttiin. Nuoret juttelivat haposta, irttareista, jointista, hitistä, savusta, bängistä.
He miettivät, otetaanko naksuja, subua tai lyricaa. Vai ”menisikö tänään mämmi”. Tai että ”hyvää PPP:tä olis nyt kaupan”. Kato mun silmää tässä pupilli on suurimmillaan, kun oon vetänyt happoa ja taas hahaha siis lol, kuului yksi viesti.
Huumeita liikkuu myös hyvin pienillä paikkakunnilla.
Vielä tytön kuoltua kännykkä piippasi, kun huumeiden myyjä ilmoitti, että ”ois muute sitä hittii”.
Nuoret juttelivat viestipalveluissa pelaamisesta. Se tarkoitti kannabiksen käyttöä, ei pelien pelaamista, kuten äiti oli luullut. Nuoret nauroivat ”Mamma Kuivaselle, joka oli niin idiootti, että kysyi, tuleeko joku meille pelaamaan”, kun hän kuuli nuorten puhuvat pelaamisesta.
Huumeita he ostivat kavereilta, paikallisilta diilereitä tai laudalta. Lauta tarkoittaa netissä Tor-verkossa toimivaa huumeiden ostopaikkaa. Sieltä saa tavaraa vaikka kotiinkuljetuksena, Kuivaselle selvisi tyttären kännykästä.
Enni ehti käyttää huumeita viitisen vuotta. Äiti laski, että tyttö on ottanut ensimmäiset annokset 13-vuotiaana.
Asenteet kannabista kohtaan ovat tulleet positiivisemmiksi
Nuoret elävät maailmassa, jossa huumeita saa helposti ja ne ovat halpoja, sanoo Minna Lahtela Aseman lapset ‑yhdistyksen Walkersista, joka tekee matalan kynnyksen nuorisotyötä. Lahtela vastaa siellä valtakunnallisesta toiminnasta. Hän on nähnyt, miten huumeet ovat levinneet ympäri maata.
– Huumeita liikkuu myös hyvin pienillä paikkakunnilla. Verkosta on helppo ostaa ja tilata niitä minne vain. Ja nuoret kyllä tietävät, keneltä niitä voi ostaa suoraan.
Nuoret kohtaavat huumeita yleensä yläasteikäisinä, 13–15-vuotiaina. Silti Lahtelakin tietää tapauksia, joissa nuori on aloittanut 12-vuotiaana. Uutta on sekin, että huumeet, etenkin kannabis, tulevat kuvaan samaan aikaan kuin alkoholi, tupakka ja nuuska.
Nuoret suhtautuvat kannabikseen myönteisesti, Lahtela sanoo. Sen polttelua ei pidetä minään. Anna Kuivanen huomasi saman tyttärensä tallentamista viesteistä.
– Se on nuorten mielestä terveellinen luonnontuote, ”eikä maksa mene”. Sehän on vain pilvee, niissä sanottiin.
Päihderiippuvuus kehittyy hitaasti.
Huumeita kokeilevat myös nuoret, jotka urheilevat ja menestyvät koulussa, Walkersin Wauto-vastaava Niilo Karjalainen sanoo. Wauto kiertää eri puolilla maata kouluttamassa paikallisia nuorisotyöntekijöitä liikkuvan auton käyttöön nuorisotyössä.
Nuoret eivät enää syö rahojaan mäkkärissä vaan säästävät ne perjantain annosta varten. Joillakin on rahaa huumeisiin. Jotkut alkavat välittää niitä muille ja rahoittavat siten oman käyttönsä. Nuori voi jopa joutua myymään itseään.
Huumeongelmat tulevat esiin selkeämmin paikkakunnilla, joissa on toisen asteen oppilaitoksia, Minna Lahtela sanoo. Kouluissa tulee esiin huumeista ja muista päihteistä riippuvaisten nuorten oireilu. Heille on voinut kehittyä päihderiippuvuus jo alle 18-vuotiaana, koska he ovat osanneet välttää kiinni jäämisen.
– Nuorten tilanne on polarisoitunut. Yleisesti nuoret käyttävät päihteitä vähemmän kuin ennen, mutta pieni osa heistä voi entistä huonommin.
