Kun työnantaja ei onnistu rekrytoimaan laillistettuja sosiaalityöntekijöitä, heikentää hallitus kelpoisuuksia helpottaakseen sijaisten saatavuutta.
Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan kelpoisuusehdot väljentyvät. Kun aiemmin kelpoisiksi katsottiin yliopistossa sosiaalityötä pääaineenaan opiskelevat, jotka olivat suorittaneet perus- ja aineopinnot ja pakollisen harjoittelun, voi vuoden 2025 alusta laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä toimia tilapäisesti myös avoimessa yliopisto-opetuksessa tai sivuaineena suoritettujen opintojen perusteella henkilöt, joilla on soveltuva yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto.
Käytännön harjoittelua ei enää vaadita, vaan käytännön kokemus ja ammattitaito riittävät. Tilapäiseksi palkattavan työntekijän korkeakoulututkinnon soveltuvuuden ja käytännön kokemuksen ja osaamisen riittävyyden määrittelee työnantaja.
Laki antaa myös mahdollisuuden ylittää tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimimisen määräaika enintään vuodella kerrallaan. Ylärajaa ei asetettu.
Lain läpimeno hallituksen esittämässä muodossa on Talentialle ja sosiaalityöntekijöiden ammattikunnalle suuri pettymys.
Lain avaaminen tuli yllätyksenä
Orpon hallituksen ohjelman tultua julki keväällä 2023 valmistauduttiin Talentiassa tekemään työtä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuuksien säilyttämiseksi. Hallitusohjelmassa oli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakien kokonaisuudistus.
– Lain kokonaisuudistukseen tiimoilta tavattiin elokuussa 2023 ministeri Kaisa Juusoa, joka kertoi, ettei muutoksia valmistella ennen hallitusohjelmassa päätettyä kokonaisuudistusta, kertoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.
Uhan alla oli alun perin koko sosiaalityöntekijän ammatti.
Huhtikuussa 2024 hallituksen kehysriihen päätös avata sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli siten yllätyksenä. Kokonaisuudistusta odottamatta hallitus halusi säätää pikaisesti sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta siten, että kelpoisia toimimaan sosiaalityöntekijöinä olisivat myös sellaiset henkilöt, jotka ovat opiskelleet sosiaalityötä sivuaineena tai joiden opinnot on suoritettu avoimessa yliopistossa.
–Tämä ei siis olisi koskenut vain sijaispykälää, vaan ylipäätään sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksia. Kun Talentia älähti asiasta heti samana päivänä, muuttui kirjaus koskemaan vain tilapäisesti toimivia sosiaalityöntekijöitä, mikä säästi sosiaalityöntekijät koko kelpoisuuspykälän vesittämiseltä, tarkentaa Suominen.
Tuntuu, että sosiaalialan ammattilaisten osaamista ei arvosteta
Talentiassa alkoi voimallinen lobbaustyö, jonka aikana pyrittiin vaikuttamaan hallitukseen.
– Keskusteltiin moneen otteeseen poliittisten päättäjien ja lainvalmistelijoiden kanssa. Mediaan oltiin yhteydessä lukuisia kertoja: lähetettiin kymmenittäin tiedotteita, kirjoitettiin mielipidekirjoituksia sekä annettiin haastatteluja ja taustatietoja, luettelee Suominen.
Työntekijöitä ja sidosryhmiä koottiin yhteiseen rintamaan puolustamaan kelpoisuuksia. Talentia pyysi Sosiaalityöntekijöiden seuraa yhteistyöhön ja yhdessä he keräsivät Pelasta SOS -vetoomuksen, joka luovutettiin ministeri Juuson erityisavustajalle syyskuussa.
– On poikkeuksellista, että ministeri itse ei vastaanottanut 2 800 alan ammattilaisen vetoomusta, ei edes ministerin valtiosihteeri, kummastelee Jenny Suominen.
Alkoi tuntua, ettei sosiaalialan ammattilaisten osaamista ja koulutusta arvosteta hallituksessa.
Hallituksen esitys oli kesällä lausuntokierroksella. Lakimuutosta sellaisenaan kannatti 24 tahoa, vastusti 38 lausunnonantajaa. Yksi lausunnonantaja ei kannattanut esitystä nykyisessä muodossa.