Huumeiden käytön salaaminen on helppoa
Nuori voi käyttää huumeita ilman, että ympärillä olevat aikuiset tietävät siitä mitään. Huumeiden käyttöä on vaikea tunnistaa. Kaljan juonnista seuraa humala ja krapula, ja siitä jää kiinni. Kun esimerkiksi kannabis on poistunut kehosta, mikään ei paljasta sen käyttöä.
Varsinkin kokeiluvaiheessa kiinni jäämisen riski on pieni. Aikamoinen laboratorio tarvitaan, jos halutaan varmistaa, ettei nuori ole ottanut mitään, Minna Lahtela kuvaa.
– Päihderiippuvuus kehittyy hitaasti. Kun kukaan ei huomaa sitä, ongelma ehtii pahaksi ennen kuin se tulee ilmi, hän sanoo.
Nuorten on helppo salata huumeiden käyttö. Esimerkiksi Enni ei koskaan tullut kotiin silloin, kun hän oli ottanut jotakin, Anna Kuivanen kertoo. Se kävi ilmi tytön viesteistä.
Nuoret elävät somen maailmassa, jossa he voivat puhua asioista aikuisten korvien ja silmien ulottumattomissa. Somessa sovitaan kaupat ja ystävien kanssa paikat, joissa poltetaan pilvee tai kokeillaan ”lääkitystä”, laittomasti hankittuja tabuja.
Some vei aikanaan nuoret kaduilta. Nyt tapaamiset sovitaan puhelimella ja nuoret kokoontuvat hajanaisesti kaupungilla. He tulevat yhä harvemmin järjestettyihin vapaa-ajan tiloihin. Jopa ammattilaiset erehtyvät siksi luulemaan, että meidän kunnassa nuorilla ei ole päihdeongelmaa. Se on huomattu Wauto-toiminnassa eri puolilla maata.
– Niin meille kerrotaan, kun juttelemme nuorisotyöntekijöiden kanssa pienillä paikkakunnilla. Viemme heidät katsomaan, mitä tapahtuu hieman syrjemmällä. Kiltti tyttö, joka käy nuorisotalolla, onkin siellä mukana viinarallissa. Se tulee järkytyksenä.
Päihteiden käyttö voi tulla ilmi koulussa, kun nuori ei jaksa opiskella, tulla kouluun tai edes nousta ylös sängystä.
– Koulu on kuormittunut, eikä tilanteeseen aina pystytä puuttumaan. Joskus vanhemmatkaan eivät jaksa auttaa tai välitä siitä, mitä nuori tekee. Kukaan ei tunnista ongelmaa tai puutu huumeiden käyttöön. Nuori jää ja jättäytyy palvelujen ulkopuolelle.
Luottamukselliset suhteet aikuisiin ovat tärkeitä
Nuoret salaavat huumekokeilut, koska he eivät luota aikuisiin, Minna Lahtela väittää. Yhteiskunta on muuttunut. Nuorilla on entistä vähemmän tavallisia aikuisia elämässään, joiden kanssa he voivat jutella. Suvut on pienentyneet, vanhemmat kiireisiä. Mitä enemmän ongelmia nuorelle kertyy, sitä harvemmaksi tavalliset aikuiset käyvät. Nuoret kohtaavat aikuisia lähinnä eri rooleissa, esimerkiksi opettajana tai valmentajana.
Nuoret hätistetään pois kauppakeskuksista, huoltoasemilta ja markettien tuulikaapeista. Heitä katsotaan vihaisesti ja väheksyen, Lahtela kuvaa. Luottamus aikuisiin hiipuu.
Nuoret eivät uskalla kertoa huumeista, koska he pelkäävät seurauksia. He eivät tule nuorisopalveluihin, joissa kärähtäminen uhkaa. Nuorisotyössä on tehty lastensuojelulakiin nojaten linjauksia, jotka velvoittavat nuorisotyöntekijöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen heti, kun he tapaavat ja jopa epäilevät päihteiden käyttöä.
Nuori jää yksin asiansa kanssa ja kokee entistä enemmän epäluottamusta aikuisiin.
– Nuorisotiloissa on nollatoleranssi päihteille. Ilmoitus lastensuojeluun lähtee saman tien, sillä nuorisotyöntekijä pelkää virkavirhettä. Ajatus on, että asia kuuluu lastensuojelulle, joka on muutenkin kuormittunut. Nuori jää yksin asiansa kanssa ja kokee entistä enemmän epäluottamusta aikuisiin. Silloin on vaikea kuvitella, että nuori motivoituu yhteistyöhön aikuisten kanssa ja haluaa ottaa tukea vastaan.
Lahtela toivoo, että viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta ei tulkittaisi yli. Tilannetta pitäisikin tarkastella sillä perustella, milloin lapsi vaarantaa terveytensä tai henkensä, hän sanoo. Jos nuori kiipeää puuhun, harva soittaa lastensuojeluviranomaiselle, että nuoren henki on vaarassa, Lahtela antaa esimerkin. Päihteet ovat näkyvä oire ongelmasta, harvoin itse ongelma.
– Nuoret toivovat, että he voisivat kertoa jollekin asioistaan ja esimerkiksi huumekokeiluistaan ilman pelkoa, että he joutuvat heti lastensuojelun asiakkaaksi. Se lisäisi luottamusta aikuisiin. Nyt nuoria putoaa turhaan palvelujen ulkopuolelle.
Tietoa ja herkkyyttä kuunnella
Anna Kuivanen havahtui nuorten huumeongelmaan tyttären kuoleman jälkeen. Hän on kertonut aiheesta avoimesti Facebookissa. Hän alkoi saada yhteydenottoja muilta huumeille lapsensa menettäneiltä sekä nuorilta, jotka ovat itse tai joiden kaveri on koukussa.
– En tiennyt, millainen kannabisongelma nuorilla on myös täällä Orivedellä.
Lintukotoja ei enää ole, hän sanoo. Nuoret elävät erilaisessa maailmassa kuin aikuiset nyt tai omassa nuoruudessaan. Huumeita liikkuu paljon, ja kaveritkin niitä kokeilevat.
Kuivanen toivoo, että koulut ja terveydenhuolto heräävät tilanteeseen. Enni oireili voimakkaasti, kärsi ahdistuksesta ja joutui muun muassa sairaalaan alkoholimyrkytyksen takia. Kuivanen sanoo, että siellä tai missään muuallakaan ei tehty huumeseulaa. Tyttö oli alkoholin käytön vuoksi lastensuojelun asiakas yläasteella. Tyttö haki ja sai muun muassa keskusteluapua, mutta tuliko siellä ilmi huumeiden käyttö, sekin on äidille arvoitus.
– En tiedä, tiesikö kukaan Ennin asioita hoitanut huumeista. Jos tiesi, se ei tullut minulle asti. Tiedän, että Enni osasi salata asian. Esimerkiksi muutama päivä ennen tytön kuolemaan hänet tavannut psykologi kehui, miten päihdevastainen Enni on.
Tyttö teki hölmöyksiä ja jäi niistä kiinni, Kuivanen kertoo. Kotona tytön oireilu näytti murrosiän myrskyiltä, kun muuta selitystä ei ollut. ”Älä kysele, vittu kun ahistaa, niin ahdistaa”, ”te ette ymmärrä”, ”anna mun nukkua” tyttö vastaili kysymyksiin.
– Nyt tiedän, että kannabis voi aiheuttaa ahdistusta. Se saattoi johtua myös salaisuudesta, joka häntä painoi. Paljon kysymyksiä on auki.
Kuivanen korostaa, että hän ei syyllistä ketään Ennin kohtalosta. Hän itsekään ei nähnyt. Sen sijaan hän toivoo, että vanhemmat ja nuoria työssään kohtaavat ymmärtävät, miten yleistä nuorten huumeidenkäyttö on. Huumeista on tullut monille nuorille osa elämää, uusi normaali, Kuivanen sanoo.
– Jos nuori alkaa oireilla, viimeistään silloin pitäisi tarkastaa, ovatko huumeet kuvassa mukana.
Tosin silloin ollaan jo myöhässä. Asiaa pitää päästä käsiksi paljon, paljon aiemmin.
– Toivon, että ammattilaisille annetaan keinoja puuttua huumeisiin jo kokeiluvaiheessa ja mieluiten sitä ennen.
Jaana Laitinen
Kannabis – vaarallisempaa kuin halutaan uskoa
Kannabis on eniten käytetty huume Suomessa. Sitä käyttää vuoden aikana kuusi prosenttia ihmisistä. Se on noin 200 000 suomalaista.