Hallituksen lakiesitys eduskunnalle (132/2024vp) syyskuussa sivuutti lausunnoissa esille tuodut epäkohdat ja uhat.
Työnantajan valta kasvaa.
Talentia siirtyi vaikuttamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniin. Syksyn päätavoite oli vaikuttaa lain sisältöön sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, jossa Talentiaa kuultiin asiantuntijana.
– Vaikuttamistoimia kertyi yhtä paljon kuin hallituksen esitykseen vaikuttamisen vaiheessa. Vaikuttamistyötä vaikeutti erityisesti lapsiaisainvaltuutetun toimiston, Valviran ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen ottamat lakiesitystä puoltavat kannat, toteaa Suominen.
Kaksi eriävää mielipidettä
Oli suuri pettymys, että sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen marraskuussa sellaisenaan, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että laki hyväksytään eduskunnassa.
Asiantuntijakuulemisissa Talentian lisäksi esitystä vastustivat SOSTE, THL, SOS-lapsikylä, Pohjanmaan hyvinvointialue, Sosnet, Ammattikoulujen rehtorineuvosto, Tehy, JHL ja SuPer.
Valiokunnan enemmistö piti sosiaalityöntekijäpulaa etenkin lastensuojelussa niin merkittävänä, että asiakasturvallisuus vaarantuu ennemminkin siitä, että sosiaalityöntekijän palveluihin pääsy viivästyy henkilöstöpulan vuoksi kuin siitä, että tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimiminen sallitaan hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.
Valiokunnan oppositiopuolueita edustavat jäsenet esittivät muistioon kaksi lain hylkäämistä esittävää eriävää mielipidettä, joissa asiantuntijakuulemisten kritiikki tuli esille.
Vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteisessä eriävässä mielipiteessä perusteltiin lakiesityksen hylkäämistä sillä, että se heikentää asiakasturvallisuutta ja asiakkaiden oikeusturvaa ja vaarantaa lapsen oikeuksien ja edun toteutumisen.
Lisäksi eriävässä mielipiteessä todetaan, että lakiesitys ei ratkaise työvoimapulaa eikä tuota tavoiteltuja säästöjä.
Keskustan edustajan eriävässä mielipiteessä tuotiin esille huoli siitä, että lakiesitys heikentää laillistettujen sosiaalityöntekijöiden rekrytointia, jos tilapäisten sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien määrä lisääntyy.
Molemmissa eriävissä mielipiteissä kehotettiin hallitusta puuttumaan ongelmiin, joista työvoimapula johtuu: työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutusmahdollisuuksiin.
Hyvilin voimakas lobbaus vaikutti
Miksi massiivisilla toimilla ja vankoilla perusteilla ei ollut vaikutusta? Moni asiantuntijataho oli esitystä vastaan, koska se ei vastannut tarkoitustaan: se ei poista työntekijäpulaa, ei helpota työnjakoa, ei tuota säästöjä.
Periksi ei anneta.
– Asia tuli kehysriihen päätökseksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin voimallisen lobbauksen seurauksena, arvioi Suominen – Työnantajaorganisaatiot onnistuivat tarjoilemaan poliittisille päätöksentekijöille esityksen asiakasturvallisuutta parantavana. Talentian vaikuttamistyötä hankaloitti erityisesti Valviran ja lapsiasiainvaltuutetun toimiston yhtyminen tähän työnantajaorganisaatioiden edustamaan näkökulmaan. Talentian lisäksi esimerkiksi THL, aluehallintovirastot, lausunnon antaneet yliopistot sekä neljä hyvinvointialuetta ovat arvostelleet hallituksen lakihanketta, Jenny Suominen toteaa.
Mitä tästä eteenpäin?
Ammattihenkilölain kokonaisuudistus on jo lähtenyt liikkeelle. STM järjesti ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen aloitusseminaarin syyskuun alussa. Ministeriö on viestinyt, että kokonaisuudistusta toteutettaisiin vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.
– Emme anna periksi. Jatkamme ammattihenkilölain kokonaisuudistukseen vaikuttamista. Talentian edustama kanta on asiakasturvallisuuden kannalta ainoa aidosti vaikuttava.
Kristiina Koskiluoma