Useimmat käyttävät kannabista silloin tällöin. Noin 5 000–6 000 ihmistä käyttää sitä päivittäin. Käyttäjät ovat eri-ikäisiä ja eri sosiaaliryhmistä.
Tiedot ovat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen päihdekyselystä. Luvut ovat vuodelta 2014 ja vastaajat 15–69-vuotiaita.
Kannabiksen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti 90-luvulta lähtien. Sitä on entistä helpommin saatavilla.
Kannabista pidetään melko vaarattomana huumeena. Sitä käsitystä levittävät ainakin kannabiksen käytön laillistamista vaativat. Luotettavaa tietoa kannabiksen vaikutuksista on vaikea saada.
Huumeista irti ‑yhdistys on julkaissut Kannabisvihkon, johon se on koonnut tutkimustietoa aineen vaikutuksista.
Sen mukaan kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. On mahdotonta etukäteen sanoa, miten itse tai joku muu siihen reagoi. Ongelma on myös se, että kannabiksen tajuntaan vaikuttavan THC:n pitoisuus on kasvanut. Kannabiksesta on tullut entistä vahvempaa. Se lisää kokemattomien käyttäjien ja suurkuluttajien riskejä.
Keskushermosto lamaantuu
Kannabiksen välittömistä vaikutuksista yleisin on keskushermoston toiminnan heikkeneminen. Se tuottaa rentouden ja mielihyvän tunteen. Joillekin taas aine aiheuttaa ahdistusta.
Usein ja suuria annoksia käyttävä voi kokea äkillisen ahdistus- tai sekavuustilan tai hän voi käyttäytyä väkivaltaisesti.
Akuutti päihtymystila on kaksiosainen. Ensin tulevat fyysiset oireet: huimausta, paineen tunnetta päässä. Silmät punoittavat ja aristavat valoa. Käytös muuttuu puheliaaksi ja hilpeäksi. Toisessa vaiheessa vajaan tunnin kuluttua fyysiset oireet menevät ohi. Aistikokemukset kirkastuvat, päihtynyt kokeen rauhaa, rentoutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luovuutta. Se kestää kolmisen tuntia.
Kannabispäihtymys haittaa etäisyyksien ja nopeuksien arviointia. Liikenteessä päihtynyt voi tehdä kohtalokkaita virheitä.
Kun kannabista poltetaan, riskiä verenkierron tai hengityksen pysähtymisestä ei ole.
Muisti heikkenee, passiivisuutta
Jos kannabiksen käyttö jatkuu vuoden tai kaksi, THC:tä alkaa kertyä kehoon. Silloin kannabiksen aiheuttama passiivisuus syvenee ja muuttuu pysyväksi. Käyttäjä ei tunnista omaa passiivisuuttaan.
Pitkäaikainen kannabiksenkäyttö voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin masennus: vetämättömyyttä, ruokahalun muutoksia, sosiaalista eristymistä, henkisen toiminnan häiriöitä.
Ongelmia tulee kotona, työpaikalla tai koulussa.
Kannabiksen tapakäyttäjien riski sairastua skitsofreniaan on kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön. Riski on sitä suurempi, mitä nuorempana käyttö on alkanut ja mitä runsaampaa käyttö on ollut.
Kannabis voi aiheuttaa myös psykoosin oireita.
Kauan kestänyt kannabiksenkäyttö heikentää muistia ja tarkkaavaisuutta. Ei tiedetä, pysyvätkö oireet vai poistuvatko ne, jos käyttö lopetetaan. Joka tapauksessa oireita näkyy jopa vuosi sen jälkeen.
Riski etenkin nuorille ja sydänsairaille
Kannabiksesta on haittaa erityisesti nuorille. Pitkäaikainen ja runsas käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta pysyvästi.
Ajan kanssa aine ei tuota enää mielihyvää vaan tuskaisuutta, ahdistusta ja vainoharhaa.
Kannabiksen pitkäaikainen polttaminen aiheuttaa samoja oireita ja sairauksia kuin tupakointi: esimerkiksi jatkuvaa yskää tai keuhkoputkentulehduksia.
Erityisen vaarallista kannabis on sydänsairaille. Se vaikuttaa verenkiertoon ja nostaa sydänkohtauksen riskiä.
Kannabis aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta. Fyysiset vieroitusoireet menevät ohi viikossa. Unihäiriöt voivat jatkua muutaman viikon.
